Metsäyhtiönä tunnettu UPM takoo huipputulosta sähköä myymällä – näin Jämsänkosken tehdas auttaa Suomea sähköpulan iskiessä

UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen. Paperitehtaiden tuotanto joustaa sähkön hintaennusteiden mukaan.

Jämsänkosken tehtaalla valmistetaan erikoispapereita. Sillä on myös omaa sähkön tuotantoa, jolla voidaan kattaa 10-20 prosenttia tehtaan kulutuksesta.

30.12.2022 5:00 | Päivitetty 2.1. 8:40

Aamulehti

Kallistunut sähkö koettelee tällä hetkellä suomalaista teollisuutta, mutta Pirkanmaallakin toimiva metsäjätti UPM myös hyötyy korkeista sähkön hinnoista myymällä tuottamaansa sähköä suoraan markkinoille.

Lue lisää: Kova pakkasjakso voi nostaa sähkön hinnan jopa syksyn hintapiikkejä korkeammaksi, Fingridin toimitusjohtaja arvioi

Metsäteollisuus kuluttaa sähköä Suomessa vuodessa noin 20 terawattituntia. Yhtiöt tuottavat siitä noin puolet itse. Isossa osassa Suomen sellu- ja paperitehtaista tuotetaan sähköä sekä höyryä esimerkiksi kaukolämmöksi kuten esimerkiksi UPM:n Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella.

Metsäjätti UPM on suuri energian tuottaja. Sen Suomessa sijaitsevat tehtaat tuottavat sähköä noin 2,5 terawattituntia vuodessa. Yhtiöllä on ollut myös erillistä energialiiketoimintaa jo pitkään. Kun mukaan laskee yhtiön omistukset esimerkiksi vesi- ja ydinvoimayhtiöissä, UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen noin 11 terawattitunnin tuotannolla. UPM Energy ei tuota energiaa suoraan yhtiön omille tehtaille, vaan käy markkinoilla kauppaa sähköllä ja sähköjohdannaisilla.

UPM tarvitsee noin puolet tuottamastaan sähköstä Suomen-tehtaiden tuotantoon. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen yhtiön sähkökapasiteetti kasvaa noin neljällä terawattitunnilla. Metsäyhtiö omistaa vajaan kolmasosan Olkiluodon ydinreaktoreista.

UPM:n energialiiketoiminta-alue on hyötynyt korkeista markkinahinnoista ja takonut ennätystulosta energiakriisin aikana. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä energiayksikkö tuotti noin seitsemän prosenttia koko yhtiön 3,4 miljardin euron liikevaihdosta. Energialiiketoiminta tuo koko yhtiön liikevoitoista noin neljäsosan.

Mustalipeä tärkeä energianlähde

Suomalaisten sellu- ja paperitehtaiden energialaitosten yksi tärkeimmistä energialähteistä on mustalipeä, jota liukenee sellun valmistuksesta. Sen polttamisesta saatavalla energialla tuotetaan sähkön lisäksi myös kaukolämpöä. Yhteensä mustalipeän avulla tuotettiin sähköä Suomessa vuonna 2021 6,3 terawattituntia, kun koko maassa sähköä tuotettiin yhteensä 69,3 terawattituntia samana vuonna.

Paljon sähköä kuluttavilla paperitehtailla eniten sähköä vie mekaanisen puumassan valmistus. Koska massaa tekevät koneet voidaan sammuttaa nopeasti ja massaa voi varastoida helposti, tuotannossa voi joustaa.

Jämsänkosken paperitehdas sijaitsee Jämsässä noin sadan kilometrin päässä Tampereelta. Paperin tekemiseen tarvittava lämpö ja pieni osa sähköstä tuotetaan yhtiön omalla voimalaitoksella, jonka käyttämistä polttoaineista noin 80 prosenttia on biomassapohjaisia.

UPM:n Jämsänkosken paperitehtaan tehtaanjohtaja Kari Isokääntä sanoo, että paljon energiaa vievän massan valmistusta tehtaalla pyritään maksimoimaan, kun sähkö on edullisimmillaan, pääosin öisin. Kalliilla hetkillä varastoja ajetaan tyhjäksi. Tuotannon joustamisen avulla voidaan säästää rahaa vähentämällä kalliin sähkön kulutusta sekä parantaa sähkön toimitusvarmuutta, jos Suomea uhkaa sähköpula.

Toinen paperitehtaalla joustoa tuova paikka on tehtaan oma voimalaitos, jonka polttoainetta ovat pääosin puun sivutuotteet eli esimerkiksi oksat. Sen sähköntuotantoa pyritään Isokäännnän mukaan optimoimaan polttoaineiden hintojen mukaan: Sähkön ollessa markkinoilla halpaa voimalaitoksella tuotetaan enemmän lämpöä, ja sähkön ollessa kallista sähköntuotanto maksimoidaan. Sähköä voimalaitos pystyy tuottamaan noin 10–15 prosenttia koko tehtaan kulutuksesta, Isokääntä sanoo.

Jämsänkoskella pystytään tarvittaessa myös ajamaan paperikoneita alas sähkön hinnan mukaan sekä mahdollisen sähköpulan aikana. Isokäännän mukaan tärkeintä on kuitenkin se, että paperia pystytään toimittamaan asiakkaille luvattu määrä.

Aamulehden haastattelemien metsäteollisuutta tuntevien asiantuntijoiden mukaan metsäyhtiöillä on tarkat laskelmat siitä, mikä osa tehtaiden tuottamasta sähköstä kannattaa myydä ja mikä osa käyttää itse. Lopulta pörssissä toimivien yhtiöiden tavoitteena on maksimoida tuotot, tuli raha sitten sähkömarkkinoilta tai paperin tuotannosta. Tilanteeseen vaikuttaa myös markkinoilta saatava hinta: Monien paperilaatujen kysyntä on heikentynyt Euroopassa syksyn aikana, mutta eri paperilaatujen markkinahinnat ovat yhä korkealla viime vuosien tasoon verrattuna.

Tausta

Metsäteollisuus ja sähkö

Metsäteollisuus käyttää eniten sähköä Suomen teollisuudesta. Sen osuus oli 21 prosenttia vuonna 2021.

Metsäteollisuus kuluttaa sähköä vuodessa noin 20 terawattituntia vuodessa. Alan tehtaat tuottavat noin 50 prosenttia tästä kulutuksesta.

Yksittäisistä Suomessa toimivista yrityksistä suurimpia sähkön kuluttajia ovat UPM:n paperitehtaat ja Outokummun Tornion-terästehdas.

Suomessa tuotettiin sähköä vuonna 2021 noin 69 terawattituntia. Lähes kuudesosan siitä tuotti UPM.

Lähteet: PTT, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätalousministeriö

Joustoa jo vuosia

UPM:n Suomen paperiliiketoiminnan energiajohtaja Petri Hyyryläinen sanoo Aamulehdelle, että yhtiö on aktiivinen toimija niin spot-markkinoilla kuin sähköjärjestelmän häiriötiloja hoitavilla reservimarkkinoilla.

Jos Suomen sähkötuotantoon tulee häiriöitä tai esimerkiksi tuulivoiman tuotanto jää ennusteista, UPM voi siirtää paljon sähköä kuluttavaa tuotantoprosessia myöhemmälle tai lisätä omistamansa vesivoiman tuotantoa ja myydä sähkön markkinoille. Näin tapahtui esimerkiksi syyskuun alussa, kun Suomessa tuli yllättävä sähköpula Olkiluodon uuden ydinvoimalan testiajon epäonnistuttua.

Mikään uusi juttu kysyntäjoustoksi kutsuttu tehtaan sähkön kulutuksen hetkellinen vähentäminen hinta- ja kysyntähuippujen aikana ei ole. Paperitehtaiden tuotanto on joustanut jo vuosien ajan sähkön hintaennusteiden mukaan. ”Nyt pääsemme ottamaan kaiken irti kysyntäjoustoista”, Hyyryläinen sanoo.

Äärettömiin ei voi joustaa, sillä esimerkiksi tehtaiden alas- ja ylösajo tuovat lisäkustannuksia ja sovitut toimitukset pitää hoitaa. ”Joustot ovat markkinaehtoisia ja sitä jonkin verran tehdään. Ne ovat osa energiakustannustemme hallintaa. Eivät tuotot ole kuitenkaan mitään verrattuna paperiin.”

”Lähtökohtaisesti teemme tehtaillamme paperia, mutta tarpeen vaatiessa olemme valmiita stoppaamaan isompiakin osia tehtaista”, Hyyryläinen sanoo.

Stora Enso myi tuotantonsa

Muilla Suomessa toimivilla metsäyhtiöillä tilanne on sähkön suhteen erilainen kuin UPM:lla. Vuoden 2021 liikevoitoltaan Suomen suurin metsäyhtiö Stora Enso on Pohjolan Voiman toiseksi suurin omistaja UPM:n jälkeen. Se omistaa epäsuorasti Olkiluoto kolmosen kapasiteetista noin 8,9 prosenttia. Yhtiö myi 2000-luvun taitteessa tehtaidensa kyljessä olleet voimalaitokset ja siirtyi ostamaan sähkön markkinoilta.

Suomen kolmanneksi suurin metsäyhtiö Metsä Group tuotti vuonna 2021 26 terawattituntia uusiutuvaa energiaa, joista suurimman osan, 25 terawattituntia se käytti omaan tuotantoonsa. Syksyllä 2023 valmistuva Kemin biotuotetehdas tuottaa yhtiön mukaan kaksi terawattituntia sähköä vuosittain. Yhtiö on kertonut aiemmin, että iso osa Kemissä tuotetusta sähköstä riittää myytäväksi valtakunnan verkkoon. Se omistaa myös kaksi prosenttia Olkiluoto kolmosen tuottamasta energiasta.

Pehmopaperia tekevän ruotsalaisen Essityn Nokian-tehdas ei tuota itse sähköä vaan ostaa sen suoraan markkinoilta. Tehtaalla on pyritty säästämään sähköä, suojaamaan sopimuksin sähkön hintaa ja viemään nousseet kustannukset myyntihintoihin, sanoo tehtaan johtaja Jarmo Sara Aamulehdelle.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut