Venäjän hyökkäys ei pyyhkinyt yritysten investointeja pois, mutta näkymiä sumentaa nyt yksi ”ihan aito huoli”, arvioi pääekonomisti – ”Toki maailmalta löytyy muitakin pussinperiä”

Venäjän hyökkäyksen aiheuttama epäröinti näkyy nostetuissa yrityslainoissa vasta ensi syksynä.

Metso Outotec, Sandvik ja Walki Valkeakoski ovat kaikki kertoneet Pirkanmaalle suuntautuvista investoinneista alkuvuoden 2022 aikana.

30.4. 6:00

Aamulehti

Pirkanmaalaiset yritykset eivät ole pyyhkineet investointisuunnitelmiaan pois. Osa firmoista on Danske Bankin Sisä-Suomen yrityspankin johtajan Jukka Kööpikän mukaan kuitenkin päättänyt lykätä niiden toteuttamista.

Kööpikkä antaa esimerkin: Jos yrityksen ei ole pakko saada uutta toimitilaa välittömästi, tilainvestointia on päätetty lykätä, sillä materiaalien hinnat ovat kallistuneet rajusti ja Venäjän hyökkäys on lisännyt epävarmuuksia. Vielä vuoden alussa Danske Bank odotti, että tänä vuonna yritykset investoivat voimakkaasti Pirkanmaalla.

Korkojen nousun Kööpikkä ei usko vaikuttavan isosti yritysten investointihalukkuuteen. Danske Bank ennustaa nyt, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkojaan kaksi kertaa tänä vuonna. Rahamarkkinat odottavat korkojen nousevan ensi vuonna prosenttiin.

Kööpikkä sanoo, että silloinkin korkotaso on niin alhainen, että järkevät investoinnit kannattaa tehdä. Tilanne on kuitenkin uusi, sillä korkotaso on ollut pitkään historiallisen matala.

Ketjutetut vaikutukset

Danske Bank ei julkista alueellisia lukuja myöntämistään yrityslainoista. Kööpikkä sanoo kuitenkin, että yritysten ja julkisyhteisöjen nostamien lainojen määrä kasvoi Pirkanmaalla 10 prosenttia viime vuonna. Tammi–helmikuussa tase kasvoi kaksi prosenttia vuodenvaihteesta.

Venäjän hyökkäyksen aiheuttama epäröinti näkyy nostettujen lainojen määrässä vasta ensi syksynä. Yritysinvestoinnit ovat tyypillisesti ainakin kuukausien projekteja. Nyt toteutetaan investointeja, joiden rahoituksesta on sovittu jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Kööpikkä arvioi, että sota Ukrainassa tulee laskemaan jonkin verran yrityslainojen kysyntää Pirkanmaalla. Sodan vaikutus näkyy Kööpikän mukaan kahta reittiä: osa yrityksistä kärsii suoraan esimerkiksi Venäjän-viennin romahduksesta, osa välillisesti. ”Kukaan ei vielä tiedä, mitkä ovat ketjutetut vaikutukset.”

Korvaavia tavarantoimittajia on Kööpikän mukaan löytynyt venäläisten tilalle melko hyvin. Hinnat ovat kuitenkin karanneet käsistä.

Kööpikkä uskoo, että Venäjän hyökkäyksen jälkeisessä ajanjaksossa eletään nyt kaikkein vaikeinta ja ongelmallisinta vaihetta. ”Harvat tekevät Venäjälle uutta bisnestä, mutta keskeneräiset projektit yritetään saada kunnialla hoidettua.”

”Ihan aito huoli”

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo, että tulevaisuudessa maariski on Suomelle ”ihan aito huoli”. Maariskillä tarkoitetaan Suomen sijainnin Venäjän naapurissa aiheuttamaa riskiä.

Lue lisää: Sijainti Venäjän naapurissa on Suomelle maariski, jonka pelätään teilaavan tulevia investointeja – näin se voi vaikuttaa

Maariski voi konkretisoitua eri tavoin. Aiemmin Suomea voitiin pitää porttina Venäjän markkinalle, jolloin Suomeen saatettiin investoida ajatellen pääsyä Venäjän markkinalle. Jos Venäjän kanssa ei tehdä kauppaa, se ei ole syy investoida Suomeen.

Suomi voi jäädä ”pussinperäksi”. ”Toki maailmalta löytyy muitakin pussinperiä. Miettii vaikkapa Etelä-Koreaa, heillä on ikävä naapuri, mutta menestyvä kansantalous”, Kuoppamäki sanoo. ”Ei se mikään toivoton yhtälö ole.”

Toinen näkökulma on geopoliittinen. Suomeen voidaan liittää konfliktin riski rajanaapurin vuoksi.

Toistaiseksi rahamarkkinat eivät hinnoittele maariskiä Suomelle. Esimerkiksi valtionlainojen korot ovat samansuuruiset kuin karkeasti yhtä paljon velkaa samanlaisen velanmaksuhistorian omaavilla Itävallalla ja Hollannilla.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut