Tämä suomalaisyritys sai peräti 25 miljoonan rahoituksen, rahoittajina nimekkäitä johtajia – Kolme tamperelais­lähtöistä naista kertoo, millaista on työskennellä huimasti kasvavassa startupissa

Millaista on työskennellä kasvuyrityksessä, joka tekee tappiota, mutta johon kohdistuu isoja odotuksia? Kysyimme asiaa kolmelta Happeon tamperelaistaustaiselta työntekijältä. Happeo sai rahoittajikseen muiden muassa Nokian entisen toimitusjohtajan Rajeev Surin ja Vincitin perustajan Mikko Kuitusen.

Tamperelaislähtöiset Tiia Tirkkonen, Noora Ottela ja Ella Eskelinen työskentelevät ohjelmointiyritys Happeolla.

29.7. 6:00

Aamulehti

Suomalainen ohjelmointiyritys Happeo keräsi vastikään itselleen 25 miljoonan euron rahoituksen.

Vuonna 2017 perustettu yritys kehittää yritysten sisäiseen viestintään tarkoitettua sosiaalista intranet-työkalua. Happeo kuvailee kehittämäänsä intranet-työkalua ”virtuaaliseksi pääkonttoriksi”, jonka avulla organisaatiot voivat keskittää sisäistä tiedonkulkuaan. Työkalu yhdistää erilaisia sovelluksia ja integroituu esimerkiksi erilaisiin pikaviestintäohjelmiin.

Kasvuun investoiva yhtiö tekee edelleen tappiota. Kolme Happeon tamperelaistaustaista työntekijää kertoo, millaista on työskennellä kasvuyrityksessä.

Lue lisää: Miljoonien lisärahoituksen hankkinut Perttu Ojansuu, 36, luotsaa yritystään kohti kansainvälistä läpimurtoa – Tamperelainen kehuu opettajiaan ja kotikaupunkiaan: ”Aika ei mene ruuhkissa istumiseen”

Vastuuta ja uusia rooleja

Tamperelaissyntyinen Noora Ottela työskentelee Happeolla talousjohtajana. Ottela kertoo työskennelleensä erikokoisissa firmoissa useilla eri toimialoilla, mutta huomanneensa vuosien varrella, miten kasvavat organisaatiot sopivat hänelle erityisen hyvin. Ottela siirtyi Happeolle parisen vuotta sitten suomalaisesta Smartly-ohjelmointiyrityksestä. ”Nopeasti kasvavissa firmoissa pidän siitä, kun pääsee tavallaan luomaan struktuuria kaaoksen keskelle. Vastuuta saa myös eri tavalla isoon organisaatioon verrattuna, ja omaa osaamista on helpompi laajentaa”, Ottela sanoo.

Ottela kuitenkin myöntää, ettei kasvavassa firmassa työskentely sovi kaikille. ”Se sopii tietynlaisille ihmisille. Tavoitteet ja vauhti ovat kovia.”

Tampereella syntynyt, mutta lapsuutensa Yhdysvalloissa ja Kanadassa viettänyt Tiia Tirkkonen siirtyi Happeolle vuosi sitten, niin ikään Smartlylta. Tirkkonen työskentelee Happeolla toistaiseksi käyttöönottokonsulttina, mutta elokuussa hänen työnkuvansa vaihtuu sisäisen viestinnän vastaavaksi. ”Kasvavassa yrityksessä tulee koko ajan uudenlaisia haasteita ratkottavaksi ja jopa uudenlaisia rooleja”, Tirkkonen sanoo.

Mikä?

Happeo

Vuonna 2017 Helsingissä perustettu ohjelmistoyritys.

Yrityksellä on yhteensä noin sata työntekijää Suomessa, Alankomaissa, Romaniassa ja Yhdysvalloissa.

Asiakkaita on noin 350, ja niihin lukeutuvat esimerkiksi Rovio, Neste, Pinterest ja Visma.

Liikevaihto vuonna 2020 oli 2,6 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos oli miinuksella 3,6 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätösluvut eivät ole vielä julkisia.

Kansainvälisiä rahoittajia

Happeon keräämässä rahoituksessa kiinnostavaa on se, että sijoittajien joukossa on muun muassa Nokian entinen toimitusjohtaja Rajeev Suri. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suri on yksityishenkilönä sijoittanut suomalaiseen startupiin.

Muihin sijoittajiin lukeutuvat muun muassa brittiläinen Smartfin, hollantilainen Endeit Capital, suomalainen Evli Growth Partners ja Tampereella perustetun Vincit-ohjelmistoyhtiön perustaja Mikko Kuitunen. Kuitunen aloittaa myös yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

Myös yhtiön vanhoja sijoittajia, kuten suomalaiset pääomasijoitusrahastot Maki.vc ja Vendep, osallistui rahoituskierrokselle. ”Me nähdään asia niin, että on hieno ja hyvä asia, että meihin uskotaan. Varsinkin, kun huomioi nykytilanteen. Haluamme tehdä töitä sen eteen, että meihin uskominen on ollut sijoittajille sen arvoista”, Tirkkonen sanoo.

Rahoituksen myötä yritys aikoo panostaa tuotekehitykseen sekä laajentumiseen Pohjois-Amerikassa. Edellisen, 11 miljoonan euron rahoituksensa Happeo keräsi toukokuussa 2020.

Inspiroiva työympäristö

Tamperelaislähtöinen Ella Eskelinen on parhaillaan lopettelemassa harjoitteluaan Happeolla. Hän on työskennellyt Happeon liiketoiminnan kehittämisen tiimissä Amsterdamissa, jonne hän muutti helmikuussa vain työn perässä. ”En ole työskennellyt aiemmin startup- tai teknologiayrityksessä aikaisemmin. Olen saanut tehdä töitä ihan laidasta laitaan ja olla mukana tosi erilaisissa projekteissa. Pääosin olen tehnyt analyyseja ja taustatyötä datan kanssa”, Eskelinen kertoo.

Startup- eli kasvuyrityksessä työskentelyn Eskelinen on kokenut inspiroivaksi erityisesti siksi, että oman työn vaikutuksen pääsee näkemään selvästi. ”On ollut ihan erilaista tehdä töitä täällä kuin jossain isossa firmassa, jossa ei välttämättä ollenkaan ymmärrä sitä, miten oma työ vaikuttaa kokonaisuuteen. Olen kokenut sen todella motivoivaksi, ja se on asia, jonka haluaisin viedä jatkossa mukanani jokaiseen työpaikkaan, jossa työskentelen.”

Eskelinen opiskelee parhaillaan maisteriksi Kööpenhaminassa, Copenhagen business schoolissa. Haaveissa olisi perustaa joku päivä oma yritys, ja kulunut puoli vuotta on hänen mukaansa ollut parasta mahdollista oppia sitä varten. ”Toivon, että Suomessakin yleistyisi se, että opintojen aikana lähdettäisiin tekemään konkreettista harjoittelua. Suomessakin on varmasti paljon kasvuyrityksiä, joihin voitaisiin ottaa opiskelijoita töihin”, hän sanoo.

Kansainvälinen työyhteisö

Happeolla on toimipisteet Helsingissä, Amsterdamissa, New Yorkissa ja Romanian Cluj-Napocassa. Kollegat ovat siis levittäytyneet paitsi usean maan, myös mantereen ja aikavyöhykkeen alueelle. ”Olen itse töissä sellaisessa tiimissä, jossa suurin osa on Amsterdamissa, yksi Kanadassa, minä Helsingissä ja loput New Yorkissa. Olemme tavanneet koko tiimin kanssa kerran, mutta meillä on tosi paljon yhteistyötä ja tuntuu siltä, että me tunnemme toisemme”, Tirkkonen kertoo.

Etätyöskentely on onneksi nykyään yhä helpompaa ja tavallisempaa. Vaikka maiden ja mantereiden välinen yhteistyö tuo omat haasteensa, kolmikon mukaan se on toiminut hyvin. ”Meillä on kerran viikossa yhteinen palaveri, johon osallistuvat kaikki ympäri maailman. Erilaisilla käytännön järjestelyillä varmistetaan, että yhteistyö sujuu. Aikavyöhykkeitä täytyy kunnioittaa. Ei voi olettaa, että Kanadasta vastataan tunnissa, jos laittaa keskellä päivää sinne viestiä. Se vain on niin”, Ottela sanoo.

Kaiken keskiössä on viestintä: se, miten viestitään ja missä välineessä.

Tirkkonen puhuu synkronisesta ja asynkronisesta viestinnästä. ”Käytän aina esimerkkinä tätä: nopeaa, synkronista, viestintää on esimerkiksi se, että toimistolla on kakkua. Se on nopeaa, koska kakkua ei ole siellä kauaa. Eriaikaista, asynkronista, viestintää on taas esimerkiksi se, että toimistolla on uusi kahvinkeitin ja sen käyttöohje löytyy tästedes täältä”, hän selittää.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut