Inflaatio kiihtyy yhä: lokakuussa se oli jo 8,3 prosenttia – Lentoliput ovat nyt 46 prosenttia kalliimpia kuin toukokuussa

Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajahintoja nostivat sähkö, polttoaineet ja asuntolainojen keskikoron nousu.

Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajahintoja nostivat asuntolainojen korot ja polttoaineiden hinnannousu.

14.11. 9:06 | Päivitetty 14.11. 13:53

Inflaatio kiihtyi lokakuussa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 prosenttia, kun vielä syyskuussa inflaatio oli 8,1 prosenttia.

Tilastokeskus kertoo, että inflaation kiihtyminen johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.

Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajahintoja nostivat lokakuussa eniten sähkön, dieselin ja bensiinin kallistuminen sekä asuntolainojen keskikoron nousu. Tilastokeskus kertoo, että asuntolainojen korot nousivat 67 prosenttia ja kulutusluottojen korot 24 prosenttia viime vuoteen nähden.

”Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3 prosenttia ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 prosenttia. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.

Kuukaudessa eniten nousivat kotimaan ja ulkomaan lentomatkojen hinnat, 14,7 prosenttia ja 23,9 prosenttia. Tilastokeskus kertoo, että lentolippujen hinnat ovat nousseet melko tasaisesti viime toukokuusta lähtien, mutta nyt erityisesti koululaisten syyslomakausi nosti lentojen hintoja. Toukokuuhun verrattua nousua on tähän mennessä kertynyt noin 46 prosenttia.

Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Eniten kuluttajahintojen nousua hillitsi ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen. Niiden hinta laski 3,2 prosenttia viime vuoden lokakuusta.

Monet peruselintarvikkeet kallistuneet yli viidenneksellä

Tilapäisistä tekijöistä puhdistettu pohjainflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 5,1 prosenttia. Esimerkiksi koronapandemian alussa maaliskuussa vuonna 2020 se oli 0,7 prosenttia.

Pohjainflaatiossa ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Niiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, jonka aiheuttaa maailmanmarkkinahintojen heilunta kysynnän ja tarjonnan mukaan.

–  Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan, yliaktuaari Nieminen arvioi.

Kun elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintoja vertaa viime vuoden lokakuuhun, ovat hinnat nousseet 15,7 prosenttia.

Peruselintarvikkeissa hinnannousu on vieläkin suurempaa, Tilastokeskus kertoo. Yli 20 prosenttia ovat kallistuneet jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.

Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69 prosenttia, dieselin 33 prosenttia, bensiinin 15 prosenttia ja sähkön 41 prosenttia.

Lisäys 14.11.kello 13.52: Täydennetty juttua tidoilla pohjainflaatiosta elintarvikkeiden hintojen noususta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut