Ajautuuko Suomi taantumaan? Kuinka kauan hintojennousu jatkuu? – Nämä asiat on syytä tietää poikkeuksellisesta taloustilanteesta juuri nyt

Suomen inflaatio huitelee yhtä korkealla, kuin 1990-luvun laman alussa. Kysyimme ekonomisteilta, pitääkö tilanteesta olla huolissaan ja voiko edessä olla uusi lama.

Poikkeuksellisen nopeaan kuukausitason hintojen nousuun vaikutti erityisesti bensiinin kallistuminen, mutta myös elintarvikkeet kallistuivat tuntuvasti. Sähkönkin hinta on ollut nousussa jo pitkään.

15.6. 5:30

Aamulehti

Suomen inflaatio vauhdittui entisestään toukokuussa. Edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu yli 32 vuotta sitten, helmikuussa vuonna 1990. Tilastokeskuksen tuoreimman kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio oli toukokuussa jo 7,0 prosenttia.

Lue lisää: Inflaatio kiihtyi toukokuussa peräti seitsemään prosenttiin – Hypo: inflaatio nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1990

Inflaatio, eli kuluttajahintojen kallistuminen, ei itsessään ole ongelma vaan sen taloudelliset seuraukset. Ongelmaa ei olisi, jos kaikkien tulot kasvaisivat samaa tahtia inflaation kanssa. Tulot kuitenkin yleensä kasvavat hitaammin kuin hinnat nousevat. Lopputuloksena ostovoima heikkenee, kun työstä maksetulla palkalla saa ostettua vähemmän kuin aiemmin.

Lue lisää: Rajusti nousseet hinnat pakottavat nyt säästämään – Katso tästä Aamulehden lukijoiden parhaat säästövinkit ja arjen oivallukset

Mistä nykyinen inflaatio johtuu?

”Näin vauhdikkaaseen inflaatioon ei päästä vain yhdellä syyllä. Inflaatio vauhdittui jo paljon viime vuonna, kun koronaelpyminen oli hyvin voimakasta ja sitä vauhditettiin entisestään finanssipoliittisesti”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomisti Juho Keskinen on samaa mieltä.

”Koronan jälkeinen talouskasvu oli nähtävissä jo viime vuoden lopulta. Korona-aikana ihmisille kertyi säästöjä, joita nyt on voitu alkaa purkamaan palveluiden auettua. Myös koronan jälkeinen talouskasvu ja elvyttävä talouspolitiikka selittävät hintojen nousua”, Keskinen sanoo.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomisti Juho Keskinen uskoo, että inflaatio tulee ensi vuoteen mennessä maltillistumaan. Keskinen kuvattiin Tampereella marraskuussa 2021.

Pahimman koronaviruspandemian aikana ihmisten kulutusmahdollisuudet olivat rajallisia ja sen vuoksi talouteen muodostui patoutunutta kysyntää. Kun rajoitukset poistuivat, kysyntä alkoi kasvaa, mutta tarjonta ei pysynyt perässä. Ja kun kysyntä on tarjontaa suurempaa, inflaatio kiihtyy.

Myös Ukrainan sota on vahvistanut inflaation kehitystä.

”Hyvällä tuurilla koronapandemiaan liittyvä inflaatio olisi voinut mennä ohi nopeammin, mutta sitten tulikin Venäjän aloittama sota, joka on entisestään pahentanut esimerkiksi raaka-aineiden saatavuusongelmia”, Appelqvist toteaa.

”Sotaan liittyvät pakotteet heijastuvat tarjontapuoleen. Esimerkiksi öljymarkkinapuolella on nyt vähemmän tarjontaa ja siksi polttoaineiden hinnat kohoavat”, Keskinen sanoo.

Lue lisää: Näin paljon palkkasi pitäisi nyt nousta kovan hinnannousun vuoksi – Kokeile laskurilla

Mihin ollaan menossa?

”Uskoisin, että inflaatio tulee maltillistumaan ehkä jo loppuvuodesta, ja ensi vuonna inflaatio tulee olemaan hitaampaa kuin tänä vuonna. Talouskasvu tietyllä tavalla hidastuu ja korot nousevat”, Keskinen sanoo.

Korot nousevat yleensä inflaation vanavedessä. Keskuspankit nostavat korkoja tavoitellessaan inflaation hidastamista ja hillitsemistä. Viime viikolla Euroopan keskuspankki ilmoitti nostavansa ohjauskorkoa – ensimmäistä kertaa yhteentoista vuoteen.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan taantumajaksoa ei voida sulkea Suomessa pois.

Appelqvistin arvio on, ettei inflaation kiihtymistä olla nähty vielä kokonaisuudessaan, ja että hintojen nousu tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa. ”Kiihtymistä nähdään todennäköisesti vielä kesän ja alkusyksyn aikana. Yrityksiin kohdistuu nyt merkittäviä kustannuspaineita raaka-aineiden ja energian hinnan nousun myötä, ja näitä kustannuspaineita pyritään siirtämään eteenpäin asiakkaille”, hän sanoo.

Inflaatiota mitataan yleensä kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella. Tästä syystä on todennäköistä, että inflaatio tulee jonkin verran hiipumaan loppuvuotta kohti, sillä hinnat olivat nousussa jo vuoden 2021 lopulla. ”Uskon kuitenkin, että alkuvuodestakin nähdään vielä nopeampaa inflaatiota, kuin mihin ollaan totuttu”, Appelqvist sanoo.

Pitääkö tilanteesta olla huolissaan?

Hinnat nousivat toukokuussa poikkeuksellisen paljon myös kuukausitasolla. Huhtikuuhun verrattuna hintataso kallistui 1,3 prosenttia. Poikkeuksellisen nopeaan kuukausitason hintojen nousuun vaikutti erityisesti bensiinin kallistuminen, mutta myös elintarvikkeet kallistuivat tuntuvasti.

Sekä Keskisen että Appelqvistin mukaan tilanteesta on syytä olla jossain määrin huolissaan.

”Pienituloisimmat kotitaloudet ja kotitaloudet, joilla on entisestään paljon velkaa, voivat joutua hetkellisesti tiukempien aikojen eteen. Hetkellisesti olemme tilanteessa, jossa ostovoima laskee ja isompi osuus tuloista menee välttämättömiin menoihin”, Keskinen sanoo.

Näin vauhdikas inflaatio ei ole Appelqvistin mukaan kenenkään toiveissa. ”Ikävä seuraus on, että kotitalouksien ostovoima supistuu, jonka kautta myös kulutus supistuu. Samaan aikaan rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään. Inflaatio tuo riskejä, joista yksi on pidempiaikainen kierre, jossa sekä hinnat että palkat alkavat nousta. Silloin ostovoima ei parane”, hän sanoo.

Voiko edessä olla uusi 1990-luvun lama?

”On epätodennäköistä että tulisi uusi, vastaava lama, mutta kyllähän taantuman riski on toki koholla”, Keskinen sanoo.

Appelqvistin mukaan pienempää taantumajaksoa ei voida sulkea pois, mutta lamaan on kuitenkin vielä pitkä matka. ”Suomessa on moniakin merkittäviä vastatuulitekijöitä, mutta talouden lähtötilanne on aika hyvä ja työllisyyskehitys vahva”, hän sanoo.

1990-luvun lamaa on tutkittu paljon. Jo vuosituhannen alussa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi lamaprojektin tulokset, jonka mukaan laman taustalla oli useita vääriä talouspoliittisia päätöksiä. Tällaisia olivat esimerkiksi 1980-luvun talouspolitiikka, vakaan markan linjan vieminen liian pitkälle ja työttömyyden hoidon laiminlyönti.

”90-luvun lama oli taloushistoriallisestikin poikkeuksellinen. Se on ollut pahimpia lamoja, mitä missään kehittyneessä taloudessa on nähty. En todellakaan usko, että vastaavaa massatyöttömyyttä tullaan Suomessa näkemään”, Appelqvist toteaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut