Hallitus julkaisi energiayhtiöiden hätä­rahoituksen tiukat ehdot: Tukeen turvautuville korkea korko, bonuksia ja osinkoja ei saa jakaa

Korko voi nousta 20 prosentin tuntumaan, jos yhtiö ei kykene antamaan vakuutta eikä järjestää suunnattua antia valtiolle.

Valtio takaa energiayhtiöiden rahansaannin, jos niillä tulee vakuuksien kanssa ongelmia.

5.9. 13:10

Hallitus päätti energiayhtiöiden 10 miljardin euron hätärahoituksen tarkoista ehdoista istunnossaan maanantaina. Laajasta tukipaketista tiedotettiin sunnuntaina.

Ehdot ovat varsin tiukat.

Jos energiayhtiöt joutuvat turvautumaan valtion lainaan, korko on 6 kuukauden euribor, jonka päälle tulee 10 prosentin marginaali vuodessa ensimmäisten 6 kuukauden ajan. Sen jälkeen marginaali on 12 prosenttia lainan juoksuajan loppuun asti.

Laina-aika on korkeintaan kaksi vuotta. Kuuden kuukauden euribor oli perjantaina noin 1,3 prosenttia eli laina maksaisi nyt 11,3 prosenttia.

Korkomarginaalia voi pitää varsin korkeana, mutta joillakin yhtiöillä se voi nousta vielä korkeammaksi.

Lue lisää: Tampereen sähkölaitos tuskin ensimmäisenä pyytää valtiolta takausta, arvioi toimitusjohtaja – ”Ei enää yllätä, jos jotakin erikoista tapahtuu”

Ehtojen mukaan yhtiön pitää järjestää maksuton suunnattu osakeanti, jossa valtiolla on oikeus merkitä uusia osakkeita määrä, joka vastaa prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Jos yhtiön ei kykene jostakin syystä järjestämään antia, lainan marginaalia korotetaan 3 prosenttiyksiköllä.

Laina edellyttää pääsääntöisesti turvaavaa vakuutta. Tästä vaatimuksesta voidaan perustellusta syystä poiketa ja myöntää laina tarvittaessa vakuudella, joka ei ole turvaava tai ilman vakuutta.

Mikäli laina myönnetään poikkeuksellisesti ilman vakuutta tai jos vakuutena käytetään yrityskiinnitystä, lainan marginaalia korotetaan 3 prosenttiyksiköllä.

Jos siis yhtiö ei kykene antiin eikä sillä ole varaa vakuuteen, lainan hinta voisi olla kuuden kuukauden kuluttua sen ottamisesta yli 19 prosenttia, vaikka korkotaso pysyisi ennallaan.

Lainanottaja sitoutuu myös olemaan jakamatta osinkoa tai toteuttamatta muuta varojenjakoa siihen saakka, kunnes lainaan liittyvät velvoitteet ovat kokonaan päättyneet ja Suomen valtiolla ei ole lainaan perustuvia saatavia.

Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenelle ja toimitusjohtajalle ei makseta yhtiön palkitsemisjärjestelmän mukaisia lyhyen tai pitkän aikavälin kannustimia tai näihin rinnastuvia muita tulosperusteisia palkkioita, jotka kertyvät vuosien 2022 ja 2023 taloudellisten tunnuslukujen perusteella.

Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään koroteta vuosina 2022 ja 2023.

Valtio ei anna yhtiöille suoraa tukea, vaan takaa rahoituslaitosten energiayhtiöille antamia lainoja tai antaa itse lainaa vasta siinä tilanteessa, kun yhtiö ei enää saa itse lainaa ja yhtiötä uhkaa maksukyvyttömyys.

Lainoja ja takauksia voivat tarvittaessa saada suomalaisen yhteiskunnan kannalta kriittiset yhtiöt, jotta ne voivat suojata tekemiään sähkösopimuksia.

Lainat ja takuut ovat vakuudellisia. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) sunnuntaina kertoman arvion mukaan tukipaketti koskee noin 30 sähköä tuottavaa yhtiötä.

Suurin niistä on Fortum, joka tuottaa ainakin kolmanneksen Suomen sähköstä.

Lue lisää: Hallitus esittää 10 miljardin euron hätä­rahoitusta energia­yhtiöille – Fortum kehui pyrkimyksiä

Tuen tarpeessa perimmäinen syy on Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota, joka on saanut Euroopan sähkömarkkinat sekaisin.

Tilanteen kiireellisyydestä kertoo, että viikonloppuna päätetty paketti viedään eduskunnan käsiteltäväksi jo tiistaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti ehtoja sunnuntaina hyvin tiukoiksi ja sanoi, ettei veronmaksajien rahaa liiku paketissa lainkaan.

Ehtojen mukaan energiayhtiöt voivat saada lainaa tai lainojen takauksia vuoden 2023 loppuun saakka.

Lainoja voi käyttää vain sähkön johdannaispörssikaupan vakuusvaatimusten kattamiseksi.

Laina voidaan myöntää vain Suomen kannalta keskeisille toimijoille. Suomen kannalta keskeisiksi toimijoiksi katsotaan toimijat, joilla on omia voimalaitoksia tai omistusosuuksia yli 100 megawatin sähköntuotantotehon edestä, tai yhtiöille joiden toiminnan jatkuminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä.

Lainaa ei voida myöntää, jos lainanottaja on tai on ollut taloudellisissa vaikeuksissa.

Lainaa ei saa käyttää yhtiön olemassa olevan rahoituksen ennenaikaiseen tai maksusuunnitelmasta poikkeavaan takaisinmaksuun, tai jo olemassa olevan rahoituksen tai niiden vakuuksien järjestelyyn muullakaan tavoin.

Lainojen myöntäminen on harkinnanvaraista ja myöntämisen keskeisenä perusteena on sähkömarkkinoiden toimivuuden turvaaminen. Lainojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön antamaa puoltavaa lausuntoa.

Suomen valtiolla on oikeus peruuttaa myöntämänsä muun muassa jos lainahakemuksen käsittelyn yhteydessä on annettu harhaanjohtavia tietoja tai Suomen valtiolta on salattu tietoja.

Hätärahoituspaketin keskeinen tehtävä on vakuuttaa sähkömarkkinoita, että todella kalliiksi nousseiden vakuuksien kanssa ongelmissa olevat sähköyhtiöt tulevat saamaan äärimmäisessä tilanteessa lainoilleen suojaa valtiolta.

Sähkön voimakkaan kallistumisen takia sähköyhtiöiden vakuusvaatimukset ovat kasvaneet moninkertaisiksi.

Yhtiöiden pitää hankkia vakuuksia, jotta se varmuudella voi taata asiakkaille sähköä siihen hintaan kuin ne ovat luvanneet. Perjantaina heräsi pelko, että sähkömarkkinoiden ongelmat leviävät koko rahoitussektorille.

Paketin tarkoitus on estää yhtiöiden kassavarojen ehtyminen tilanteessa, jossa niiden vakuusvaatimukset kasvavat mahdottomiksi kestää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut