VATT:n tutkija: ”Mahdolliset leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan hyvä tehdä noususuhdanteessa”

Ministeriöstä katsotaan, että oikeistopuolueiden hellimä ajatus ansiosidonnaisen ulottamisesta kaikille työttömille heikentäisi julkista taloutta ja työllisyyttä.

Työttömyysturvan optimaalista tasoa on ylipäätään vaikea määritellä, sanoo professori. Jalankulkijoita kuvattiin Helsingissä 16. marraskuuta.

10.12.2022 12:36

STT

Politiikan syksy on ollut täynnä ehdotuksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamiseksi. Asialla ovat olleet erityisesti eduskunnan oikeistopuolueet, ja ajatusta on jälleen väläytellyt myös valtiovarainministeriö. Ehdotuksia on perusteltu erityisesti sillä, että leikkaukset kohentaisivat julkista taloutta.

Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta huomauttaa, että työttömyysturvan optimaalista tasoa on ylipäätään vaikea määritellä. Hän huomauttaa, että julkisen talouden kannalta optimaalinen taso on lisäksi riippuvainen suhdanteista: laskusuhdanteessa työttömyysturva voisi olla anteliaampi.

Lue lisää: Valtiovarainministeriö arvioi: Ansiosidonnaisen leikkaaminen voisi tuoda 6 000– 8 000 työllistä lisää

Kyyrän mukaan mahdolliset merkittävät leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan olisikin hyvä tehdä noususuhdanteessa.

”Ja voisi olla toivottavaa, että olisi jokin mekanismi tai lupaus siitä, että jos ajaudutaan taantumaan, niin päivärahan enimmäisaikaa voitaisiin pidentää ja mahdollisesti sen tasoa nostaa. Se tehostaisi työttömyysturvan suhdanteita tasaavaa roolia”, Kyyrä sanoo.

Hän huomauttaa, että kun ihmisten tulotaso laskee työttömyyden myötä, voidaan kattavalla työttömyysturvalla huolehtia siitä, että heidän ostovoimansa putoaa mahdollisimman vähän. Tällöin he kulutuskäyttäytymisellään tukevat taloutta matalasuhdanteessa.

Uudistuksissa myös häviäjiä

Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä puolestaan sanoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus pitäisi toteuttaa heti vaalikauden alussa, jos halutaan, että sen vaikutukset näkyvät jo ensi hallituskaudella.

”Yleensä työllisyyttä kasvattavat rakenteelliset uudistukset näkyvät viiveellä”, hän sanoo.

Hänen mielestään uudistusta valmistellessa on tärkeää katsoa, miten se vaikuttaa julkisen talouden lisäksi kotitalouksiin. ”Se on viime kädessä poliittinen arvovalinta sitten, mikä on oikeudenmukainen paketti ja mikä ei.”

Hän huomauttaa, että kaikissa uudistuksissa, joissa haetaan julkisen talouden vahvistamista, on vääjäämättä myös häviäjiä. ”Esimerkiksi kokoomuksen ehdottamalla mallilla olisi suurin vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen, mutta myös suurin vaikutus työttömien arkeen.”

Lue lisää: Kokoomuksen Orpo Ylellä: Säästöjä voitaisiin löytää asumistuesta ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksista

Toimeentulotukimenot myös osin kasvaisivat, kun ansiosidonnaista leikattaisiin rajusti. Tämä ei silti Kärkkäisen mukaan kääntäisi kokonaisuutta julkista taloutta heikentäväksi.

Monissa maissa käytössä

Kokoomus, Rkp ja kristillisdemokraatit ovat esittäneet erilaisia työttömyyden keston mukaan porrastettuja malleja, joissa päivärahan taso laskisi työttömyyden jatkuessa. Valtiovarainministeriö pitää parhaana ehdotustaan, joka sitoisi ansiosidonnaisen enimmäiskeston työssäolon pituuteen.

”Se olisi työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistava uudistus, mutta toisaalta myös keino vahvistaa työttömyysturvan vakuutusperusteisuutta”, Kärkkäinen perustelee.

Ehdotuksen mukaan työtön voisi saada sitä pidemmän työttömyysturvaoikeuden, mitä pitempi työhistoria hänellä olisi takanaan. Vastaavia malleja on Kärkkäisen mukaan käytössä monissa maissa.

Puolueet ovat ehdottaneet myös ansiosidonnaisen ulottamista kaikille työttömille, eikä vain työttömyyskassan jäsenille. Kärkkäisen mukaan ehdotus ei ole VM:n listoilla, koska se heikentäisi julkista taloutta ja työllisyyttä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut