Aamulehti seurasi torstain tulospäivää: Bilotin kanssa sulautuvan Vincitin alkuvuosi vahva, Modulightin kannattavuus heikkeni

Lukuisat yritykset kertoivat torstaina tuloksistaan. Aamulehti seurasi tulosuutisia tässä artikkelissa.

Vincitin Julius Manni ja Modulightin Seppo Orsila kertoivat yhtiöidensä ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksista torstaina. Toimitusjohtajien kuvat on otettu aiemmin tänä ja viime vuonna.

28.4. 7:57 | Päivitetty 28.4. 15:51

Moni pörssiyhtiö julkisti alkuvuoden tuloksensa torstaina: vuorossa olivat muun muassa Nordea, Vincit, Modulight, Nokia, Qt Group, Stora Enso, Metsä Board, Wärtsilä, Orion, Terveystalo ja SRV.

Aamulehti seurasi vilkasta tulospäivää tässä päivittyvässä jutussa.

Twitterin käyttäjämäärä nousi 229 miljoonaan

Liikemies Elon Muskin havittelema Twitter kasvatti tammi-maaliskuussa käyttäjämääriään 16 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Päivittäisiä käyttäjiä oli keskimäärin 229 miljoonaa.

Liikevaihto nousi myös 16 prosentilla 1,2 miljardiin dollariin ja voitto oli 513 miljoonaa. Tulos nousi plussalle yritysmyynnin kautta.

Twitterin hallitus on suositellut osakkaille, että Muskin ostotarjous hyväksytään. Kaupan odotetaan toteutuvan myöhemmin tänä vuonna.

Metsä Groupin alkuvuoden tulos nousi reippaasti

Metsäyhtiö Metsä Groupin tammi–maaliskuun vertailukelpoinen liiketulos nousi 244 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajan 174 miljoonasta eurosta. Liikevaihto nousi 1,6 miljardiin euroon viime vuoden 1,4 miljardista eurosta.

Pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan Metsä Groupin ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli maailmanpoliittisesta tilanteesta ja edelleen jatkuvasta koronapandemiasta huolimatta erittäin hyvä. Keskeisiä elementtejä tuloksenteossa olivat Hämälän mukaan edelleen vahvistunut kartonkimarkkina ja loppuvuonna 2021 alkaneen sellun hinnan nousutrendin jatkuminen.

Pehmopaperivalmistaja Metsä Tissuen kannattavuus kärsi Hämälän mukaan nopeasta, energianhinnoista johtuvasta kustannusinflaatiosta tuotteiden kysyntätilanteen ollessa normaali. Metsä Group arvioi, että sen vertailukelpoinen liiketulos on huhti–kesäkuussa parempi kuin nyt raportoidussa tammi–maaliskuussa.

Hämälän mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut useisiin muutoksiin Metsä Groupin toiminnassa.

"Olemme lopettaneet sekä puunhankintamme ja sahaliiketoimintamme Venäjällä että kartongin ja pehmopapereiden myynnin Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Keski-Euroopan pehmopaperitehtaiden tuotannon kustannusrakenteeseen ja kannattavuuteen on eurooppalaisella energian hinnan nousulla merkittävä vaikutus. Varaudumme edelleen toiminnassamme Venäjän energiatoimitusten keskeytymiseen”, Hämälä kertoo tiedotteessa.

Venäjän osuus Metsä Groupin liikevaihdosta oli viime vuonna hieman yli kaksi prosenttia. Venäjän liikevaihto on pääosin muodostunut taivekartonkimyynnistä monikansallisille bränditaloille sekä tietyistä pehmopaperitoimituksista.

Vincitin liikevaihto kasvoi

Teknologiayritys Vincitin oikaistu liikevoitto kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto kasvoi 17,5 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajankohdan 14,6 miljoonasta eurosta. Vincitin kotipaikka on Tampere.

Vincit on yhdistymässä Bilotin kanssa.

Lue lisää: Teknologiayhtiö Vincit yhdistyy Bilotin kanssa – Pääkonttori jää Tampereelle

Lue lisää: Vincitin ja Bilotin yhdistymisen taustalla on kolme tekijää – tamperelaisyritys nousee kerralla keskisuurten joukkoon: ”On ollut auttamatta liian pieni”

Vincitin yhtiökokous hyväksyi 21. huhtikuuta Bilot oyj:n sulautumisen yhtiöön.

”Sulautuminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja sen arvioidaan toteutuvan 1. heinäkuuta”, kertoo toimitusjohtaja Julius Manni yhtiön tiedotteessa.

Lue lisää: Finanssivalvonta antoi hyväksyntänsä: Tamperelainen Vincit voi yhdistyä Bilotin kanssa

Pääosa Vincitin liikevaihdosta on palveluliiketoimintaa. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että tuoteliiketoiminnan kysyntä pysyi alkuvuonna viime vuoden tasolla, mutta uusia asiakkuuksia ei saatu hankittua.

Postin liiketulos heikkeni

Postin oikaistu liiketulos tammi-maaliskuussa heikkeni 6,6 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 14,8 miljoonasta. Liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia vastaavassa ajassa.

Ukrainan sodalla ei ole suoraa vaikutusta Postin taloudelliseen asemaan. Postilla ei ole toimintaa tai investointeja Venäjällä, Ukrainassa tai Valko-Venäjällä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Postiin markkinatilanteen ja toimintaympäristön kautta, kerrotaan tulostiedotteessa.

Sota Ukrainassa on nostanut energian hintoja ja kiihdyttänyt inflaatiota entisestään. Lisäksi sota vaikuttaa kuluttajiin, jotka ovat vähentäneet tavaroiden hankkimista, mikä on laskenut pakettivolyymeja. Kustannuksia on kasvattanut myös koronaviruksen aiheuttamat sijaistustarpeet. Osoitteellisten kirjeiden määrä Suomessa jatkoi myös laskuaan.

Postin näkymät tälle vuodelle pysyvät yhtiön mukaan ennallaan.

”Mahdollinen inflaation jatkuminen ja korkojen nousu saattavat vaikuttaa kuluttajakysyntään. Muutokset kuluttajakysynnässä vaikuttavat Postin liiketoimintaan, jolla saattaa olla vaikutusta yhtiön tulokseen”, tiedotteessa todetaan.

Terveystalo kasvatti liikevaihtoaan lähes 20 prosenttia

Terveystalo kasvatti alkuvuodesta liikevaihtoaan 18,3 prosenttia viime vuoden tammi–maaliskuuhun verrattuna. Yhtiön liikevaihto oli 329,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin liikevaihto oli noin 279 miljoonaa.

Yhtiön oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) kasvoi 2 prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli lähes 39 miljoonaa euroa.

Yhtiö odottaa koronavirukseen liittyvien palveluiden kysynnän laskevan. Yhtiön mukaan volyymin ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.

Wärtsilän tulos ja liikevaihto kasvoivat selvästi vuoden takaisesta

Konepajayhtiö Wärtsilän vertailukelpoinen liiketulos kasvoi tammi–maaliskuussa 61 prosenttia 65 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajan 41 miljoonasta. Liikevaihto kasvoi vastaavassa ajassa 30 prosenttia reiluun 1,2 miljardiin euroon.

Liiketulosta rasitti alkuvuonna 200 miljoonan alaskirjaus, joka oli seurausta siitä, että Wärtsilä on päättänyt supistaa edelleen Venäjän-toimintojaan.

Stora Enson operatiivinen liiketulos koheni

Stora Enson operatiivinen liiketulos nousi tammi–maaliskuussa 503 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajan 328 miljoonasta eurosta. Liikevaihto kasvoi 2,8 miljardiin euroon viime vuoden tammi–maaliskuun 2,3 miljardista eurosta.

Yleinen makrotalousympäristö ja koronapandemia aiheuttavat Stora Enson mukaan edelleen epävarmuutta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt riskejä kaikkialla maailmassa.

Yhtiö arvioi kuitenkin, että sen tämän vuoden operatiivinen liiketulos on suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden operatiivinen liiketulos eli noin 1,5 miljardissa eurossa.

SRV kasvatti liikevaihtoaan – alaskirjausten arvo on yli 141 miljoonaa euroa

Rakennusyhtiö SRV:n operatiivinen liikevoitto nousi tammi–maaliskuussa 4,9 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajankohdan 4,8 miljoonasta. Liikevaihto nousi 1,9 prosenttia.

SRV alaskirjaa omistuksensa Venäjällä ja Pyhäjoelle ydinvoimalaa valmistelevassa Fennovoimassa. Alaskirjausten arvo on yli 141 miljoonaa euroa. Yhtiön hallitus teki asiasta päätöksen torstaiaamuna.

”Sodasta ja sen aiheuttamasta markkinatilanteesta johtuen SRV on vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä alaskirjannut taseestaan käytännössä kaikki Venäjällä sijaitsevat kauppakeskus- ja muut omistuksensa sekä sijoituksensa Fennovoimassa, yhteensä 141,2 miljoonaa euroa”, yhtiö kirjoittaa tiedotteessaan.

Yhtiön omistusten kokonaisarvo on Venäjällä alaskirjausten jälkeen 2,6 miljoonaa euroa.

SRV:n mukaan omaisuusarvojen heikkenemisellä on ”merkittävä vaikutus” muun muassa yhtiön omaan pääomaan ja omavaraisuusasteeseen.

SRV pyrkii myös järjestelemään rahoitustaan uudelleen. Yhtiö pyrkii kasvattamaan pääomaansa 100 miljoonalla eurolla. Samalla se pyrkii pienentämään korollista velkaansa vastaavalla määrällä.

”Rahoitusjärjestelyllä on vahva tuki SRV:n suurimmilta osakkeenomistajilta, joukkovelkakirja- ja hybridilainasijoittajilta sekä pankeilta, joten yhtiö luottaa ohjelman toteutuvan”, yhtiö kirjoittaa tiedotteessaan.

Modulightin kannattavuus heikkeni

Tamperelaisen laseryhtiö Modulightin liikevaihto ja kannattavuus olivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuotta alhaisemmat.

Liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa, ja liiketulos oli 869 000 euroa tappiollinen.

Heikkoon kannattavuuteen vaikuttivat muun muassa kasvustrategian toteuttamisesta johtuvat liiketoiminnan kulut, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Alkuvuoden aikana aikana käynnistettiin Modulightin mukaan kaksi uutta projektia. Niitä on nyt käynnissä yhteensä 26, joista erityisen hyvin menestyneet aivodiagnostiikkaan ja virtsarakon syöpään liittyvät projektit, yhtiö kertoo.

”Uusien sovellutusten määrä, joihin teknologiaamme hyödynnetään, on kasvanut nopeammin kuin osasimme odottaa. Tämä luo hyvän pohjan tuleville vuosille”, sanoo toimitusjohtaja Seppo Orsila tiedotteessa.

Lue lisää: Tamperelaiselle Modulightille miljoonatilaus Yhdysvalloista: ”Hyvä esimerkki siitä, miten syvällistä yhteistyötä teemme”

Lue lisää: Modulight teki tappiollisen tuloksen ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen, kurssi romahti – taustalla miljoonien eurojen saamattomat maksut: ”Olemme erittäin pettyneitä”

Nokian liikevoitto ylitti taas ennakko-odotukset

Verkkolaitteita valmistavan Nokian alkuvuosi sujui ennakoitua paremmin.

Liikevaihto oli tammi–maaliskuussa 5,3 miljardia euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 583 miljoonaa euroa.

Analyytikot ennakoivat, että liikevaihto olisi ollut 5,3 miljardia euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 519 miljoonaa euroa.

