Uusi menokatto tiukentaa asuntolainan saamista – Laskuri kertoo, millaisen asunto­lainan voisit saada

Finanssivalvonta suosittelee, että pankit myöntävät jatkossa asunto­lainoja aiempaa tiukemmalla seulalla.

Finanssivalvonnan suositus uudesta velkaantumisrajoitteesta tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Se vaikuttaa asunnonostajiin myös Tampereella.

8.7. 15:55 | Päivitetty 13.7. 6:50

Finanssivalvonnan (Fiva) suositus uudesta velkaantumisrajoitteesta voi hankaloittaa asuntolainan saamista.

Fivan johtokunta suositteli kesäkuun lopulla, että asuntolainoja myönnetään jatkossa pääsääntöisesti lainanhakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän stressitilanteessa alle 60 prosentissa lainanhakijan nettotuloista.

Lainanhoitorasituksen laskennassa luottojen takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään kuusi prosenttia.

Aiemmin johtokunta on suositellut toistuvasti, että lainanantajat noudattavat pidättyväisyyttä sellaisten lainojen myöntämisessä, jotka ovat lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suuria ja enimmäis­takaisinmaksu­ajaltaan tavanomaista pidempiä.

Lue lisää: Vaara vaanii muualla kuin asuntolainoissa

Lue lisää: Asuntolainan saaminen voi vaikeutua ensi vuonna – Finanssivalvonta suosittelee pankeille nykyistä tiukempaa linjaa

Laskimme, miten nettotuloihin sidottu velkakatto vaikuttaa lainansaantiin.

Jos kuukausitulot verojen jälkeen ovat esimerkiksi 2 186 euroa kuukaudessa, asuntolainan enimmäismäärä olisi uuden suosituksen mukaan noin 203 000 euroa, jos muita lainoja ei ole. Esimerkin nettotulo vastaa asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaania, joka Tilastokeskuksen mukaan oli 26 227 euroa vuonna 2020.

Katso laskurista, miten paljon lainaa voisit saada nykytuloillasi Fivan uuden suosituksen voimaantulon jälkeen. Laskurissa ei ole huomioitu muita mahdollisia lainoja.

Pirkanmaalla ja Satakunnassa toimivan Aito Säästöpankin luottopäällikkö Mikko Haverinen pitää Fivan suositusta tervetulleena.

”Tähänkin asti on oltu huolellisia asiakkaan maksukyvyn arvioinnissa. Suosituksen myötä entistä kokonaisvaltaisemmin tarkastellaan sitä, että asiakkaan talous kestää kaikissa tilanteissa korkojen nousun.”

Haverinen arvioi suosituksen pohjaavan pitkälti siihen, miten maailma on muuttunut.

”Asunnoissa on usein isot yhtiölainaosuudet ja pitkät yhtiölainat. Lisäksi asiakkailla on monesti rahoituksia myös muualta. Näiden vuoksi on jossain tapauksissa ollut haasteellista arvioida asiakkaan maksukykyä. Asiakkailla ei välttämättä ole itselläänkään käsitystä siitä, kuinka paljon heillä on velkoja eri paikoissa ollut.”

Haverinen toteaa, ettei suosituksen tuoma muutos ole maanjäristys. ”Pankit ovat ennenkin tehneet asuntorahoittamisessa kuuden prosentin stressitestin ja huomioineet niin yhtiölainoja kuin muualla olevia lainoja. Tämä vähän täsmentää, ja joidenkin asiakkaiden kohdalla tiukentaa, lainan saantia, mutta arkibisnes pyörii edelleen ihan samaan tapaan.”

Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna näkee, että uusi suositus voi hillitä kotitalouksien asuntosijoitusbuumia. Paunan mukaan viime aikoina Suomessa on ollut voimakkaasti kasvussa ilmiö, jossa ensiasunto jätetään sijoitusasunnoksi uutta isompaa asuntoa ostettaessa.

”Ensiasuntoja ei siis myydä pois ja oteta sieltä pääomaa toiseen asuntoon, vaan jätetään sijoitusasunnoksi. Tämä ilmiö saattaa hieman laimentua suosituksen myötä, varsinkin jos ensiasunnon lainoja ei ole lyhennetty”, Pauna sanoo.

Aito Säästöpankin Haverinen uskoo, että suosituksella voi olla vaikutuksia etenkin niihin asuntosijoittajiin, joilla on useampia asuntoja. ”Varsinkin ne, jotka haluavat kerralla ostaa enemmän, alkavat siirtää asuntosijoittamista osakeyhtiön alle. Silloin puhutaan pankin näkökulmasta yritysasiakkaasta, joille pankin ehdot ovat erityyppiset.”

Fivan suositus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Pauna uskoo, että se saattaa aikaistaa asuntolainahakemuksia ja -kauppoja ensi keväältä loppuvuodelle 2022. Syy on lähinnä psykologinen.

”Jos on tunne siitä, että sääntely jollain tavalla kiristyy, niin yleensä toimitaan ennen kiristymisen voimaantuloa.”

Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaavan johtajan Sari Takalan mukaan suositus rajoittaa suurituloisten mahdollisuutta ostaa perheasuntoa kasvukeskuksista. Kasvukeskuksissa asuntolainat ovat tyypillisesti suurempia ja suurituloisten verotusaste on korkeampi.

”Muuten perheasunnon ostaminen kasvukeskuksista voisi olla mahdollista, mutta nyt se voi vaikeutua, kun rajoite pohjautuu nettotuloihin”, Takala sanoo.

Suositus voi Takalan mukaan heikentää mahdollisuuksia esimerkiksi muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.

”Meidän pitäisi välttää toimia, jotka aiheuttavat häiriöitä työmarkkinoille, ihmisten kykyyn omistaa omaa kotia ja kotitalouksien väliseen tasa-arvoon.”

Myös Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi suosituksen julkistuksen jälkeen tuoreeltaan, että sen voimaantulon jälkeen suurituloisilla voi olla vaikeampi saada niin isoja lainoja kuin mitä ne ovat tällä hetkellä saaneet.

Pauna on tästä eri mieltä.

”Ainoastaan siinä tapauksessa, jos ensiasuntoa tai aiemman asunnon lainaa ei ole lyhennetty, saattaa joutua tällaisiin tilanteisiin.”

Aito Säästöpankin Haverinen toteaa, että finanssivalvonnan suositus on tehty sillä tavalla, että pankki voi tietyissä rajoitteissa käyttää myös harkintaa. ”Asiakkaalla voi tosiasiassa olla maksukykyä, vaikka luvut näyttävät kurjemmilta.”

Paunan mukaan Fivan suositus korostaa ennakkosäästämisen ja lainan lyhennysten merkitystä. Sitä hän pitää yksinomaan positiivisena asiana.

”Lainan lyhentäminen on tärkeää alusta asti, kun lähtee omistusasumisen tielle. Tällainen kiristyvä sääntely tuppaa osumaan niihin kotitalouksiin, jotka eivät ole lyhentäneet lainojaan”, Pauna sanoo.

”Suosituksella on varmaan myös se ohjausvaikutus, että ihan kaikkia varoja ei laiteta seiniin ainakaan velaksi. Lainan lyhentämisen rinnalla on hyvä säästää jonnekin muualle kuin asuntomarkkinoille.”

Pauna on tyytyväinen suositukseen ja siihen, että ylivelkaantumiseen puututaan.

Hänen mukaansa Fivan suositus on myös paremmin linjassa kansainvälisen kehityksen kanssa. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) on jo aiemmin suositellut, että Suomi ottaisi käyttöönsä keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi.

”Tällä suosituksella vastataan kansainvälisiin vaateisiin ja huomioidaan myös tilanne, jossa korot nousevat, on inflaatiota ja velkaantuneisuusaste on aikamoinen. Suositus on oikeansuuntainen työkalu”, Pauna sanoo.

Danske Bankin Takalan mielestä suositus taas jättää nykyisellään pankeille liikaa tulkinnanvaraa. Vaikka Fivan suositukset ei ole virallista sääntelyä, käytännössä pankeilla on tapana noudattaa niitä.

”Huomioidaanko esimerkiksi sijoitustulot osana tulovaadetta? Tällaisten asioiden pitäisi olla hyvin selkeitä”, hän sanoo.

Takala pitää Fivan suositusta myös tarpeettomana.

”Pakit huomioivat tässäkin tilanteessa asiakkaan koko talouden. Mielestäni tämä uusi suositus on osittain päällekkäinen vakiintuneen toimintamallin kanssa.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut