VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikon (kesk) mukaan suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa voitaisiin inflaation kiihtyessä mahdollisesti parantaa tuloverotusta keventämällä.
Asia tulee Saarikon mukaan olemaan esillä syksyn budjettiriihessä. Myös pääministeri Sanna Marin (sd) väläytti veronkevennyksiä torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
”On selvää, että meidän on uusilla toimilla reagoitava inflaatioon, ja verotuksen kevennys on varteenotettava vaihtoehto”, Saarikko sanoi Luxemburgissa EU-maiden valtiovarainministereiden kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Saarikon mukaan ansiotulojen verotuksen keventämistä puoltaisi moni asia, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, kiihtyvä inflaatio sekä edessä olevat vaikeat työmarkkinaneuvottelut.
Hänen mukaansa on kuitenkin tarkkaan harkittava, mihin ja millä tavoin kevennykset kohdennettaisiin, sillä ne leikkaavat isoja lovia valtion kassaan. Lisäksi Saarikon mukaan on epätodennäköistä, että Suomessa pystyttäisiin keventämään sekä tuloveroa että esimerkiksi polttoaineen verotusta.
”Ikään kuin pelkkänä suhdannetoimena verokevennykset voivat näyttäytyä liian mittavana ratkaisuna. Ne edellyttäisivät, että valtioneuvostolla on vahva käsitys siitä, että ne auttaisivat säilyttämään Suomen kilpailukykyä”, Saarikko sanoi.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ (VM) julkaisi perjantaina ennusteen, jonka mukaan Suomen talouskasvu hidastuu ja hintojen nousu nopeutuu ennakoitua enemmän. Myös lähivuosien kasvu on jäämässä vaisuksi.
Talouden näkymiä sumentaa erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ministeriön mukaan myös taantuman riski Suomessa ja muualla Euroopassa kasvaa sodan pitkittyessä. Taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa bruttokansantuote pienenee kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.
Koko kuluvan vuoden inflaation VM arvioi olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Kesän aikana inflaation arvioidaan kiihtyvän 7 prosenttiin.
Saarikon mukaan EU-valtiovarainministerien kokouksessa inflaatio olikin keskeisin puheenaihe. Hän nosti esiin, että inflaation hajonta on valtavan suurta jäsenvaltioiden välillä: käytännössä se liikkuu kuuden ja 20 prosentin välillä.
”Keskusteluissa heijastui vahva epävarmuus ja tietynlainen suunnan hakeminen. Varsinkin, kun kaikki tietävät, etteivät kriisit välttämättä ole vielä tässä. Ruoka- ja pakolaiskriisit saattavat olla nurkan takana”, Saarikko sanoi.
EU-MINISTERIT keskustelivat Saarikon mukaan inflaation lisäksi paljon myös esimerkiksi pankkiunionista ja päätyivät yksimielisesti siihen tulokseen, että pankkien kriisiin ratkaisun kehittäminen on nyt ykkösprioriteetti.
”Neuvottelut olivat haastavat, mutta olemme Suomena tyytyväisiä päätökseen. Euroryhmän näkemys on, että ensin pitäisi sopia nimenomaan pankkien kriisiratkaisuista ja talletussuojalain muutoksista. Pallo on nyt komission suunnalla”, Saarikko sanoi.
Lisäksi keskusteltiin muun muassa EKP:n rahapolitiikasta sekä euroalueen mahdollisesta laajentumisesta. Euroryhmä totesi, että vuonna 2013 EU:hun liittynyt Kroatia täyttää nyt lähentymiskriteerit, joiden täytyttyä jäsenvaltio voi saada luvan vaihtaa kansallisen valuuttansa euroksi.
”Onnittelinkin Kroatian valtiovarainministeriä, että ovat näin nopeasti tehneet tarvittavat toimet EU-jäseneksi liittymisen jälkeen.”
Päivitys 17.6.2022 kello 17.38: päivitetty uutista kauttaaltaan Saarikon kommenteilla tiedotustilaisuudesta.