Euroopan pörssit näyttävät toipuvan viime aikojen tappioista ja avautuivat nousuun

Yhdysvallat päätti lopettaa energiatuonnin Venäjältä.

Helsingin pörssissä kurssit olivat keskiviikkona nousussa.

9.3. 11:46 | Päivitetty 9.3. 13:00

Washington

Euroopan pörssit näyttävät toipuvan viime aikojen tappioista. Helsingissä kurssit olivat 3,6 prosentin nousussa, Frankfurtissa nousua oli 3,7 prosenttia ja Pariisissa 3,5 prosenttia.

Aasian markkinoilla nähtiin keskiviikkona vakautumista parin viikon paniikkimyyntien jälkeen. Venäjä ei ole kuitenkaan osoittanut merkkejä siitä, että se luopuisi sotatoimista Ukrainassa, mikä voi analyytikkojen mukaan lisätä markkinoiden volatiliteettia eli riskiä hintojen epävakaudesta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi tiistaina, että Yhdysvallat kieltää öljyn, kaasun ja energian tuonnin Venäjältä.

Yhdysvaltain päätös oli merkittävä kiristys länsimaiden taloudelliseen kuristusotteeseen Venäjästä. Sodan vuoksi asetettujen pakotteiden myötä muun muassa Venäjän valuutan arvo on romahtanut ja Venäjä on suljettu pitkälti kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle.

Morgan Stanley -sijoituspankki arvioi, että Venäjä voi ajautua maksukyvyttömyyteen jo huhtikuussa. Tuoreeltaan vastaavanlaisen arvion antoi myös luottoluokittaja Fitch.

Bidenin mukaan tuore päätös energian tuonnin kieltämisestä tehtiin tiiviissä yhteyksissä liittolaisten ja kumppaneiden kanssa. Yhdysvallat kuitenkin ymmärtää, että monet Euroopan maat eivät välttämättä pysty toimimaan samoin, Biden sanoi.

”Yhdysvallat tuottaa paljon enemmän öljyä kuin kaikki Euroopan maat yhteenlaskettuna. Olemme itse asiassa energian nettoviejä. Me pystymme ottamaan tämän askeleen, kun muut eivät”, Biden sanoi puheessaan.

”Teemme läheistä yhteistyötä Euroopan ja kumppaneidemme kanssa kehittääksemme pitkän aikavälin strategiaa vähentääksemme myös heidän riippuvuuttaan Venäjän energiasta”, presidentti jatkoi.

Länsi vähentää riippuvuuttaan

Esimerkiksi Unkarin pääministeri n sanonut tuoreeltaan, ettei Unkari tue energiantuonnin kieltämistä Venäjältä. Uutiskanava CNN:n mukaan Orban arvioi Venäjän energiasektoriin kohdistuvien kieltojen aiheuttavan Unkarille suhteettoman suuren taakan.

Valtaosa Unkariin tuotavasta öljystä ja kaasusta on peräisin Venäjältä ja noin 90 prosenttia unkarilaisperheistä lämmittää Orbanin mukaan kotinsa kaasulla. Pääministerin mukaan Unkarin talous ei ”yksinkertaisesti voi toimia” ilman venäläistä öljyä ja kaasua.

EU aikoo Unkarin huolesta huolimatta vähentää riippuvuuttaan venäläisestä öljystä ja kaasusta. Euroopan komission uskotaan ilmoittavan, että kaasutoimituksia vähennettäisiin kahdella kolmanneksella tämän vuoden loppuun mennessä. Unionin on määrä asettaa samalla tavoitteekseen, että se olisi täysin riippumaton venäläisestä kaasusta, öljystä ja hiilestä vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan komissio kertoi eilene, että se haluaa velvoittaa EU:n alueella toimivia maanalaisia kaasuvarastoja täyttämään varastonsa vähintään 90-prosenttisesti joka lämmityskauden alkuun mennessä. Tällä pyritään parantamaan EU:n energiatilannetta.

Lisäksi Britannia on ilmoittanut lopettavansa öljyn tuonnin Venäjältä asteittain tämän vuoden loppuun mennessä.

Nord Stream 2 -kaasuputki on ”kuollut"

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi keskeytetty kiistelty Nord Stream 2 -kaasuputkiprojekti on ”kuollut”, arvioi Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Victoria Nuland.

”Se (Nord Stream 2) on pala metallia meren pohjassa, en usko, että sitä enää elvytetään”, Nuland sanoi tiistaina Yhdysvaltain kongressin kuulemisessa, jossa käsiteltiin Yhdysvaltain vastausta Venäjän sotaan Ukrainassa.

Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevan putken kohtaloksi koituivat länsimaiden Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi asettamat pakotteet. Yli tuhat kilometriä pitkä kaasuputki valmistui viime vuonna.

Saksan ja Venäjän välisen Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen keskeyttämisestä kertoi helmikuussa Saksan liittokansleri Olaf Scholz sen jälkeen, kun Venäjä oli tunnustanut Itä-Ukrainan separatistialueet itsenäiseksi.

Venäläisellä energiajätti Gazpromilla oli enemmistöosuus miljardiprojektissa. Energiayhtiö Fortumin saksalainen tytäryhtiö Uniper kertoi puolestaan tällä viikolla tekevänsä 987 miljoonan euron alaskirjauksen koko rahoitusosuudestaan kaasuputkesta.

Päivitys: 9.3. kello 13.00 juttua on täydennetty kauttaaltaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut