Euroopan keskuspankki päätti poikkeuksellisen suuresta koronnostosta ja lisää on luvassa, Lagardelta varoitus valtioille – katso laskurista, miten muutos vaikuttaa lainaasi

Rahapolitiikan kiristämistä jatketaan todennäköisestä joulukuussa, jotta etenkin kotitalouksia köyhdyttävä inflaatio saataisiin kuriin.

Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde varoitti valtioita kasvattamasta julkisen talouden velkataakkaansa pyrkiessään helpottamaan kallistuvista energialaskuista kärsivien kansalaisten elämää. Lagarde kuvattiin Frankfurtissa 27. lokakuuta.

27.10. 6:38 | Päivitetty 27.10. 17:07

STT

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina kiristää rahapolitiikkaa jälleen poikkeuksellisen paljon hillitäkseen voimakkaasti kiihtynyttä inflaatiota.

Keskuspankki nostaa ohjauskorkoja 0,75 prosenttiyksikköä, ja rahapolitiikasta päättävä neuvosto arvioi, että koronnostoja mitä todennäköisimmin jatketaan joulukuussa.

”Energian ja elintarvikkeiden nopea hinnannousu, tarjontakapeikot ja pandemian jäljiltä elpyvä kysyntä ovat viime kuukausina lisänneet hintapaineita ja nopeuttaneet inflaatiota. EKP:n neuvosto pyrkii nyt rahapolitiikallaan tukemaan vähemmän kysyntää ja estämään riskin siitä, että inflaation aletaan odottaa jäävän nopeaksi pitemmäksi aikaa”, neuvosto toteaa päätöksessään.

EKP:n kolmesta keskeisestä ohjauskorosta talletuskorko nousi 1,50 prosenttiin. Uusi perusrahoitusoperaatioiden korko on 2,00 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,25 prosenttia.

EKP turvautui poikkeuksellisen suureen 0,75 prosenttiyksikön korkojen nostoon ensimmäisen kerran historiassaan syyskuun alussa. Sitä ennen EKP nosti ohjauskorkoja heinäkuussa 0,50 prosenttiyksikköä. Se oli ensimmäinen rahapolitiikan kiristys vuoden 2011 jälkeen.

EKP:n Lagarde: Ohjauskorkoihin on luvassa lisää korotuksia

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde varoitti Frankfurtissa maiden hallituksia siitä, etteivät ne kasvattaisi julkisen talouden velkataakkaansa pyrkiessään helpottamaan kallistuvista energialaskuista kärsivien kansalaisten elämää.

Elinkustannuskriisin kanssa painivien hallitusten tulisi Lagarden mukaan käyttää vastatoimia, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä ja haavoittuvaisimpiin ryhmiin kohdistettuja.

0,75 prosenttiyksikön korotusta ennakoivat muun muassa Nordea ja OP.

”Edes EKP:n varovaisinta linjaa edustavat jäsenet eivät ole asettuneet poikkiteloin reippaan koronnoston tielle rahapolitiikan ollessa edelleen elvyttävää. Toisaalta jäsenet ovat systemaattisesti torpanneet 100 korkopisteen jättinoston mahdollisuuden”, kommentoi OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa ennen päätöstä.

Huolet taantumasta lisääntyvät

Keskuspankki on vaikeassa paikassa, sillä korkoja pitäisi nostaa samaan aikaan, kun huolet Euroopan talouden ajautumisesta taantumaan lisääntyvät. Mahdollisen taantuman lähestymisestä kertovat muun muassa alkuviikosta julkaistut ostopäällikköindeksit, jotka ennakoivat euroalueen talouden supistuneen lokakuussa.

Ostopäällikköindeksejä julkaisevan S&P Global -yhtiön pääekonomistin Chris Williamsonin mukaan euroalueen talous näyttäisi supistuvan vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Hän viittaa arviossaan lokakuussa nähtyyn tuotannon jyrkkenevään vähentymiseen ja kysynnän heikentymiseen. Williamsonin mukaan tämä vahvistaa näkemystä siitä, että taantuma näyttää entistä väistämättömämmältä.

Euroalueella inflaation kiihtyminen jatkui syyskuussa. Kuluttajahinnat nousivat noin 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mikä on jälleen uusi ennätyslukema euroaikana. Hintojen nousua vauhditti etenkin energian kallistuminen.

Keskuspankin tarkkaan seuraama pohjainflaatio kiihtyi sekin syyskuussa lähes viiteen prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu runsaasti heilahtelevien energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hintojen vaikutus.

Nollakorkojen aika ohi

EKP tavoittelee noin kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä, eli hintojen nousuvauhti on karannut aivan liian nopeaksi tavoitteeseen nähden. EKP onkin ryhtynyt viime kuukausina voimakkaasti kiristämään rahapolitiikkaansa, jotta hintojen nousu saataisiin kuriin.

Keskuspankin rahapolitiikasta päättävä EKP:n neuvosto päätti edellisessä kokouksessaan syyskuussa nostaa ohjauskorkojaan peräti 0,75 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on 1,25 prosenttia ja talletuskorko 0,75 prosenttia.

Pankkikonserni Nordea odottaa, että EKP kertoo tänään uudesta jättimäisestä 0,75 prosenttiyksikön koronnostosta. Nordea ennakoi keskuspankin myös viestivän, että korkojen nostamista jatketaan tämän jälkeenkin.

Syyskuussa EKP sanoi, että se odottaa nostavansa korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. EKP:n mukaan koronnostojen tahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. EKP ennakoi syyskuussa, että inflaatio pysyy tavoiteltua nopeampana vielä pitemmän aikaa.

Tämä on päivittyvä uutinen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut