Lännen pakotteiden kohteena olevat yritykset nousivat rajusti Moskovan pörssissä

Kaupankäynti osakkeilla on ollut keskeytyksessä helmikuun 25. päivästä lähtien. Edellisenä päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Moskovan pörssin Moex-indeksi nousi torstain aikana neljä prosenttia.

Moskovan pörssin rakennus kuvattuna 28. helmikuuta. 24. maaliskuuta osakekauppa alkoi neljän viikon sulun jälkeen. Torstaina on kulunut neljä viikkoa siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

24.3. 6:58 | Päivitetty 24.3. 15:15

Moskovan pörssin osakekauppa avautui selvään nousuun kuukauden tauon jälkeen torstaina.

Moskovan pörssin ruplamääräinen Moex-indeksi oli 15 minuutin kaupankäynnin jälkeen 3,0 prosentin nousussa. Moex-indeksi oli puolen päivän aikaan lähes 5 prosentin nousussa. Kovimmillaan indeksi oli aamupäivällä yli 10 prosentin nousussa. Pörssin sulkeutuessa tavanomaista lyhemmän pörssipäivän jälkeen indeksi oli noussut lähes 4,4 prosenttia.

Dollarimääräinen RTS-indeksi avautui torstaina vankkaan lähes viiden prosentin laskuun.

Moskovan pörssi romahti helmikuun 24. päivänä yli kolmanneksella Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kaupankäynti osakkeilla oli ollut keskeytyksessä helmikuun 25. päivästä lähtien.

Osakekauppaa oli torstaina sallittua käydä vain 33 pörssiyhtiön osakkeilla. Kaupankäynti oli rajoitettu hieman yli neljään tuntiin ja osakkeiden lyhyeksimyynti oli kielletty. Lisäksi osakkeiden myyminen ei ole sallittua ulkomailla asuville sijoittajille ennen 1. huhtikuuta. Venäjän valtion hyvinvointirahaston kerrotaan mediatietojen mukaan varanneen enintään 10 miljardia dollaria tukiostoja varten.

Moscow Timesin mukaan määräyksen tarkoituksena on suojata venäläisiä sijoittajia raskailta tappioilta. Esimerkiksi lyhyeksi myynti on kannattavaa, jos osakkeen hinta laskee ja osaketta on mahdollista ostaa myöhemmin sen myyntihintaa halvemmalla hinnalla, Nordnet kertoo.

Kiinnostavaa pörssiavauksessa oli, että monen lännen pakotelistalla olevan yhtiön osake nousi rajusti.

Esimerkiksi venäläisen lannoitejätti Phosagron osakkeen hinta nousi torstaina 26,6 prosenttia. Yhtiön osakkeen hinta päätyi 6 350 ruplaan. Korkeimmillaan osake oli yli 30 prosentin nousussa.

Oljy-yhtiö Novatekin osake puolestaan vahvistui lähes 18,5 prosenttia. Rosneftin osake nousi 17 prosenttia, kaasujätti Gazpromin osake noin 13,4 prosenttia ja Lukoilin 12,4 prosenttia.

Kaikki osakkeet eivät sentään nousseet. Esimerkiksi lentoyhtiö Aeroflot syöksyi päivässä yli 16 prosenttia. Hurjimmillaan osake kävi 20 prosenttia miinuksella. Suurin osa Euroopan ilmatilasta on suljettu Aeroflotin lentokoneilta.

TORSTAINA pörssissä nousevista yrityksistä moni on joko suoraan tai omistajiensa kautta lännen pakotteiden kohteena.

Phosagro asetettiin Ukrainan pakotelistalle jo toukokuussa 2018. Yhtiön toimitusjohtaja Andrei A. Guriev asetettiin EU:n pakotelistalle maaliskuun alussa.

Novatek on Venäjän suurin pörssissä toimiva maakaasuyritys. Sen osaomistaja on Gennadi Timtšenko. Pitkäaikaisella Venäjän presidentin Vladimir Putinin tukijalla on myös Suomen kansalaisuus. EU lisäsi hänet ensimmäisenä Suomen kansalaisena pakotelistalleen maaliskuun alussa. Timtšenko erosi Novatekin hallituksesta hallituksesta maanantaina.

Rosneft päätyi EU:n pakotteiden kohteeksi jo vuonna 2014. Maaliskuussa EU rajoitti entisestään rahavirtaa yritykseen.

Venäjän merkittävimmän pankin Sberbankin osakesarjat nousivat molemmat yli 3 prosenttia. Venäjän valtion omistama pankki päätyi sekä Yhdysvaltain että Britannian pakotelistalle helmikuussa.

Torstaina yli 10 prosenttia nousseista yhtiöistä myös Gazprom ja maailman suurin timanttikaivosyhtiö Alrosa päätyivät heti sodan alkamispäivänä Yhdysvaltain pakotelistalle.

Uutiskanava CNN:n mukaan Yhdysvallat on moittinut Venäjän päätöstä pörssin avaamisesta. Valkoisen talon mukaan avaaminen hämärtää länsimaisten talouspakotteiden vaikutusta.

"Se, mitä näemme, on pilailua", kansallisen turvallisuuden apulaisneuvonantaja Daleep Singh sanoo CNN:n mukaan. Singhin mukaan nyt nähtävä pörssin osittainen avautumisessa ei ole kyse todellisista markkinoista, vaan Venäjä aikoo kaataa valtion resursseja yritysten keinotekoiseen tukemiseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut