Etujärjestö kritisoi yrittäjien alimittaisiin eläkemaksuihin puuttuvaa lakiesitystä

Ministeriö korostaa, että esitys jättää tilaa tapauskohtaiselle harkinnalle.

Suomen Yrittäjät eli yrittäjien etujärjestö pelkää, että hallituksen pyrkimys kohentaa yrittäjien eläkejärjestelmän toimivuutta voisi johtaa jopa yritysten päätöksiin lopettaa toimintansa.

28.7. 22:06

Helsinki

Yrittäjien etujärjestö pelkää, että hallituksen pyrkimys kohentaa yrittäjien eläkejärjestelmän toimivuutta voisi johtaa jopa yritysten päätöksiin lopettaa toimintansa. Lain valmistellut ministeriö katsoo, ettei esitys ole yhtä ehdoton kuin etujärjestö pelkää.

Hallitus antoi kesäkuussa eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Lakiesityksen taustalla on Finanssivalvonnan viime vuonna esittämät puutteet työtulojen vahvistamisessa, kertoo Jaana Rissanen lain valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Pontimena on ollut myös hallitusohjelman kirjaus yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamisen selvittämisestä.

Työtulo määrittää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) maksun suuruuden. Sen tulee vastata arvoa, joka yrittäjän pitäisi maksaa samasta työstä saman ammattitaidon omaavalle työntekijälle.

Finanssivalvonnan mukaan eläkeyhtiöt eivät täyttäneet sääntelyn vaatimuksia, jos ne lähes poikkeuksetta vahvistivat yrittäjän itse esittämän arvion työtulon määräksi. Hallitus on halunnut puuttua työtulojen ilmoittamiseen alakanttiin eli yrittäjien alivakuuttamiseen.

”Ehkä keskeinen asia uudistuksessa on huomata, ettei tämä ole mikään iso reformi. Nykyistä lainsäädäntöä tarkennetaan”, Rissanen sanoo.

Alan mediaanipalkka lähtökohdaksi

Lakiesitys ei ole muuttamassa yrittäjän työtulon määritelmää. Sen sijaan työtulon määrittämisen lähtökohdaksi esitetään toimialan mediaanipalkkaa, mikä voisi monelle merkitä vakuutusmaksujen nousua.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin mukaan muutos vaikuttaisi eniten kokoaikaisiin yrittäjiin, joiden YEL-työtulo on matalalla tasolla. Mahdollinen nosto voisi olla niin reipas, että osa yrittäjistä voisi päättää laittaa lapun luukulle.

”Osa yrittäjistä on valinnut matalan tason joko siitä syystä, että rahat eivät riitä maksamaan korkeampaa tasoa, tai koska heillä on epäluuloa eläkejärjestelmää kohtaan”, Hellstén sanoo.

STM:n Rissanen korostaa, että lakiesityksen muotoilu ei ole ehdoton. Yrittäjä voisi edelleen tuoda eläkelaitokselle näyttöä siitä, jos hänen oma tilanteensa ei vastaisi alan mediaania. Esimerkiksi osa-aikaiset yrittäjät tai vastavalmistuneet voisivat hyödyntää tätä poikkeusta.

Toteutuessaan lakimuutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alussa. Eläkelaitosten tulisi esityksen mukaan tarkistaa yrittäjien ilmoittamat työtulot seuraavan kolmen vuoden aikana. Vastaisuudessa ne myös tarkistettaisiin uudestaan kolmen vuoden välein.

”Nyt työtuloa ei välttämättä ole tarkastettu, kun se on kerran vahvistettu tietylle rajalle, vaikka yritystoiminta olisi kehittynyt”, Rissanen sanoo.

Yrittäjillä väärinkäsityksiä

Lakiesitys on aiheuttanut paljon hämmennystä yrittäjien keskuudessa.

Esitettyyn muutokseen liittyvistä väärinkäsityksistä kenties merkittävimpiä ovat Hellsténin mukaan olleet ajatukset siitä, että mediaanipalkkaa sovellettaisiin sellaisenaan myös osa-aikaisiin yrittäjiin tai että mediaanipalkka valittaisiin ammattinimikkeen perusteella.

Lakiesityksen yksityiskohtien ohella järjestö on kritisoinut lain valmistelutapaa. Sen mukaan ministeriö pyysi lausunnon vain epäkohdasta huomauttaneelta Finanssivalvonnalta.

Rissanen vastaa, että Suomen Yrittäjät on ollut mukana valmistelussa aktiivisesti ja että sitä on kuultu valmisteluaikana paljon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut