Tältä näyttää Sanoma Manun lehtipainossa - Talous - Aamulehti

Iso tamperelainen lehtipaino käyttää päivittäin 1,5 rekallista paperia, mutta kaatopaikkajätettä ei synny kiloakaan – Kuvat ja video: tältä näyttää modernissa painotalossa

Aamulehti painetaan Sanoma Manun painossa Tampereen Sarankulmassa, jossa tehdään noin 70:tä muutakin lehteä. Kävimme vierailulla modernissa painotalossa, jossa tietoisesti koetellaan sanomalehtipainon kykyjen rajoja. Otimme selvää, miten vastuullisuus, digitalisaatio ja paperitehtaiden lakkauttaminen vaikuttavat alalla.

Marika Ojala on yksi Sanoma Manun työnjohtajista. Ojalan yläpuolella olevat lehtikuljettimet vievät valmiita Moro-lehtiä painokoneesta jälkikäsittelyyn.

1.12.2021 6:48

Aamulehti

Kun Aamulehteä painava uusi painotalo valmistui Tampereen Sarankulmaan vuonna 2013, sitä sanottiin Pohjoismaiden moderneimmaksi painoksi. Kahdeksan vuoden jälkeen rakennus tekee yhä vaikutuksen näyttävällä julkisivullaan ja hohtaa sisältä uutuuttaan.

”Vierailijat kiinnittävät yleensä huomiota siisteyteen. Tämä ei olekaan musteen tahraama paja, jossa kahlataan nilkkoja myöten paperisilpussa”, Sanoma Manun lehtipainon johtaja Matti Käki kertoo. ”Siisteydestä pidetään meillä tarkasti huolta. Ensimmäisestä roskasta nostetaan sen verran iso meteli, ettei toista tule mieleen heittää”, hän naurahtaa.

Sanoma Manun vuonna 2013 valmistuneen painotalon on suunnitellut Arkkitehtikonttori Petri Pussinen. Talon kokonaispinta-ala on 16 500 neliömetriä ja vesitornin korkeus 28 metriä.

Sanoma Manu

Toimiala: Sanomalehtipaino

Tuotteet: Sanoman tuotteista Aamulehti, Satakunnan Kansa, Ilta-Sanomat ja paikallislehdet. Lisäksi muita isoja ja pieniä lehtiä, yhteensä noin 70 eri tuotetta ja myös suoramyynti- ja muita markkinointilehtisiä.

Toimipaikka: Sarankulman nykyisessä painotalossa vuodesta 2013 alkaen.

Historia: Toimi nimellä Alma Manu vuoteen 2020, jolloin siirtyi yrityskaupassa Sanomalle.

Työntekijöitä: Tuotannon työntekijöitä on noin 75.

Talo tarjoaa lisää yllätyksiä. Painokoneen läpi menee joka päivä 1,5 rekallista paperia. Silti päivässä ei synny kiloakaan kaatopaikkajätettä.

”Kaikki jätejakeet, joita meiltä lähtee, kuten keräyspaperi ja käytetyt alumiinilevyt, menevät hyötykäyttöön. Emme myöskään tuota ilmastopäästöjä”, Matti Käki kertoo.

”Suurin ympäristökuormamme on sähkön käyttö, ja meillä on nyt hiilineutraali sähkö.”

Katso videolta, miten lehti syntyy painossa:

Käen mukaan ympäristövastuullisuus on asia, josta painon asiakkaat ovat todella kiinnostuneita. Painon toiminnassa katsotaan vastuullisuuden kannalta koko ketjua raaka-aineesta jakeluun. Posti, joka jakaa lehdet, lupaa hiilineutraalin kuljetuksen.

Digitalisaatio

Digitaalisista ja printtituotteista puhutaan usein kuin ne kilpailisivat keskenään yleisöstä tai paremmuudesta välineenä. Mitä digitalisaatio tarkoittaa painolle?

Sanoma Manun lehtipainon johtaja Matti Käki (oik.) ja myyntijohtaja Antti Linnakylä tarkastelevat tuoreeltaan vastapainettua Aamulehden Moro-lehteä.

”En halua ajatella, että digitalisaatio ja printti olisivat jotenkin vastakkaisia. Olemme yrityksenäkin hyvin digitaalisuudessa mukana. Meillä on oma roolimme tässä”, Matti Käki kuvailee.

”Tietyt painotuotteet ovat hävinneet, kuten hakuteokset, ja osa markkinoinnistakin. Se pitää vaan hyväksyä. Sitten on niitäkin alueita, joissa printti toimii.”

Käki kertoo esimerkin markkinoinnista.

Tulostuspalvelukeskuksen Suvi Jämsänen pitää huolta siitä, että lehtien sivut saapuvat painoon aikataulussa ja hyväksyy sivut painopelleille. Koska tuotteita on paljon, on painossa minuuttiaikataulu. Kiireisimpinä päivinä tulostuspalvelukeskuksen läpi kulkee yli 4 000 painopellin verran aineistoa.

”Netissä asiakkaan pitää tietää, mitä on hakemassa. Printin voima on siinä, että se viestii tuotteista ja palveluista, joita asiakas ei vielä osaa etsiä. Kun rupeat selaamaan tuotetta, huomaat äkkiä, että ’air dryeriahan olen aina tarvinnut’. On toimijoita, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttaan printtimainonnalla todella hyvin.”

Rajojen koettelua

”Vanhan painokoneen aikaan puhuttiin vain Aamulehden painamisesta, mutta nyt täällä tehdään lisäksi jotain aivan muuta”, Sanoma Manun myyntijohtaja Antti Linnakylä kertoo.

Sarankulmassa painetaan säännöllisesti noin 70:tä eri tuotetta. Lisäksi tehdään muun muassa suoramyyntilehtisiä ja markkinointimateriaaleja. Tuotteiden kokoluokka on Aku Ankan koosta vanhaan sanomalehtikokoon eli broadsheetiin.

Sanoma Manun pääluottamushenkilö Hannu Korhonen järjestelee painopeltejä. Hän kertoo, että uuteen painotaloon siirryttäessä tultiin ihan uuteen, pitkälle automatisoituun maailmaan ja töitä opeteltiin tekemään eri tavalla. ”Täällä on töissä nuoria ja varttuneempia, mikä on hyvä. Molemmat tukevat toisiaan. Toisilla on kokemusta painotekniikasta, toisilla tietotekniikasta.”

Sarankulmassa painettavien erilaisten tuotteiden määrä on harvinaisen iso. Poikkeuksellista on myös se, mitä kaikkea asiakkaille voidaan tarjota.

Yksi esimerkki ovat tuotteiden väliin tulevat liitteet. ”Pystymme liitteistämään yhden lehden väliin jopa 12 eri liitettä”, Linnakylä sanoo.

Sanoma Manun painokoneessa on oikeastaan kolme erillistä painokonetta, joita voidaan käyttää samaan aikaan. Kokonaisuus on 49 metriä pitkä, 15 metriä korkea ja painaa yhteensä 1100 tonnia. Koneella voidaan painaa 3 kertaa 70 000 tuotetta tunnissa.

Vaihtelua saadaan myös erilaisilla papereilla ja tabloidin kanteen lätkäistävillä mainostarroilla. Liitteisiin on mahdollista yhdistää alihankkijalla teetetyt kiiltävät kannet.

Matti Käki kertoo, että Sanoma Manussa on tietoisesti haettu rajoja sille, minkälaisia tuotteita sanomalehtipaino pystyy tekemään. Sarankulmassa on painettu jopa aikakausilehtien tapaisia tuotteita.

Sanomalehtipainossa ei saada aikaiseksi korkeaa kiiltoa kuten aikakauslehtipainossa. Väri imeytyy sanomalehtipaperiin eikä väriä kuivata paperin päälle. Mattapintainenkin tuote voi silti näyttää hyvältä.

Painaja Jussi Lätti seuraa painoprosessia isolta näytöltä. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, työntekijöiden ei tarvitse mennä juuri lainkaan meluisaan painosaliin.

”Meidän kilpailuetumme on nopeus. Saamme esimerkiksi aineiston iltapäivällä ja valmis tuote on seitsemältä postissa ja seuraavana päivänä kaikkialla Suomessa”, Käki kertoo.

Nopea ja joustava

”Tämän päivän painomaailmassa koneen ajonopeutta tärkeämpää tuottavuuden kannalta on, mitä tapahtuu painotöiden välillä”, Matti Käki sanoo.

Tuotteen valmistelu painamista varten on Sarankulmassa robotiikan ja automaation ansiosta sujuvaa. Näin voidaan painaa lukumääräisesti paljon tuotteita.

Levytysrobotit asettavat painolevyt painosylinterille millintarkasti ja painaminen voi alkaa. Kuvassa on painopeltejä asetettuna paikalleen painokoneessa. Myös paperirullien vaihto on automatisoitu.

”Meillä tehdään yöllä prime timessa eli yön tärkeimpänä painoaikana seitsemää lehteä. Mikään muu paino Suomessa ei tee niin monta”, Käki sanoo.

On kone nopeakin. Aamulehti on yksi Sanoma Manun isoimmista tuotteista. Sen painaminen kestää noin 1,5 tuntia.

”Kokoluokassa Suomesta löytyy yksi Sanoma Manua isompi paino. Se on saman omistajan eli Sanomapainon paino Vantaalla”, Käki sanoo.

Painaja Marko Riitijoki on tullut painosaliin katsomaan Moron painamisen etenemistä.

Paperin saanti

Keskittyminen sanomalehtien painoalalla on Suomessa vahvaa. Kaksi suurta toimijaa ovat Sanomapaino ja Keskisuomalaisen painoyhtiö Lehtisepät.

”Suurin haastajamme tällä hetkellä eivät ole kilpailijat vaan paperin saanti ja hinnan nousu”, Matti Käki kertoo.

Sanoma Manun painossa tehdään noin 70:tä eri tuotetta.

”Kaipolan tehtaan lakkauttamisen jälkeen Suomessa ei ole enää yhtään varsinaista sanomalehtipaperia tekevää konetta. Olemme pääosin tuontipaperin varassa. Paperia tuodaan Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.”

”Euroopassa on yleisesti leikattu kapasiteettia niin paljon, että paperi on nyt kymmeniä prosentteja kalliimpaa kuin vuosi sitten.”

”Paperin nopeat ja suuret hinnanvaihtelut ovat hankalia sanomalehtiasiakkaillemme, joiden pitäisi pystyä ennakoimaan kulunsa pitemmällä aikavälillä”, Linnakylä sanoo.

Painokoneessa käytettävä paperi varastoidaan isoina rullina paperivarastossa. Pinottuna on noin kymmentä erilaista paperilaatua. Yhdessä rullassa on paperin laadusta riippuen 15–18 kilometriä paperia. Ihmisten ajamien trukkien lisäksi paperirullia liikuttelevat myös miehittämättömät trukit eli vihivaunut.

Painovärille on olemassa oma huone.

Painamisen jälkeen valmiit tuotteet menevät lehtikuljettimia pitkin jälkikäsittelyyn, jossa niihin voidaan laittaa liitteitä, ne voidaan leikata ja ne niputetaan jakelun vaatimusten mukaisesti.

Painettuja tuotteita voidaan varastoida keloilla, kun ne odottavat esimerkiksi liitteistämistä. Yhdelle kelalle mahtuu jopa 10 000 tuotetta.

Lopuksi valmiit tuotteet niputetaan ja ne menevät kuljettimilla autoon asti. Osa tuotteista pakataan lavoille robotilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut