Suomen riippuvuus Kiinasta on kasvanut kaikessa hiljaisuudessa – Suomalais­yritykset eivät huomioi riskejä tarpeeksi

Osa asiantuntijoista pitää mahdollisena, että länsimaat saattavat joutua kohdistamaan Kiinaan pakotteita tulevaisuudessa jos maa esimerkiksi muuttaa suhtautumistaan Taiwaniin nykyistä aggressiivisemmaksi.

”Koko maailmantalous on riippuvainen Kiinasta. Kiina on maailman tehdas ja reaalitalouden näkökulmasta valtava markkina”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Kuva Yangshan Port-satamasta Shanghaista.

2.8. 7:00

Suomalaisyritykset ovat viime aikoina heränneet punnitsemaan Kiinaan liittyviä riskejä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

”Pandemia ja Venäjän poliittisten riskien toteutuminen karuimmalla mahdollisella tavalla on saanut yritykset tarkastelemaan mahdollisia vastaan tulevia skenaarioita”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemen mukaan yritysten nykyarvioihin vaikuttaa kolme asiaa. Merkittävin niistä on Venäjän tilanne. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota osoitti, että autoritääriseen maahan tehdyt investoinnit voivat menettää merkityksensä hetkessä.

Koronaviruspandemia ja Kiinassa tehdyt aggressiiviset koronatoimet, kuten tehtaiden täyssulut, osoittivat taas globaalien toimitusketjujen heikkoudet.

Lue lisää: Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa: maailmantaloutta uhkaa uusi taantuma

Kolmas asia on Kiinan talouselämän politisoituminen, mikä tekee toimintaympäristöstä ennalta-arvaamattoman. Viime vuonna Kiina alkoi esimerkiksi rajoittaa maan teknologiajättien toimintaa.

”Se aiheuttaa kysymyksiä siitä, mihin kaikkiin yrityksiin ja millä tavalla Kiinassa ollaan valmiita puuttumaan”, hän sanoo.

Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemen mukaan osa yrityksistä on riskien tunnistamisen myötä muun muassa perustanut vaihtoehtoisia toimituskanavia komponenteille ja alihankinnalle.

Kiina on yksi Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista, ja sen merkitys on kasvanut tasaisesti pitkin 2000-luvun.

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Kiina oli Suomen kuudenneksi suurin vienti- ja neljänneksi suurin tuontimaa vuonna 2021.

Vuosina 2010–2021 tavaratuonti Kiinasta Suomeen kasvoi Tullin mukaan noin 3,8 miljardista eurosta noin 6,6 miljardiin euroon.

Kiinan-tuonnin kasvu on jatkunut reippaana myös alkuvuodesta. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin mukaan Kiinasta tuotiin tavaroita Suomeen vajaalla 1,9 miljardilla eurolla vuoden 2022 tammi-maaliskuussa, mikä oli 40 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Myös tavaravienti kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta maiden välisen kauppataseen alijäämä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Kiinan osuus Suomen tuonnista oli vajaat yhdeksän prosenttia ja viennistä noin viisi prosenttia.

”Voidaan puhua Kiina-riippuvuudesta. Koko maailmantalous on riippuvainen Kiinasta. Kiina on maailman tehdas ja reaalitalouden näkökulmasta valtava markkina”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Riskit Kiinassa toimimisen suhteen ovat Koivunkin mukaan kohonneet.

Kiinan oman talouspolitiikan linja on muuttunut viimeistään presidentti Xi Jinpingin toisella kaudella, eli viimeisten viiden vuoden aikana. Valtion ja kommunistisen puolueen kontrolli talouselämästä on lisääntynyt, mikä on tiennyt monille ulkomaalaisille ja suomalaisille yrityksille lisää sääntelyä ja sääntelyn ennakoimattomuutta.

”Kiina ikään kuin irtisanoutui polusta, jolla se on kulkenut kohti markkinataloutta ja jonkinlaisia rakenneuudistuksia.”

Tuuli Koivu.

”Taustalla voidaan havaita ihan aito halu pitää Kiinan oma talous kasvussa, mutta mikään ei poista riskejä yksittäisen yrityksen tai alan kohdalla, että mitä tulee seuraavaksi ja missä se ajatustapa muuttuu sellaiseksi, että tämä ei olekaan Kiinan talouskasvun kannalta hyvä sektori tai yritys ja toiminta kielletään yhdessä yössä. Sellaiset riskit ovat viimeisen parin vuoden aikana kasvaneet selvästi”, Koivu sanoo.

Osa asiantuntijoista pitää mahdollisena, että länsimaat saattavat joutua kohdistamaan Kiinaan pakotteita tulevaisuudessa maan lisätessä yhteistyötä Venäjän kanssa, ihmisoikeusrikkomusten tai maan muuttaessa linjaansa Taiwania kohtaan aggressiivisemmaksi.

Koivu ei usko, että länsimaissa oltaisiin valmiita samanlaisiin sanktioihin kuin Venäjän kohdalla. Riippuvuus Kiinasta on niin paljon laajempi, että siteiden katkaiseminen muodostuisi liian kalliiksi.

”Meidän pitäisi ehkä olla ja me toivon mukaan aloitamme valmistelut strategisilla aloilla, että riippuvuus pysyisi jossain määrin aisoissa” Koivu sanoo.

Koivu arvelee, että osa yrityksistä on seurannut Kiinan kehitystä jo pitkään ja on hyvin kartalla maahan liittyvistä uhista. Osalle riskit taas ovat tulleet viimeisten muutaman vuoden aikana yllätyksenä.

”Varmaan riskit pitäisi huomioida paremmin. Moni on niihin herännyt, mutta helppoja ratkaisuja ei ole”, Koivu sanoo.

”On helppoa huudella, että siirtäkää vaikka tuotanto pois Kiinasta, mutta ei missään maassa ole tarjolla sellaista tuotantoketjujen verkostoa, työvoimaa tai infrastruktuuri yhtä tehokkaassa yhdistelmässä kuin mitä Kiinassa on.”

Yritysten osalta Kiinan ja Venäjän tilannetta on kuitenkin vaikeaa verrata. Monille yrityksille Venäjältä vetäytyminen on monin verroin helpompaa, sillä maan kasvunäkymät eivät aiemminkaan olleet Kiinan veroiset ja maahan on tehty pienempiä investointeja.

”Kiina edustaa monille firmoille joko paljon isompaa tuotantokeskusta tai markkinaa, ja sen kasvupotentiaali on jotain ihan muuta. Me odotamme, että Kiina nousisi maailman isoimmaksi taloudeksi, ja yritykset haluavat olla siellä, missä kasvu on. Mahdollisuuksien ja riskien punnitseminen on hyvin paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin Venäjän kohdalla.”

Koivu huomauttaa, että moni yritys joutuu nyt huomioimaan myös kuluttajien reaktiot.

”Moni firmahan joutui lähtemään Venäjällä kuluttajien kääntymisen eikä pakotteiden seurauksena. Sitähän me emme koskaan tiedä, milloin kuluttajat heräävät siihen, miten Kiina kohtelee omia kansalaisiaan tai suhtautuu sananvapauteen ja ihmisoikeuksiin.”

Se, nähdäänkö jossain vaiheessa yritysten laajamittaista vetäytymistä Kiinasta, riippuu Juho Romakkaniemen arvion mukaan maasta itsestään.

”Xin valinta kolmannelle kaudelle voi viedä maata autoritäärisempään suuntaan. Jos otteet kiristyvät entisestään, niin se voi johtaa tilanteeseen, jossa yritykset vetäytyvät maasta”, hän sanoo.

Koivu arvelee, että EU-maiden johtajat tulevat erittelemään aloja, joilla pitää olla aiempaa omavaraisempi ja vähemmän riippuvainen autoritäärisemmistä maista. Esimerkiksi lääketeollisuudelle tai korkean teknologian teollisuudelle saattaisi tulla rajoitteita tai ainakin kannustimia toiminnan siirtämiseksi lähemmäs kotimarkkinoita.

Hänkään ei kuitenkaan usko yritysten pakoon Kiinasta ellei Kiina itse tee vielä hurjempaa suunnanmuutosta, joka tappaisi talouden kasvun ja ahdistaisi ulkomaiset yritykset nurkkaan.

”En pidä sitä todennäköisenä, mutta valitettavasti tämäkin skenaario on Kiinan kohdalla olemassa.”

Luonnollista siirtymää esimerkiksi halvempien tuotantokustannusten maihin tapahtuu kuitenkin koko ajan.

”Silti poliittisista puheista ja riskeistä huolimatta Kiinaan suuntautuneet suorat ulkomaiset investoinnit ovat suuremmat kuin koskaan”, Koivu sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut