Pian alkavaa tuloskautta värittävät sota ja hintojen nousu – Pirkanmaan kuuden suuren pörssiyhtiön näkymät silti pääosin positiiviset: ”Lähtenyt elpymään todella voimakkaasti”

Aamulehti

Sota Ukrainassa, inflaatio ja epävarmat talousnäkymät ovat pian alkavan tuloskauden teemoja, mutta toimintaympäristö näyttäytyy kuitenkin erilaisena eri alojen yrityksille.

Erityisen vahvasti Ukrainan sota ja Venäjä-pakotteet näkyvät nokialaisen Nokian Renkaiden liiketoiminnassa, sillä esimerkiksi viime vuonna noin 80 prosenttia yhtiön valmistamista henkilöauton renkaista tuotettiin Venäjällä. Yhtiön liikevaihdosta Venäjän osuus oli viime vuonna noin 20 prosenttia.

Yhtiö on ilmoittanut vetäytyvänsä Venäjältä, mutta toimintojen alasajo on vielä kesken. Pietarissa sijaitsevan, noin 1 600 työntekijää työllistävän tehtaan kohtalo on epäselvä. Selvää kuitenkin on, että Venäjän-toimintojen menettäminen on yhtiölle iso isku.

Lue lisää: Nokian Renkaat lähtee Venäjältä 17 vuoden jälkeen – Toimitus­johtaja Jukka Moisio kertoo, miksi vaikea ratkaisu syntyi juuri nyt: ”Se on toissijaista, mitä minä siitä ajattelen”

”Tuotannon pystyy muualla korvaamaan rahalla, mutta pidemmällä aikavälillä Venäjän myynti tulee katoamaan yhtiön vetäydyttyä maasta”, pohtii Nokian Renkaita seuraava analyytikko Rauli Juva Inderes-analyysitalosta.

Rengasvalmistaja kertoi kesäkuussa lisäävänsä tuotantoaan Nokian ja Yhdysvaltojen Daytonin tehtaillaan, mutta Venäjän tehtaan tuotannon korvaaminen vaatii myös jo suunnitteilla olevaa uutta tehdasta Euroopassa.

Juvan mukaan Venäjän tuotannon korvaamisessa menee noin 4–5 vuotta. Väliajalle tulisi löytää alihankinta­tuotantoa yhtiön markkina-aseman ylläpitämiseksi.

Pakotteet ja sota eivät ehtineet merkittävästi vaikuttaa Nokian Renkaiden ensimmäisen vuosineljänneksen liiketoimintaan. Liikevaihto kasvoi vertailukohdasta liki 22 prosenttia 416,5 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli yli 44 miljoonaa euroa.

Rengasmarkkinoiden kysyntä on ollut hyvää. Juvan mukaan yhtiöltä tullaan näkemään toisenkin kvartaalin osalta suhteellisen positiivinen tulos, sillä sanktioiden vaikutus ei ehdi vielä täysin näkyä.

Yhtiön tulevaisuus näyttää kuitenkin haasteelliselta. Vuoden alusta Nokian Renkaiden kurssi on tippunut Helsingin pörssissä miltei 70 prosenttia.

UPM:lle odotetaan kohennusta

Paremmalta näyttää sen sijaan metsäyhtiöiden, kuten UPM:n, markkinatilanne.

”Sellumarkkina on ollut hyvinkin myönteinen. Hinnat ovat nousseet voimakkaasti tämänkin vuoden aikana”, toteaa yhtiötä seuraava analyytikko Henri Parkkinen OP:sta. Paperituotteiden hinta on niin ikään nousussa, mutta niin ovat myös tuotantokustannukset.

UMP:n Suomen tehtailla poikkeuksellisen pitkään kestäneellä lakolla oli vaikutuksensa yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen. Liikevaihto kasvoi vertailukohdasta 12 prosenttia yli 2 500 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto jäi viime vuoden vastaavan ajan tasolle. UPM menetti lakon vuoksi arviolta noin 180–220 miljoonaa euroa liikevoittoa.

Lue lisää: Valkeakoskella paperitehtaan porteista asteltiin taas töihin yli 100 päivää kestäneen lakon päätyttyä – Pääluottamus­henkilö: ”Hyvinkin ristiriitaisia tunteita”

Nyt tuotanto on saatu palautettua. Markkinoiden konsensus ennustaa noin 100 miljoonan euron kohennusta yhtiön toisen vuosineljänneksen tulokseen.

Parkkisen mukaan epävarmuutta luovat yleinen talouden kehitys ja voimistuva inflaatio, mutta loppuvuoden näkymät ovat hyvät. UPM antoikin viime kuussa positiivisen tulosvaroituksen.

Ukrainan sodan ja Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutus UPM:n liiketoimintaan on pieni. Yhtiö on päättänyt keskeyttää toimitukset Venäjälle ja puun ostamisen Venäjältä. Lisäksi Tšudovon vaneritehtaan toiminnan on keskeytetty toistaiseksi.

Tamperelaiset digipalveluyhtiöt kasvavat

Kokoluokaltaan hieman erilaiset, mutta profiililtaan samantyyppiset, digitaalisia palveluja tarjoavat Gofore ja Vincit jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Gofore kasvatti ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihtoaan 40 prosentilla vertailukohtaan verrattuna. Yrityskauppojen ja fuusioiden ulkopuolista eli orgaanista kasvua syntyi 23 prosenttia. Orgaaninen kasvu ja kannattavuus ovat etenkin Goforella sektoriinsa nähden hyviä, sanoo molempia yhtiöitä seuraava Inderesin analyytikko Joni Grönqvist.

Vincitin osalta kasvua tuo yhdistyminen toisen teknologiayrityksen, Bilotin, kanssa. ”Vincitin toisen vuosineljänneksen tulokseen liittyen on myös mielenkiintoista nähdä, millainen oli Bilotin vuoden ensimmäinen puolikas”, Grönqvist sanoo.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälissä sektorin näkymät ovat hyvät, mutta haasteena on henkilöstön saatavuus. ”Osittain sitä pystytään kompensoimaan alihankinnan kautta, mutta se ei ole arvokasta liikevaihtoa katemielessä.”

Nohon näkymissä käänne

Ruoka- ja viihderavintoloita omistavan ja hallinnoivan Noho Partnersin liiketoiminta on muutaman viime vuoden aikana kärsinyt koronarajoituksista, mutta käänne parempaan on jo tapahtunut.

Esimerkiksi jo julkistetut touko- ja kesäkuun luvut kertovat merkittävästä kasvusta, etenkin verrattuna viime vuoden koronan värittämiin lukuihin, mutta myös koronaa edeltävään vuoteen 2019.

”Asiakaskysyntä on lähtenyt elpymään todella voimakkaasti. Yhtiö on päässyt hyvään tuloskuntoon ja kannattavuustasoon”, toteaa ravintolakonsernia seuraava analyytikko Matias Arola Inderesiltä.

Nohon kasvu siis jatkunee vielä toisellakin vuosineljänneksellä, mutta pidemmän aikavälin näkymien suhteen on ilmassa vielä kysymysmerkkejä. Ukrainan sodan, huolestuttavan talouskehityksen ja inflaation myötä suomalaisten kuluttajaluottamus on romahtanut. Lisäksi kasvun tiellä voi olla alan työvoimapula. Yritysostojen osalta liikkumatilaa taas pienentää korona-aikana otettu velka.

Pihlajalinna hyötyy koronasta

Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Pihlajalinnan liiketoiminnassa koronapandemia on näyttäytynyt positiivisena hyväkatteisten koronapalvelujen ansiosta. Esimerkiksi ensimmäisen vuosineljänneksen noin 163 miljoonan euron liikevaihdosta 8,1 miljoonaa syntyi koronapalveluista.

Toisen vuosineljänneksen, kuten myös laajemmin tulevaisuuden osalta, koronapalveluiden osuus kuitenkin hiipuu. Odotus on, että toisen vuosineljänneksen tulos tulee vertailukaudesta laskemaan.

Julkisen palvelutarjonnan ruuhkautuessa terveyspalveluyhtiöiden kohdistuu tällä hetkellä etenkin lääkärivastaanottojen osalta jopa ylikysyntää. Näin sanoo Pihlajalinnaa seuraava analyytikko Olli Vilppo Inderesistä. ”Enemmänkin kyse on siitä, miten siihen kysyntään pystytään vastaamaan.”

Palvelutarjonnassa on tulevaisuudessakin tilaa yhä laajentaa esimerkiksi digitaalisia palveluja, joissa yksityisellä toimijoilla on tällä hetkellä kilpailuetu julkisiin toimijoihin nähden.

Lue lisää: Osinkoinsinööri Jesse Viljanen, 31, keräsi 7 vuodessa yli 100 000 euron sijoitusvarallisuuden – näin hän sen teki

Lue lisää: Hintojen nousu hirvittää, mutta pahempaa on tulossa, jos syksyllä tehdään pari ratkaisevaa virhettä

Lue lisää: Tampereen katukuvaan on ilmestynyt Ferrareita, ja yhä useammalla on yli miljoonan sijoitussalkku – Pirkanmaalaiset vaurastuvat nyt ennennäkemättömällä tavalla

Lue lisää: Katso, miten kovia voittoja kotikunnassasi on kahmittu osakesäästötilillä – tavallisella sijoituksella jopa 1 600 euron tuotto