Fortum tuottaa ydinvoimaa yhä venäläisellä polttoaineella, nykysopimus kattaa vielä useita vuosia – Näin yhtiö kommentoi

Suomi on yksi viidestä EU-maasta, joka tuottaa ydinvoimaa venäläisellä polttoaineella. Uraanipakotteelle on unionissa monta vasta-argumenttia, mutta professori ei pidä Venäjän korvaamista ylivoimaisena.

Fortumin Loviisan ydinvoimalan edustalla kuvattiin toukokuussa 2021.

7.11. 8:02

STT

Energiayhtiö Fortum jatkaa toistaiseksi Venäjältä tuotavan ydinpolttoaineen käyttämistä, vaikka venäläinen energia on joutunut syyniin Euroopassa.

Fortum ei kommentoi, aikooko se ehdottomasti irtaantua venäläisuraanista tai millä aikataululla asia voisi tapahtua. STT ei saanut asiaan vastausta valtionyhtiöltä.

”Meillä on voimassa oleva sopimus, jonka puitteissa toimimme”, sanoo Fortumin uuteen ydinvoimaan keskittyvän yksikön johtaja Matti Kattainen.

Kuluneen vuoden aikana Euroopassa on keskusteltu paljon riippuvuudesta venäläiseen energiaan, sillä energiaostot osaltaan rahoittavat Venäjän sotaa Ukrainassa ja pönkittävät Venäjän suurvaltapyrkimyksiä. Keskustelu on keskittynyt ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin. Venäjä tunnetaan maakaasun ja öljyn suurtuottajana.

Samalla myös toimitusvarmuuteen on kiinnitetty huomiota, kun Venäjä on säännöstellyt ja kokonaan lopettanut esimerkiksi kaasutoimituksia painostuskeinona.

Maasta kuitenkin toimitetaan myös uraania ydinreaktoreihin useisiin Euroopan maihin. Kaksi niistä sijaitsee Hästholmenin saarella Loviisassa, jossa Fortum operoi nykyisiä ydinvoimaloitaan. Fortum saa polttoaineensa TVEL:iltä, joka on Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö.

Jopa kahdeksan vuotta

Fortum on solminut venäläistoimittajan kanssa sopimuksen, joka on voimassa Loviisan reaktorien nykyisten käyttölupien loppuun asti. Ensimmäisen reaktorin käyttölupa ulottuu vuoteen 2027 ja toisen vuoteen 2030. Ilman irtisanomista Fortum käyttäisi siis venäläistä uraania vielä kahdeksan vuoden ajan.

”Sopimukset ovat molempia osapuolia sitovia. Kuten kaikissa liiketaloudellisissa sopimuksissa, sopimusten purku on aivan erillinen asia”, Kattainen sanoo.

Fortum on jo aiemmin kertonut, että se kilpailuttaa polttoaineelle mahdollista vaihtoehtoista toimittajaa. Selvitys liittyy prosessiin, jossa yhtiö hakee pidennystä käyttöluville. Fortum jätti aiemmin tänä vuonna työ- ja elinkeinoministeriölle hakemuksen, jossa se tavoittelee Loviisan reaktoreille jatkoa vuoteen 2050.

Asiasta lopullisen päätöksen tekee maan hallitus, ja Fortum odottaa asiasta päätöstä ensi vuoden alkupuoliskolla.

Kattainen ei ota kantaa siihen, aikooko yhtiö irtisanoa sopimuksia ennen viimeisiä määräpäiviä tai aikooko se asettaa rajoituksia sille, kenen kanssa uusia sopimuksia solmitaan. ”Viimeistään nykyisen sopimuksen päättyessä katsotaan, mikä on sopivin polttoainetoimittaja.”

Fortum huomautti puolivuosi­katsauksessaan kesällä, että polttoaineen toimittajaa ei voi vaihtaa nopeasti esimerkiksi vaaditun sertifioinnin ja lupaprosessien vuoksi.

”Ei ole paljon valinnanvaraa”

LUT-yliopiston energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen kuvailee Fortumin tilannetta hankalaksi. Ydinenergiaan ja -tekniikkaan erikoistunut Hyvärinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla, sillä Fortumin solmima toimitussopimus ei ole yleisessä tiedossa.

”Mahdollisia kilpailevia polttoainetoimittajia on rajallinen määrä. Se ei ole asiakkaan kannalta helppo kilpailutilanne, jos ei ole paljon valinnanvaraa”, Hyvärinen sanoo.

Tilannetta hankaloittaa myös se, että Venäjä on käyttänyt energiaa painostuskeinona länttä kohtaan. Tästä saatiin esimerkki alkusyksystä, kun Venäjä lopetti kaasutoimitukset Nord Stream -putkissa Venäjän-vastaisiin pakotteisiin vedoten.

”Jokainen voi käyttää omaa mielikuvitustaan siitä, mitä voi tapahtua, mutta mielestäni ei kannata lähteä liikaa arvailemaan. Fortum varmasti kertoo, kun he ovat saaneet asian itselleen selväksi”, Hyvärinen sanoo.

Hän arvioi, että energiayhtiöltä menee vuosi tai kaksi sopimuksen solmimisesta siihen, että se voi alkaa saada polttoainetta. Kestoa voi jouduttaa esimerkiksi aiempi suhde yhtiön kanssa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi maaliskuussa eduskunnan kyselytunnilla, että Loviisassa oli tuolloin polttoainetta noin kahdeksi vuodeksi. Fortumin Kattainen vaikenee visusti Loviisan tämänhetkisten varastojen koosta. ”Ydinvoimalaitoksilla on tyypillisesti vuoden–kahden polttoainevarastot, ja tarkempien tietojen antaminen ei ole mahdollista”, hän sanoo.

Keskustelua myös Euroopassa

Loviisan reaktorit on tilattu Neuvostoliitosta kylmän sodan aikana. Ne olivat Suomen ensimmäiset ydinvoimalat.

Kysymys venäläisestä polttoaineesta ei kosketa vain Suomea. Toukokuussa laaditun Euroopan komission tiedonannon mukaan viidessä jäsenvaltiossa käytetään energiantuotantoon neuvosto- tai venäläisperäisiä painevesireaktoreita, jotka ovat täysin riippuvaisia venäläisen valmistajan polttoaineesta.

Suomen ohella komission listalta löytyivät entisen itäblokin maat Bulgaria, Slovakia, Tšekki ja Unkari. Lisäksi Puolassa, Tšekissä ja Unkarissa on niin ikään Venäjästä riippuvaisia tutkimusreaktoreita.

Euroopan unioni on vuoden aikana sanktioinut venäläistä energiaa, vaikka yksimielisyyttä vaatinut asia ei ole ollut helppo. Kivihiilen tuonti unionin alueelle loppui elokuussa. Öljyntuonnille ja öljytuotteille on asetettu rajoituksia, mutta öljyn tai maakaasun täyskieltoa ei ole syntynyt.

Tiettävästi myös ydinpolttoaineiden saamisesta pakotelistalle on keskusteltu aiemmin, mutta edellytykset asiassa etenemiselle olivat heikot. Ukrainan sodan, EU:n pakotteiden ja Venäjän vastatoimien seurauksena energian tarjonnasta on ollut pulaa ja sen hinnat ovat nousseet. Vaikea tilanne nostaa kynnystä uusille vastatoimille, jotka koskettaisivat useita maita. Lisäksi ydinenergia nähdään verrattain puhtaana fossiilisten polttoaineiden rinnalla.

Ollut korvaava vaihtoehto

Uraanin korvaamisessa pitää lisäksi huomioida teknologinen valmius.

Viitteitä tästä saatiin Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Suunnitellun Hanhikivi 1 -reaktorin uraani olisi toimitettu ensimmäiset kymmenen vuotta Venäjältä. Kesken hankkeen virkamiehet pohtivat, kuinka helppoa Rosatomin toimittamaan reaktoriin olisi ollut tämän jälkeen löytää korvaavaa polttoainetta.

”Uraanikin on maailmanmarkkinatuote, mutta uraanipelletin tekeminen laitoksen standardien mukaan on todella vaikeata. Esimerkiksi Ukrainalla on ollut ongelmia hajauttaa hankintaa, koska kemialliset ja teknilliset nyanssit ovat niin tarkkoja.”

Pohdinta käy ilmi vuonna 2017 tehdyn tutkimushankkeen taustamateriaaleista, jotka STT nosti julkisuuteen lokakuun lopulla. Hyvärisen mukaan tekniikka ei kuitenkaan ehdottomasti estä korvaavan polttoaineen löytämistä.

”Ydinpolttoaineet tehdään aina tiettyyn muotoon ja mittaan, ja ne ovat laajasti tiedossa”, hän sanoo.

Suomessa vaihtoehtoja venäläiselle uraanille on jo aiemmin käytetty. Aikaisemmin Loviisan voimalaitoksille polttoainetta on toimittanut brittiläinen BNFL. Kyseistä yhtiötä ei tosin ole enää olemassa. Brittien kanssa tehdyn kilpailutussopimuksen päättyessä Fortum palasi hankkimaan uraaninsa Venäjältä.

”Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa”, Kattainen sanoo.

Eurajoella Olkiluodon reaktoreita operoivan Teollisuuden Voiman (TVO) hankkima uraani on pääosin peräisin Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta. Polttoaine-elementit valmistetaan ja kootaan Euroopassa.

Professori: Olisi johdonmukainen

Professori Hyvärinen sanoo, että venäläisen uraanin korvaaminen Euroopassa ei olisi ylivoimaista, vaikka se päätyisi pakotelistalle tai Venäjä lopettaisi sen toimituksen.

Venäjän osuus maailman raakauraanin tuotannosta on viitisen prosenttia. Viime vuoden lukujen perusteella selvästi suurin tuottaja oli Kazakstan, jota seurasivat Namibia, Kanada, Australia ja Uzbekistan. Venäjä oli Maailman ydinenergiajärjestön listauksessa kuudentena.

Hyvärinen tosin huomauttaa, että Venäjän osuus on paljon merkittävämpi, kun uraani prosessoidaan polttoainekäyttöön. Prosessin eri vaiheista Venäjällä on hallussaan kymmeniä prosentteja.

”Se on iso osuus, muttei sellainen, että jos Venäjä lopettaisi myymisen, niin kaikki loppuu. Hinnat voivat kyllä nousta mutta tuskin moninkertaistua”, Hyvärinen sanoo.

Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi on vaatinut venäläisen ydinpolttoaineen sanktiointia.

Professori Juhani Hyvärinen, jos EU:ssa keskustellaan venäläisestä fossiilisesta polttoaineesta luopumisesta Ukrainan sodan vuoksi, tulisiko samoin toimia uraanin kanssa?

”Se olisi tietenkin johdonmukaista. Moraaliselta kannalta fiksua toki olisi venäläisille lopettaa sotiminen ja vetäytyä kansainvälisesti hyväksytyn rajan taakse.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut