Nordean johtoryhmän jäsen Nina Arkilahti Aamulehdelle: on selvää, että Suomi ajautuu taantumaan ensi talvena – Näin hän arvioi tulevia uhkakuvia

Yritykset varautuvat huonoihin aikoihin esimerkiksi lykkäämällä investointejaan ja laittamalla yrityskauppoja hyllylle, Tampereella vieraillut Nordean johtoryhmän jäsen Nina Arkilahti sanoo.

Nordean johtoryhmässä työskentelevän Nina Arkilahden mukaan on kaikkien etu, että inflaatio saadaan ensi vuoden aikana kuriin.

28.10. 6:00

Aamulehti

Nordean johtoryhmän jäsenen Nina Arkilahden mukaan on selvää, että talouskasvu heikkenee ja Suomen talous ajautuu taantumaan ensi talven aikana.

Jotta hurjana laukkaava inflaatio saadaan kuriin, se vaatii Arkilahden mukaan maltillisia palkkaratkaisuja Euroopassa ja erityisesti Suomen viennille tärkeässä Saksassa.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina kiristää rahapolitiikkaa poikkeuksellisen paljon. Ohjauskorko nousee 0,75 prosenttiyksikköä.

”Ettei tulisi sellaista kierrettä, että keskuspankki painaa inflaatiota alas korkoja nostamalla ja samaan aikaan inflaatiota ylläpitäviä tekijöitä syötetään lisää. Silloin keskuspankki joutuu tekemään vielä enemmän.” Näin ei ole Arkilahden mukaan vielä käynyt. Hän johtaa Nordean pienten ja keskisuurten yritysasiakkaiden liiketoimintaa.

Lue lisää: Euroopan keskuspankki päätti poikkeuksellisen suuresta koronnostosta ja lisää on luvassa, Lagardelta varoitus valtioille – katso laskurista, miten muutos vaikuttaa lainaasi

Nordean ennusteen mukaan joulukuussa nähdään vielä 0,5 prosentin ja ensi vuonna 0,25 prosentin korotus. ”Sitten se jää siihen, toivottavasti. Silloin myös talous on todella jäähtynyt, mutta inflaatio on taittunut. Silloin keskuspankki on oman työnsä tehnyt”, Arkilahti sanoo. Hän sanoo, että on kaikkien etu, että inflaatio saadaan ensi vuoden aikana kuriin. EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä.

Arkilahden mukaan yhteiskunnan tukiverkoilla on tarvetta ensi talvena, kun talouskasvun hyytymisen lisäksi energian hinnat nousevat ja inflaatio jyllää. Hän haluaa kohdennettuja toimia näistä kärsiville ihmisryhmille.

”Yleistä rahan heittoa kaikille pidän kuitenkin vaarallisena.”

Mitä se tarkoittaa?

”Esimerkiksi ylimääräistä lapsilisää joka ainoalle kotitaloudelle pidän tarpeettomana. Se kohdistuu myös niihin kotitalouksiin, joilla ei ole tarvetta.” Joulukuun lapsilisä maksetaan poikkeuksellisesti kaksinkertaisena valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ehdotuksesta.

Kuka?

Nina Arkilahti

Nordean Business Bankingin johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2020.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Handelsbankenin Suomen maajohtajana.

Valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta.

Yritykset ovat oppineet kriiseistä

Nordean syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous ei kasva ensi vuonna ollenkaan. Huonot ennusmerkit eivät näy Nordealla esimerkiksi yrityslainojen lyhennysvapaiden määrän kasvussa. ”Avun tarvitsijoita ei ole paljon.”

Yritykset varautuvat huonoihin aikoihin esimerkiksi lykkäämällä investointejaan ja laittamalla yrityskauppoja hyllylle. Se vähentää entisestään kasvua. Arkilahden mukaan pankin ja yritysten neuvotteluissa ovat tällä hetkellä usein pöydällä erilaiset käyttöpääomarahoitukset.

”Yritykset ovat tällä hetkellä enemmän varovaisia, mutta ei muuta. Yritykset haluavat lisätä omia varastojaan. Kun hinnat nousevat, varastojen ylläpitäminen tulee kalliimmaksi ja pitää miettiä, miten kasvu rahoitetaan.”

Nina Arkilahti vieraili torstaina Tampereella tapaamassa paikallisia Nordean työntekijöitä ja asiakkaita.

Onko tässä kriisissä jotain erilaista yritysten kannalta aiempaan verrattuna?

”Pieniä tai suurempia kriisejä on ollut tiheästi. Niistä on opittu. Eurokriisin ajalta ohjaksissa olleista moni on edelleen yritysten johdossa.”

Pankkien selviämistä yli kriisin Arkilahti ei epäile hetkeäkään. Varsinkin pohjoismaiset pankit ovat hyvässä iskussa. ”Ei ole mitään sellaista, missä emme voisi hyviä asiakasyrityksiämme tukea tästä eteenpäin, vaikka maailma menisi minkälaiseksi.”

Tehtävän vuoro

Haastattelun lopuksi on tehtävän aika. Kuinka suuria uhkia yrityksille ovat julkisessa keskustelussa esillä olevat kehityskulut: ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, inflaatio, deglobalisaatio, velkaantuminen.

Väestön ikääntyminen

”Meillä on yhteisymmärrys siitä, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja osa yrityksistä on ryhtynyt aktiivisesti rekrytoimaan maailmalta. En pitäisi sitä siis ratkaisemattomana uhkakuvana.”

Yritysten velkaantuminen

”Eivät suomalaiset yritykset ole velkaantuneita. Puolilla suomalaisista yrityksistä ei ole ollenkaan velkaa. Ne yritykset, joilla on vahva tase ja vahva visio siitä, mitä tehdään, pystyvät ottamaan nyt velkaa laajentaakseen toimintaa.”

Inflaatio

”Kiistattomasti uhka lyhyellä aikavälillä varsinkin yksinyrittäjille ja pienille yrityksille, joilla on pienet joustovarat.”

Deglobalisaatio eli tuotannon palautuminen kotimaahan

”Onko se enemmän mahdollisuus? Fiksut yrittäjät hakevat monenlaisia paikkoja, joista raaka-aineita ja komponentteja hankitaan. Suomalaisille taloudelle ja elinkeinoelämälle on positiivista, jos tänne alkaa tulla takaisin alihankintaketjuja, jotka on viety aikoinaan Kiinaan siinä luulossa, että se tekee autuaaksi. En pidä sitä uhkana, vaan mahdollisuutena suomalaiselle yhteiskunnalle.”

Ilmastonmuutos

”Se on meille pankkina mieletön mahdollisuus neuvoa, auttaa ja rahoittaa meidän yritysasiakkaitamme tekemään oma vihreä siirtymänsä. Se on samalla riskien hallintaa. Yritykset, jotka ovat kyvykkäitä tekemään siirtymän, ovat yrityksiä joilla menee hyvin 10 vuoden päästä.”

Kelpaako teille enää asiakkaaksi sellainen yritys, joka ei ota ilmastonmuutosta tosissaan?

”Ei. Ei sellaisia yrityksiä enää ole.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut