Pankeissa on varauduttu hyvin Venäjän tekemään häirintään: ”Kuluttaja voi olla turvallisin mielin” – näin paljon käteistä kannattaisi nyt varata kotiin

Pankeissa ja muissa finanssialan yhtiöissä on varauduttu hyvin mahdollisiin hybridiuhkiin ja vaikuttamisyrityksiin. Finanssiala ry:n toimitusjohtajan mukaan käteistä kannattaa nyt varata jokaiseen kotiin, mutta suuremmat rahat ovat yhä paremmassa turvassa pankissa.

Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan erilaisiin uhkiin varautumisen on jokapäiväistä työtä. Hän kuvailee varautumisasteen olevan finanssialalla hyvä. ”Siinä mielessä kuluttaja voi olla turvallisin mielen.”

10.5. 5:00

Aamulehti

Suomi varautuu mitä erilaisimpiin kyberuhkiin ja vaikuttamisyrityksiin Venäjältä, mikäli Suomi päätyy hakemaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä edustava Finanssiala ry on tottunut huolestuneiden kuluttajien kyselyihin. Paljonko pitää varata käteistä? Uskaltaako säästöjä pitää vain yhdessä pankissa, jos Venäjä pyrkii vaikuttamaan ja häiritsemään finanssialaa? Otetaan selvää.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo, että todennäköisin kyberuhka olisi pankkiin tai sen kriittiseen palveluntuottajaan kohdistettu palvelunestohyökkäys, jolla pyrittäisiin lamauttamaan palvelujen tarjonta.

”Varautumisaste finanssialalla on hyvä. Siinä mielessä kuluttaja voi olla turvallisin mielen. Vaikka jo nyt on ollut päivittäin yrityksiä hyökätä, niin ne on pystytty hyvin torjumaan”, Kauppi kertoo.

Lue lisää: Venäjän koneisto on nyt lähtenyt käyntiin, arvioi suomalais­asiantuntija – Listasimme viisi hybridivaikuttamisen keinoa, joilla Suomea voidaan yrittää horjuttaa

Hän korostaa, että Huoltovarmuuskeskus vertaili vuonna 2020 eri alojen kyber­turvallisuus­kypsyyttä. Selvityksen mukaan finanssiala oli korkeimmalla tasolla.

”Tosin mikään järjestelmä ole sellainen, etteikö sitä voisi saada riittävän suurella hybridihyökkäyksellä tilapäisesti alas, mutta en voi olla korostamatta korkeaa varautumisen tasoamme.”

Käteiskassa tarpeen

Kaupin neuvo on, että kotitalouksissa pitäisi olla käteistä muutaman päivän välttämättömiä menoja varten.

”Puhumme esimerkiksi päivittäistavarakaupan ostoksista ja apteekkituotteista. Kuluttajan ei kannata hamstrata seteleitä, eikä missään nimessä ole syytä nostaa varojaan pois pankista. Varat ovat pankissa paremmassa turvassa kuin kotona, ja on hyvä muistaa pankkien talletussuoja.”

Lue lisää: Venäjän häirintä saattaa tehdä käteisestä rahasta kohta kullan­arvoista – Suomen Pankin asian­tuntija kertoo, miten jokaisen pitäisi varautua tuleviin viikkoihin

Vaikuttamisyritykset voivat näkyä myös sähkökatkoksina tai pankin verkkosivujen kaatumisena. ”Monilla suomalaisilla on tili useammassa pankissa. Nyt olisi hyvä käydä läpi kaikki pankkitilit ja tilinkäyttövälineet. Ovatko verkkopankki­tunnukset ja kaikki mahdolliset salasanat tallessa? Nämä on hyvä tarkistaa joka tapauksessa.”

Varaudu näin

Varmista, että perustietoturva on kunnossa. Salasanojen täytyy olla riittävän vahvoja.

Tarkista, että älylaitteiden ja tietokoneiden päivitykset ja virusturva ovat ajan tasalla. Lataa sovelluksia vain luotettavista lähteistä.

Varo, jos verkossa pyydetään normaalista poikkeavaa tapaa kirjautua verkkopankkiin.

