Voimalaitos Tampereella jää pois valtakunnallisesta tehoreservistä – Tästä on kyse

Tehoreservissä voimalaitoksen tuotantoa säästellään tilanteeseen, jossa sähkö uhkaa loppua. Naistenlahti 1 ei hakenut tehoreserviin, koska maakaasun saanti on epävarmaa ja koska sitä halutaan pitää varalla, jos Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen käyttöönotossa ilmenee ongelmia.

Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahti 1 –voimalaitos kuului kuluneella kaudella tehoreserviin. Naistenlahden voimalaitos kuvattuna elokuussa 2021.

5.8. 12:55

Aamulehti

Tampereen Naistenlahti 1 -voimalaitos ei hakenut tulevalle kaudelle tehoreserviin Energiaviraston kilpailutuksessa. Kuluneella kaudella se oli yksi Suomen kolmesta reservissä olleesta voimalaitoksesta.

Energiaviraston tehoreservikilpailutus päättyi perjantaina 29. heinäkuuta. Tarkoituksena on valita voimalaitoksia reserviin tasapainottamaan sähkön kysyntää ja tarjontaa, kun kaikki markkinaehtoisesti tarjotut resurssit ovat jo käytössä. Reservissä olon aikana voimalaitos ei osallistu normaalisti markkinoille, vaan sen tuotantoa säästellään tilanteeseen, jossa sähkö uhkaa loppua.

Lue lisää: Pirkanmaa varautuu sähköjen säännöstelyyn ensi talvena, viimeinen keino on katkaista kodeista sähköt – Katso sisään Tammervoiman laitokseen, jossa syntyy lämpöä ja sähköä

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtajan Jussi Laitisen mukaan taustalla on kaksi syytä, miksi Naistenlahti 1:stä ei haettu reserviin varmistamaan sähkön riittävyyttä. Voimalaitos on maakaasukäyttöinen, eikä nyt voida Laitisen mukaan varmuudella tietää, onko maakaasua käytettävissä.

Naistenlahti 1 -voimalaitosta voidaan kuitenkin käyttää öljyllä lämmöntuotantoon pienemmällä teholla. Voimalaitos haluttiin omaan käyttöön siltä varalta, jos Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen käyttöönotossa ilmenee häiriöitä tai jokin laitoksista ei ensi talvena toimi suunnitellusti.

Naistenlahti 2 puolestaan on poistettu käytöstä. Vaikka viime aikoina on puhuttu energian riittävyydestä, Laitisen mukaan voimalaitos lopetettiin juuri oikeaan aikaan.

”Naistenlahti 2 oli todella vanha laitos, ja siinä oli aika paljon epäkäytettävyyttä. Luvituskin päättyi siten, ettemme olisi sitä ensi talvena voineet käyttää.”

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtajan Jussi Laitisen mukaan Naistenlahti 2 -voimalaitosta aletaan purkaa pala kerrallaan. Tavoitteena on, että sen paikalle rakennetaan tulevaisuudessa hiilidioksidin talteenottoyksikkö. Laitinen kuvattiin helmikuussa 2020.

Mikä?

Tehoreservi

Tehoreservi varmistaa sähkön toimitusvarmuuden, kun markkinaehtoista sähköä ei ole tarpeeksi saatavilla.

Järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2007 ja se perustuu lakiin. Reserviä ei ole otettu käyttöön vielä koskaan.

Energiavirasto päättää tehoreservin määrän, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa ehdot ja valvoo järjestelmän toimintaa ja lain noudattamista. Fingrid vastaa laitosten hallinnoinnista ja käyttöönotosta.

Kaudella 1.7.2020–30.6.2022 tehoreservin kokonaismäärä oli noin 600 megawattia. Marraskuussa 2022 käynnistyvälle jaksolle kokonaismäärä pysyy samana. Energiavirasto päätti, ettei tehoreserviin hyväksytä kapasiteettia Manner-Suomen ulkopuolelta.

Järjestelyyn kuuluvat tällä kaudella Tampereen sähkölaitos oy:n Naistenlahti 1 -voimalaitos (maakaasu), Lahti energia oy:n Kymijärvi KT -voimalaitos (maakaasu) ja Fortum power and heat oy:n Meri-Porin voimalaitos (kivihiili).

Tarjouskilpailu kaudelle 2022–2023 oli avoinna 2.6.–29.7.2022. Tavoitteena on, että hankittu tehoreservikapasiteetti on käynnistysvalmiudessa joulukuussa 2022.

Reservi rahoitetaan sähkönkulutuksesta perittävillä maksuilla. Esimerkiksi vuonna 2021 sen kustannukset olivat 10,7 miljoonaa euroa.

Lähde: Energiavirasto, Fingrid ja sen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Tehoreserviä pienemmäksi?

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan tehoreserviin otetaan pääosin sellaista kapasiteettia, jota ei muuten olisi taloudellisesti järkevää ylläpitää huoltovarmuuskäyttöön.

Hänen mielestään tällä hetkellä ei ole välttämättä järkevää sitoa voimalaitoksia erikoisjärjestelyihin, koska todennäköisesti kaikkea sähköntuotantoa tarvitaan loppuvuonna.

”Nyt jos koskaan on hyvä peruste sille, että tehoreservin määrä on selkeästi pienempi. Jopa nolla, mutta ainakin selkeästi pienempi”, hän sanoo. ”Menemme kohti sellaista tilannetta, jota varten reservi on kauan sitten suunniteltu.”

Jos reservit otettaisiin käyttöön, voimalaitokset olisivat omistajien käytössä normaalisti ja toimisivat todennäköisesti markkinaehtoisesti.

Aamulehti kertoi heinäkuun lopussa, että Pirkanmaalla on jo varauduttu sähkön säännöstelyyn ensi talvena. Ruusunen pitää todennäköisenä, että sähkökatkot vältettäisiin, jos reservit olisivat käytössä.

Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan sähkökatkot ovat kaikista viimeisin keino sähköjärjestelmän turvaamiseksi. Hänet kuvattiin tammikuussa 2015.

Sää vaikuttaa

Sähkön riittävyyteen vaikuttaa, kuinka paljon sitä saadaan Ruotsista tuotua ja milloin Olkiluoto 3 -ydinvoimalantuotanto käynnistyy. Ruotsista sähköä tuodaan Ruususen mukaan tuhansia megawatteja.

Hänen mukaansa Etelä-Ruotsi tulee olemaan sähkön suhteen tiukilla. Pohjois-Ruotsissa on kuitenkin selkeästi enemmän mahdollisuuksia viedä sähköä.

Ruususen mukaan pahin skenaario on, että talvella on esimerkiksi 25 astetta pakkasta tai kylmempää, ja sää on tuuleton. Kylmänä talvipäivänä sähkönkulutus voi olla esimerkiksi 15 000 megawattia, josta Olkiluoto 3 -voimalan teho on noin kymmenen prosenttia.

”Oli Olkiluoto 3 tuottamassa tai ei, emme pärjää ilman Ruotsin tuontia”, hän toteaa.

Siispä Ruususen toiveissa on, että Suomen talvesta tulee suhteellisen leuto ja tuulinen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut