62 000 uutta kotitaloutta on joutunut köyhyyteen hintojen nousun myötä. Asia selviää mallinnuksesta, jonka Kela on tehnyt yhdessä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Mallinnuksella on tutkittu lapsilisäjärjestelmän muutosten vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen.
Köyhyyteen on Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksena joutunut 16 000 uutta lapsiperhettä, kun köyhyysaste on noussut yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Energian kallistumisen katsotaan olevan monelle lapsiperheelle vaikeaa siksi, että energian kulusta on vaikea vähentää.
Tutkijoiden tekemän mallinnuksen mukaan julkisuudessa esitetyt muutokset lapsilisäjärjestelmään vaikuttaisivat lapsiperheköyhyyteen vain vähän. Kymmenen prosentin korotus lapsilisään laskisi lasten köyhyysastetta vain noin puoli prosenttiyksikköä. Muutos ei siis juuri vaikuttaisi lapsiperheiden ostovoimaan.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen puolestaan laskisi lapsiperheköyhyyttä vain 0,1 prosenttiyksikköä.
Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikarin mukaan lapsilisän korotus ei ole ratkaisu lapsiperheköyhyyteen, koska lapsilisät kattavat vain pienen osan lasten kuluista.
Kymmenen prosentin nosto lapsilisään ja yksinhuoltajakorotukseen laskisi lasten köyhyysastetta noin puolella prosenttiyksiköllä. Tämä vastaa noin viittätuhatta lasta, tiedotteessa kerrotaan.
Lapsilisän verottaminen lisäisi lapsiperheköyhyyttä merkittävästi. Mallinnuksen mukaan se johtaisi 25 000 lasta lisää köyhyyteen.
Mallinnuksessa käytetyt laskelmat hintojen noususta perustuvat varovaiseen arvioon 12 prosentin ruuan, 15 prosentin liikenteen ja 8 prosentin asumisen kustannusten noususta maaliskuusta 2021 nykyhetkeen. Siinä ei arvioitu jo päätettyjä politiikkatoimia tai lapsilisäjärjestelmän muutosten kustannuksia.