Pidä mukana erilaisia maksuvälineitä häiriöiden varalta. Varaa käteistä. Hyvä määrä on esimerkiksi viikon ruokarahojen verran.

Matkaa suunniteltaessa selvitä kohdemaan maksutavat. Käteissummien maahantuontiin voi liittyä rajoitteita.

Isoja seteleitä ja suuria setelinippuja ei kannata säilyttää kotona.

Varavirtaa kannattaa miettiä

Kaksi pankkikorttia on Kaupin mukaan hyvä varasuunnitelma. ”Jos yhden pankin palvelut on hetkellisesti alhaalla, niin voi käyttää toisen pankin korttia.”

Käteisvarat ovat Suomen Pankin vastuulla. Kaupin mukaan keskuspankki on varautunut siihen, että käteistä on riittävä määrä Suomessa. ”Mutta kannattaa varautua sellaisiin tilanteisiin, joissa automaatteihin ei saada riittävän nopeasti täydennystä. Siksi pieni käteiskassa on hyvä olla olemassa.”

Varojen siirtely tililtä toiselta ei onnistu, jos vaikkapa pitkän sähkökatkoksen aikana tietokoneiden ja puhelimien akut tyhjenevät. ”Tästä syystä laitteet on hyvä pitää täyteen ladattuina. Suosittelen myös varavirtalähteen hankkimista.”

Lue lisää: Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai suomalaiset tyhjentämään automaatit seteleistä – onko käteistä riittävästi? Näin Suomen Pankki vastaa

Kauppa varmistaa

Moni ruokakaupassa kävijä on törmännyt siihen, että sähkökatkoksen aikana myymälä on tyhjennetty asiakkaista. Nyt tähänkin pulmaan on tulossa helpotusta, kun toimintavarman myymäläverkoston konsepti on syntymässä.

Päivittäistavarakauppa suunnittelee yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa myymäläverkkoa, johon kuuluisi noin 300 myymälää. ”Tämä on hyvä esimerkki varautumisesta. On myös hyvä muistaa, että pankkien konesalit ja kaupan it-järjestelmät ovat jo laajasti varavoima­ratkaisujen piirissä.”

Seurantaa monelta suunnalta

Kauppi ei määrittele, miten paljon Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on teettänyt lisätöitä yhdistyksessä. Hän sanoo uhkiin varautumisen olevan jokapäiväistä työtä. Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan yli kaksi kuukautta sitten 24. helmikuuta.

Kauppi sanoo, että Huoltovarmuuskeskuksella on menossa harjoitus, jossa keskitytään nimenomaan finanssialan tietoliikennehäiriöihin. ”Harjoitteleminen on tärkeää, sillä siinä tulee usein esille haavoittuvuuksia, jotka voidaan korjata ajoissa.”

Lisäksi yhdistys seuraa Kyberturvallisuuskeskuksen yhdessä finanssialan toimijoiden kanssa rakentamaa tilannekuvaa.

Rahastot jäädytetty

Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa, että rahoituslaitosten suorat vastuut Venäjälle ovat pienet, alle prosentin luokkaa.

”Venäjä-rahastot jakaantuvat kahteen ryhmään, eli osa on puhtaasti Venäjä-rahastoja ja toinen ryhmä sellaisia, jossa Venäjä on yhtenä osa sijoituksesta. Keskimääräinen sijoitus vain Venäjälle sijoittavissa rahastoissa on Nordean tietojen mukaan noin tuhat euroa. Piensijoittajan näkökulmasta se ei taloutta kaada.”

Nämä rahastot on jouduttu jäädyttämään, ja niitä ei noteerata. ”Rahastoista ei saa tällä hetkellä rahojaan pois. Kyse on tässä vaiheessa tilapäisestä ratkaisusta. Tilannetta ryhdytään tarkastelemaan, kun sota on ohi”, Kauppi sanoo.

Osakekauppaa avattiin Venäjällä osittain maaliskuussa. Koska ostajat ovat usein pakotelistalla, kauppaa ei voida käydä. ”Rahojen kotiuttamisessa on myös ongelmia. Venäjältä on vaikea saada varoja Suomeen.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut