Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa: maailmantaloutta uhkaa uusi taantuma

Talouskasvu saattaa pahimmassa tapauksessa pysähtyä ensi vuonna Yhdysvalloissa ja euroalueella.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n näkymä talouden kehitykseen on heikentynyt. IMF:n logo kuvattiin Indonesiassa syksyllä 2018.

26.7. 17:01

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi tiistaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa, että talous vajoamassa entistä suurempaan epävarmuuden aikakauteen.

Pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas korostaa, että suuri osa huhtikuun ennusteessa tunnistetuista riskeistä vaikuttaisi olevan toteutumassa.

”Näkymät ovat synkistyneet merkittävästi huhtikuusta. Maailma saattaa olla pian uuden taantuman partaalla vain kaksi vuotta edellisestä taantumasta”, Gourinchas kirjoittaa IMF:n blogissa.

Ennusteen lisäksi arvio

Poikkeuksellisen suuren epävarmuuden takia IMF julkaisi varsinaisen ennusteensa lisäksi arvion siitä, mitä tapahtuu, jos näköpiirissä olevat riskit toteutuvat.

Perusennusteessaan IMF arvioi maailmantalouden kasvun hidastuvan tänä vuonna 3,2 prosenttiin ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin.

Jos Venäjä keskeyttää kokonaan maakaasun myymiseen Eurooppaan ja inflaatio kiihtyy ennakoitua enemmän, maailmantalous kasvaa vaihtoehtoisen arvion mukaan 2,6 prosenttia tänä vuonna ja vain kaksi prosenttia ensi vuonna.

”Tämän hahmotelman perusteella Yhdysvaltojen ja euroalueen talouskasvu olisi ensi vuonna lähes nollassa, mikä vaikuttaisi kielteisesti muualle maailmaan”, Gourinchas kirjoittaa.

IMF:n määritelmän mukaan maailmantalous on taantumassa silloin, jos kasvuvauhti on alle 2,5 prosenttia vuodessa. Vuoden 1970 jälkeen maailmantalous kasvanut alle kaksi prosenttia vuodessa ainoastaan viisi kertaa.

Inflaatiovauhti kiihtyy

Riskeistä keskeisin on kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaatioon kiihtyminen eri puolilla maailmaa. Sen takia keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaa, mikä taas hidastaa talouskasvua.

”Rahapolitiikan kiristämisellä on väistämättä reaalitaloudellisia kustannuksia, mutta viivyttely vain pahentaisi vastoinkäymisiä”, Gourinchas kirjoittaa.

Inflaatio on muuttunut yhä laaja-alaisemmaksi, mikä johtuu IMF:n mukaan etenkin tuotannon ja kuljetuksen häiriöistä sekä poikkeuksellisen kireistä työmarkkinoista.

IMF ennustaa inflaatiovauhdin kiihtyvän tänä vuonna kehittyneissä kansantalouksissa 6,6 prosenttiin ja 9,5 prosenttiin kehittyvissä kansantalouksissa. Ensi vuonna se hidastuu ennusteen mukaan kehittyneissä kansantalouksissa 3,3 prosenttiin ja kehittyvissä kansantalouksissa 7,3 prosenttiin.

Suosittaa veronkiristyksiä

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Ripeä inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

IMF mukaan valtiot voisivat antaa kohdennettua finanssipoliittista tukea niille, jotka ovat voimakkaan inflaation haavoittuvimmassa asemassa. Tämän vastapainoksi se suosittaa veronkiristyksiä tai julkisen menojen vähennyksiä, jotta keskuspankkien tavoitteena olevasta inflaation hillitsemisestä ei tule liian vaikeaa.

Inflaatio on erityisen haitallista pienituloisille kotitalouksille, joiden tuloista suurin osa käytetään arkipäiväiseen kulutukseen. Ukrainassa kasvatettu vilja on tärkeää monille afrikkalaisille valtioille, mutta sodan takia satoa on tuhoutunut ja Venäjä on estänyt sen vientiä ulkomaille.

Riskiä myös Kiinasta

Inflaation ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan lisäksi keskeisiä riskejä ovat Kiinan talouskasvun hidastuminen koronaviruspandemian takia määrättyjen uusien rajoitusten takia, ruokahuollon vaarantumisesta aiheuttavat levottomuudet sekä maailmanlaajuista kauppaa ja yhteistyötä haittaava geopoliittinen hajautuminen.

Länsivaltioiden määräämien pakotteiden takia Venäjä yrittää tiivistää yhteistyötään etenkin aasialaisten ja afrikkalaisten valtioiden takia. Avainasemassa on maailman toiseksi suurin kansantalous Kiina, jonka suhteet etenkin Yhdysvaltoihin ovat viilenneet.

Kiinan talouden IMF ennustaa kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 4,6 prosenttia. Se olisi merkittävästi vähemmän kuin viime vuonna, jolloin talous kasvoi 8,1 prosenttia. Talouskasvua hidastaa koronaviruspandemian pahenemisen takia määrätyt rajoitukset.

IMF painottaa myös, että kiristyneet rahoitusolot eri puolilla maailmaa voivat johtaa kehittyvissä kansantalouksissa velkakriisiin. Tämä tarkoittaa, että pankit eivät myönnä rahoitusta yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin.

Ei pidä tinkiä

Talouden synkistä näkymistä huolimatta IMF korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnasta ei pidä tinkiä, vaan se edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Uskottavaa ja kattavaa ilmastopolitiikkaa vihreän energian tarjonnan lisäämiseksi on IMF:n mukaan kiihdytettävä kiireellisesti.

”Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa monilla aloilla ilmastonmuutoksesta ja pandemian torjuntavalmiudesta ruokaturvaan ja velkaongelmiin”, Gourinchas kirjoittaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut