Helsinki
Valtiovarainministeriö on alentanut näkymiään Suomen ensi vuoden talouskehityksestä.
Ministeriö ennustaa bruttokansantuotteen (bkt) pienentyvän 0,2 prosenttia, kun aiemmin se ennusti puolen prosentin nousua. Taantuma vaihtuu 1,2 prosentin kasvuun vuonna 2024.
Bkt kääntyi lievään laskuun syksyn aikana, ja ministeriö ennakoi heikon talouskehityksen jatkuvan talven ajan.
Tämän vuoden kasvuennustetta ministeriö on nostanut hieman 1,9 prosenttiin. Edellisessä, syyskuussa julkaistussa ennusteessa ministeriö ennakoi 1,7 prosentin nousua.
Myös ensi vuoden inflaationäkymät ovat synkistyneet. Vielä syyskuun ennusteessaan ministeriö ennakoi kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 6,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia. Nyt ministeriö ennakoi hintojen nousevan tänä vuonna seitsemän ja ensi vuonna neljä prosenttia. Tämän jälkeen inflaatio tasaantuu kahden prosentin tuntumaan tulevina vuosina.
”Inflaatio hidastuu ennustejaksolla siis selvästi, mutta jää viime vuosia korkeammalle tasolle”, ennusteessa todetaan.
Inflaatio olisi Suomessa vaimeampaa kuin euroalueella, mutta muiden euromaiden taso saattaa heijastua suomalaisten elämään Euroopan keskuspankin korkopäätösten myötä. Finanssineuvos Janne Huovarin mukaan ministeriön talousennusteeseen sisältyy EKP:n julkituoma korko-odotus.
Työllisyystilanne yllättänyt
Ennusteeseen liittyy jälleen hyvin paljon epävarmuutta. Finanssineuvos Janne Huovarin mukaan yksi sitä tuovista tekijöistä on Ukrainan sodan kehittyminen. Toinen riski on kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen muutos.
Valopilkkuna talousluvuissa on työllisyystilanne. Ennuste julkaistiin samana päivänä, jolloin Tilastokeskus kertoi tuoreista työllisyysluvuista. Työllisyysasteen trendi kohosi marraskuussa 74,7 prosenttiin. Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen luonnehti lukuja ”kerrassaan hämmästyttävän vahvoiksi”.
Myös Huovari sanoi hyvän työllisyystilanteen yllättäneen.
”Olemme menossa taantumaan erittäin hyvässä työmarkkinatilanteessa”, Huovari sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.
Huovari kuitenkin huomautti, että yleensäkin työllisyyskehitys kulkee noin puoli vuotta tuotantonäkymien jäljessä. Toisaalta hän arveli, että eläkeikäisiä suomalaisia on pysynyt kiinni työelämässä, vaikkakin usein osa-aikaisena. Myös yritysten tilanne saattaa näkyä työllisyyslukemissa.
”Hintojen nousu on aika monella yrityksellä tuonut rahaa kassaan, joten ei ole ollut tarvetta ainakaan vielä vähentää työvoimaa”, Huovari sanoi.
Työllisyys pysyy ministeriön ennusteen mukaan noin 74 prosentin tuntumassa tänä vuonna ja tulevina vuosina.
Ministeriö julkistaa talousennusteen neljä kertaa vuodessa.