”Kysyntä markkinoilla on edelleen voimakasta ja jatkuneista toimitusketjujen pullonkauloista huolimatta liikevaihtomme kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana prosentin valuuttakurssimuutosten vaikutusta”, sanoo toimitusjohtaja Pekka Lundmark osavuosikatsauksessa.

Nordea paransi tulostaan

Finanssiyhtiö Nordean ensimmäisen neljänneksen liikevoitto parani kuusi prosenttia vuoden takaisesta 1 114 miljoonaan euroon. Parantuneen tuloksen taustalla on pankin mukaan luottotappioiden määrä pieneneminen.

Nordea kertoi torstaiaamuna kohentuneesta tuloskehityksestään. Yhtiön korkokate kasvoi viime vuoden tammi–maaliskuusta kahdeksan prosenttia 1,308 miljardiin euroon.

Muun muassa omaisuuden hoidosta saatavat palkkiotuotot kasvoivat viisi prosenttia alkuvuonna 870 miljoonaan euroon. Nordean oman pääoman tuottoprosentti myös kasvoi viime vuoden vertailuajankohdan 11 prosentista 12,5 prosenttiin.

”Kasvatimme liiketoimintaamme, asiakastoiminta oli vilkasta eikä luottotappioita kertynyt juuri lainkaan”, Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen sanoo tulostiedotteessa.

Nordean myöntämien asuntoluottojen volyymi kasvoi seitsemän prosenttia alkuvuonna. Myös luotonanto yrityksille oli kasvussa. Pienille ja keskikokoisille yrityksille myönnettävä luotonanto kasvoi 6 prosenttia ja suurille yrityksille 11 prosenttia.

”Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 6 prosenttia, vaikka osakemarkkinoiden vaikutus oli vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä negatiivinen”, Vang-Jensen sanoo.

Yhtiön liikevoitto kasvoi kuusi prosenttia 1,114 miljardiin euroon viime vuoden vastaavan ajankohdan 1,049 miljardista eurosta.

Nordea pitää vuoden 2022 näkymänsä ennallaan: odotuksena on yli 11 prosentin oman pääoman tuotto ja 49–50 prosentin kulu-tuottosuhde, joka oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 48 prosenttia.

Vang-Jensenin mukaan Nordea päätti jo vuonna 2019 lopettaa Venäjän-toimintonsa, minkä vuoksi pankin suorat vastuut Venäjällä ovat erittäin vähäiset. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nordea käynnisti viimeiset toimet venäläisten tytäryhtiöidensä lopettamiseksi.

Facebookin emoyhtiö Meta teki odotettua paremman tuloksen

Facebookin emoyhtiö Meta teki tammi–maaliskuussa voittoa 7,5 miljardia dollaria. Teknologiayhtiön keskiviikkona raportoima tulos oli ennakkoon odotettua parempi, mutta vuoden takaisesta laskua oli noin 21 prosentin verran.

Yhtiön liikevaihto kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 27,9 miljardia dollaria. Se nousi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna seitsemisen prosenttia. Tuloksen julkistamisen jälkeen Metan osakkeet nousivat yli 15 prosenttia jälkipörssissä.

Facebookin keskimääräisten kuukausittaisten käyttäjien määrä nousi noin kolmella prosentilla vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Maaliskuun loppuun mennessä sovellusta käytti kuukausitasolla keskimäärin 2,94 miljardia ihmistä. Noin 3,64 miljardin ihmisen kerrottiin puolestaan käyttäneen ainakin yhtä Metan sovelluksista.

Aiemmin Facebook-nimellä toiminut yhtiö otti käyttöön Meta-nimen viime vuoden lokakuussa. Somejätti omistaa Facebookin lisäksi Instagramin, Whatsappin ja Messengerin.

Seuraavan vuosineljänneksen liikevaihdon yhtiö ennustaa olevan 28–30 miljardin dollarin luokkaa.

Lokakuisen nimenvaihdoksensa yhteydessä yhtiö kertoi aikomuksestaan keskittyä jatkossa virtuaaliseen ja lisättyyn todellisuuteen, jota kutsutaan metaversumiksi. Metan omistuksessa on myös virtuaalitodellisuusyhtiö Reality Labs, joka tunnettiin aiemmin nimellä Oculus.

Loppuvuodesta somejätti oli kriisin keskellä, kun yhtiön entinen työntekijä Frances Haugen vuoti julkisuuteen tietoja ja asiakirjoja yhtiön sisäisistä käytännöistä. Haugenin tietojen mukaan yritys laittaa tuotot käyttäjiensä turvallisuuden edelle.

Yhtiön onkin kritisoitu yrittäneen nimenvaihdoksellaan ja metaversumisuunnitelmillaan kääntää huomiota sitä käsittelevistä negatiivisista uutisista.

Lisäksi yhtiön metaversumihankkeen kannattavuudesta on ollut ilmassa epäilyksiä. Metaversumi on kolmiulotteinen virtuaalinen maailma, jossa ihmiset voivat olla toistensa kanssa tekemisissä esimerkiksi sensoreiden, VR-lasien ja muiden teknologisten laitteiden avustuksella.

Meta on jo kehittänyt Horizon Worlds -metaversumialustan, jolla ihmiset voivat olla sosiaalisessa kanssakäymisessä avatarien välityksellä.

Lue lisää: Facebookin emoyhtiön Metan tulos laski viimeisimmällä vuosineljänneksellä

Samsungin alkuvuoden tulos nousi lähes 59 prosentilla vuoden takaisesta

Kasvua ovat siivittäneet tasainen muistipiirien kysyntä ja älypuhelinten myynti.

Eteläkorealainen elektroniikkayhtiö Samsung Electronics kertoo tammi–maaliskuun tuloksensa nousseen vuoden takaisesta lähes 59 prosentilla. Yhtiön tulos oli 11,32 biljoonaa wonia eli noin 8,5 miljardia euroa.

Kasvua ovat siivittäneet tasainen muistipiirien kysyntä ja älypuhelinten myynti.

Maailman suurin muistipiirien valmistaja kasvatti operatiivista liiketulostaan alkuvuonna 51 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Yhtiön operatiivinen liiketulos asettui 14,12 biljoonaan woniin eli noin 10,6 miljardiin euroon.

Samsung Electronics on jättimäisen Samsung-ryhmän tytäryhtiöiden lippulaiva. Samsung on puolestaan Etelä-Korean talouskenttää hallitsevista perheomisteisista liikeimperiumeista suurin. Konglomeraatti on elintärkeä maan taloudelle, ja sen kokonaisliikevaihto vastaa noin viidesosaa maan bruttokansantuotteesta.

Teknologiasektori on kärsinyt kovasti sirunvalmistukseen tarvittavien komponenttien puutteesta. Komponenttivajeen on arvioitu johtuvan elektronisten tuotteiden kansainvälisen kysynnän kasvusta ja pandemian aiheuttamista toimitusongelmista.

Analyytikoiden mukaan maailman suurin siruvalmistaja on kuitenkin pitkälti hyötynyt komponenttipulasta.

Viimevuotinen hinnannousu ja kova kysyntä muun muassa henkilökohtaisissa elektronisissa laitteissa ja datakeskuksissa käytettävistä siruista avitti Samsungin yltämään ennätyskorkeisiin myyntilukuihin.

Luottoluokittaja Moody'sin edustajan mukaan yhtiö on hyötynyt myös kilpailevan siruvalmistajan tehtaalla sattuneesta häiriöstä. Ongelmat yhdysvaltalaisen Western Digitalin ja japanilaisen Kioxian tehtaalla ovat olleet Samsungille suotuisia, sillä markkinoilla on ollut vähemmän tarjontaa.

Tällä viikolla myös keskiviikko oli vilkas tulospäivä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut