Pohjola-vakuutus: luonnonilmiövahinkojen määrät ja korvaussummat kasvaneet - Talous - Aamulehti

Kun Saksassa tulvii, se näkyy Suomen vakuutusmarkkinoilla – Pohjola-vakuutuksen toimitusjohtaja on havainnut ilmaston­muutoksen vaikutuksia maatilallaan Pirkanmaalla

Ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Pirkanmaalla on sattunut kymmenen viime vuoden aikana maakunnista neljänneksi eniten koti- ja huvilavakuutuksiin kohdistuneita luonnonilmiövahinkoja.

Pohjola-vakuutuksen toimitusjohtaja Olli Lehtilä vieraili Tampereella perjantaina 19. marraskuuta. Hänellä on kaupunkiin henkilökohtainen side, sillä hän on työskennellyt Tampereella vuosia. Lehtilä kuvattiin OP-Tampereen Hämeenkadun tilojen katolla.

20.11. 7:36

Aamulehti

Kun Olli Lehtilä seitsemän vuotta sitten aloitti Pohjola-vakuutuksen toimitusjohtajana, alalla puhuttiin kahdesta isosta asiasta: itseohjautuvista autoista ja ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Lehtilän mukaan luonnonilmiövahinkojen määrät ja korvaussummat ovat kasvaneet. Esimerkiksi myrskyjen ja tulvien lisääntyminen näkyy Pohjola-vakuutuksen tilastoissa.

Olli Lehtilä

Pohjola-vakuutuksen toimitusjohtaja, syntynyt 1962.

Helsingin OP-pankin toimitusjohtaja vuosina 2011–2014.

Työskenteli Tampereen seudun osuuspankin toimitusjohtajana vuosina 2006–2010.

Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri, eMBA.

Omistaa maatilan Pälkäneellä ja on osa-aikaviljelijä.

Olli Lehtilä kertoo itse saaneensa ilmastoherätyksen jo 1980-luvulla yliopiston ympäristönsuojelun perusteiden luennolla. Lehtilän mukaan monet tuolloin ennakoiduista ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä ovat sittemmin tapahtuneet.

”Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka kauan kesti, että ilmastonmuutos nousi isosti esille. Sain aikoinaan ahaa-elämyksen: paras perintö lapsille on jättää heille puhdasta maata pohjavesialueelta.”

Lehtilällä on Pälkäneellä maatila, jossa hän on viljellyt maata kohta 20 vuotta. Kylvöt aloitetaan aikaisemmin kuin ennen. Viime kesänä moneen viikkoon ei satanut lainkaan. Sato jäi aika pieneksi.

”Tällaiset säätilan vaihtelut ovat aivan selkeästi lisääntyneet sinä aikana, kun olen maata viljellyt”, Lehtilä sanoo.

Maailmalla tulvii

Ilmastonmuutos ei Lehtilän mukaan ole vakuutusalalla uusi asia, sillä sen mukanaan tuomia riskejä on laskettu ja mallinnettu jo vuosia.

”Pahimmillaan voi käydä niin, että joillain alueilla esimerkiksi metsä- tai maastopalojen riski kasvaa niin suureksi, ettei vakuutuksia voida enää myöntää."

Lehtilän mukaan niin on jo käynytkin esimerkiksi Kaliforniassa.

Lue lisää: Pohjois-Kalifornian Dixie-maastopalo roihuaa edelleen valtoimenaan

Viime kesänä Länsi-Eurooppaa koettelivat tulvat, joissa kuoli ihmisiä ja omaisuusvahingot olivat mittavat. Vaikka tuhojen kohteissa merkittävää osaa ei ollut vakuutettu, esimerkiksi Saksassa vakuutusyhtiöille tuleva lasku nousee miljardeihin euroihin.

Se näkyy Lehtilän mukaan myös Suomessa. Pohjola-vakuutuksen vakuutuskantaa on jälleenvakuutettu ympäri maailmaa kymmenille kansainvälisille yhtiöille, jotka maksavat Saksan viime kesän tuhotulvan seurauksia.

”Se vaikuttaa meidän jälleenvakuutuksemme hintaan ja ääritapauksessa jopa jälleenvakuutuksen saatavuuteen. Pitkässä juoksussa tämä heijastuu Suomen vakuutusmarkkinoihin ja vakuutusten hintoihin”, Lehtilä sanoo.

Kun Keski-Euroopassa tapahtuu tulva, vaikutus suomalaiseen vakuutusyhtiöön voi olla myös suora. Pohjola-vakuutuksella on asiakkaina suomalaisia yhtiöitä, joilla on toimintaa alueilla, joissa luonnonilmiöt aiheuttavat merkittäviä vahinkoja.

”Olimme korvaamassa esimerkiksi juuri Saksan tulvavahinkoja”, Lehtilä sanoo.

Suomessa myrskyt ja lumi

Tulvien ja suurtulvien riski on kasvanut myös Suomessa. Kriittisimmät alueet sijaitsevat etenkin Porin ja Rovaniemen seudulla.

Luonnonilmiöistä suurimmat vahingot aiheuttavat kuitenkin Lehtilän mukaan myrskyt ja lumi. Pohjola-vakuutuksen korvaamista luonnonilmiön aiheuttamista vahingoista 90 prosenttia johtuu myrskytuulesta.

Pirkanmaalla on sattunut viimeisen kymmenen vuoden aikana maakunnista neljänneksi eniten koti- ja huvilavakuutuksiin kohdistuneita luonnonilmiövahinkoja. Yhtenä syynä ovat järvet, joiden rannoilla sijaitsee paljon vakuutettuja huviloita ja omakotitaloja.

”Silti myrskyt ovat kohdelleet Suomea kohtalaisen hellästi verrattuna moneen muuhun maahan. Ei ole tullut Dagmaria”, Lehtilä sanoo.

Dagmar-myrsky riehui Pohjoismaissa tapaninpäivän aikaan vuonna 2011. Suomessa se sai nimen Tapani-myrsky.

Sen aiheuttamista tuhoista Pohjola-vakuutus maksoi korvauksia kahden miljoonan euron edestä. Sen jälkeen pahin myrsky on ollut vuoden 2019 tammikuun Aapeli, jonka jälkeen vahinkoja korvattiin yli miljoonan edestä.

Ilmastonmuutoksen mukana myös monien tuholaisten ja yleislajien elinalue kasvaa. Lehtilän mukaan se näkyy ennen pitkää metsävahingoissa ja niistä maksettavista korvauksista.

”Minulta itseltäni kirjanpainajat söivät 30–40 kuusipuuta aivan hetkessä. Puut kuivuivat pystyyn. Tuli kiire hakata, etteivät ne lähde leviämään.”

Kirjanpainaja on kuusen tuholainen, joka nauttii lämmöstä. Lämpimien kesien lisääntyessä kirjanpainajakanta kasvaa ja leviää pohjoisemmille alueille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut