Toimitusjohtaja Miki Kuusi kertoo, miten jättikauppa syntyi ja mitä Wolt tekee seuraavaksi: ”Olemme saaneet Suomelta paljon” - Talous - Aamulehti

Toimitusjohtaja Miki Kuusi kertoo, miten jättikauppa syntyi ja mitä Wolt tekee seuraavaksi: ”Olemme saaneet Suomelta paljon”

Woltin toimitusjohtajan mukaan itsenäinen listautuminen USA:n pörssiin olisi tuonut mukanaan raskaita velvoitteita, vaikka yhtiöllä ei ole maassa liiketoimintaa.

Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi kertoi yhtiön myymisestä Helsingissä keskiviikkona.

10.11. 16:53

Viime yönä kello 23.22 Wolt tiedotti yrityskaupasta yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön Doordashin kanssa. Aikataulun saneli se, että silloin ostaja julkaisi vuoden kolmannen vuosineljänneksen taloustietonsa.

Keskiyöllä Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi osallistui Doordashin toimitusjohtajan Tony Xun kanssa yhtiön analyytikoille suunnattuun puheluun. Aamulla oli puolestaan vuorossa suomalaisille tiedotusvälineille pidetty videopuhelu.

”Aika väsynyt päivä, pakko sanoa”, Miki Kuusi kertoo.

Yöunet ovat jääneet vähiin myös viime viikkoina. Kun kauppaa on neuvoteltu Piilaakson ja Helsingin välillä, työaika painottuu iltaan ja yöhön.

”Tällainen on aika raastavaa puuhaa, kun materiaalina on satasivuisia dokumentteja, ympärillä häärää satoja juristeja ja pankkiireja ja aikataulu on kiireinen”, Kuusi kuvaa Suomen historian suurimpiin kuuluvan yrityskaupan julkistamista edeltäneitä viikkoja.

Haastatteluaikataulu on tiukka, ja monia kysymyksistä Kuusi ei voi nyt kommentoida. Kun ostaja on yhdysvaltalainen pörssiyhtiö, se tuo uudet säännöt puhumisen vapauteen – ja lisäksi kauppa ei ole vielä lopullisesti sinetöity.

Tärkein ensin. Milloin verot maksetaan?

Tiedotteessaan Wolt arvioi, että kaupasta maksettaisiin Suomeen veroja yli 600 miljoonan euron arvosta, kun kaupassa vaihdetut osakkeet päätyvät verotettavaksi. Mitä se tarkoittaa?

”Kaupan oletetaan toteutuvan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2022. Meidän ymmärryksemme mukaan siinä kohtaa suomalaisten osakkaiden osakkeet tulevat verotettavaksi. Kauppa tehtiin yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön osakkeilla, joten se menee näin”, Kuusi sanoo.

Doordashin tiedotteen mukaan kauppasumma on noin seitsemän miljardia euroa ja se toteutetaan kokonaan Doordashin osakkeilla. Woltin omistajat saavat siis Doordashin osakkeita. Lopullinen kaupan hinta siis elää siihen asti, kun osakkeiden luovutus tapahtuu, eli kauppasumma voi vielä matkan varrella muuttua.

”En voi kommentoida hintaa, mutta kyllä. Hinta voi sitten olla toinen, niin osakkeet toimivat.”

Myös Suomeen maksettava verosumma siis luonnollisesti vielä muuttuu matkan varrella ja selviää ensi vuonna kaupan toteutuessa.

Miksi suomalaiset kasvuyritykset aina myydään? Wolt puhui aiemmin suunnitelmasta listautua itsenäisenä yrityksenä pörssiin. Vaikka Woltilla oli omalla kohdallaan kaupalle nyt pätevät perustelut, yleisemmällä yhteiskunnallisella tasolla kysymys on Suomelle oleellinen.

Kuusen mukaan toimiva yritysten ekosysteemi tarvitsee erilaisia toimijoita. Peruskasvillisuutta ovat pienet yrityskaupat. Sitten ovat isot kaupat, isojen yritysten pääkonttorit ja itsenäiset pörssiyritykset.

”Meille Woltina olisi ollut luonnollista olla itsenäinen pörssiyhtiö. Mutta se ei ollut meille itseisarvo. Meille tärkeämpää on luoda mahdollisimman iso vaikutus ja rakentaa iso yritys. Tässä pelataan strategista shakkia jossa mietitään monta vuotta eteenpäin, minne markkina on menossa”, Kuusi kommentoi.

”Nyt pääsimme keittiön kautta pörssiin ilman itsenäistä vaivaa. Meille olisi ollut raskasta olla yhdysvaltalainen pörssiyhtiö ilman, että meillä on siellä omaa liiketoimintaa. Saimme parhaat puolet molemmista maailmoista.”

Jos Wolt olisi listautunut pörssiin itse, se olisi joutunut miettimään, miten rahoittaa kunnianhimoiset kasvusuunnitelmansa, ja keräämään valtavasti pääomaa markkinoilta.

”Laajennumme päivittäistavarakaupan kuljetukseen, kasvamme Japanissa. Pysyäksemme mukana se tarkoittaa miljardiluokan investointeja. Me hyödymme nyt siitä, että olemme osa isoa yhdysvaltalaista yritystä joka pystyy investoimaan meihin vielä vuosia eteenpäin”, Kuusi perustelee.

Laajemmin hänen mukaansa ongelma on, että Suomeen ei ole syntynyt tarpeeksi isoja yrityksiä. Yritykset ovat päätyneet liian pieninä myytäväksi.

Woltin kasvulle suurin pullonkaula on ollut osaavan työvoiman rekrytointi. Siis sellaisten, joilla olisi jo kokemusta kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisesta. Sen sijaan Yhdysvalloissa on laaja joukko ihmisiä, jotka ovat saaneet kokemusta Airbnb:n, Uberin, Facebookin ja muiden nopeasti kasvaneiden teknologiayrityksen eri vaiheissa.

Siksi lopulta Woltin suurin vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan on hänen mielestään se osaaminen, jota nyt tehty kasvu rakentaa.

Woltin mukaan sen oma pääkonttori pysyy Helsingissä, ja siitä tulee samalla koko Doordashin kansainvälisen liiketoiminnan keskus. Kaupan jälkeen Wolt jatkaa toimintaansa nykyisellä nimellään ja tuotteellaan. Kuusi jatkaa Woltin johdossa ja hänestä tulee lisäksi Doordashin kansainvälisen liiketoiminnan vetäjä.

Kuulostaa Suomen kannalta hyvältä järjestelyltä.

”Se oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeää, että Wolt jatkaa suhteellisen itsenäisenä, meidän pääkonttori on Suomessa ja johto pysyy täällä. Olemme saaneet Suomelta paljon, ja koen että on meidän velvollisuutemme osallistua”, Kuusi sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö aikoo jatkossakin palkata lisää työntekijöitä Suomessa.

”Sillä on isompi vaikutus sille, että meillä on jatkossakin varaa ylläpitää tätä hyvinvointivaltion mallia.”

Paljonko valtaa suomalaisilla on siis jatkossa yhdistyneessä yrityksessä ja miten työnjako toimii?

Kuusen mukaan Doordash on tähän asti keskittynyt ensisijaisesti omaan kotimarkkinaansa Yhdysvalloissa, ja vasta tämän vuoden aikana yhtiö alkoi katsoa laajentumismahdollisuuksiaan.

Wolt toimii tällä hetkellä 23 eri maassa ja käytännössä kahdella yhtiöllä ei ole juuri päällekkäisiä markkina-alueita. Doordashin päämarkkina-alueita ovat olleet Yhdysvallat. Kanada ja Australia. Ne eivät siis olleet suoria kilpailijoita samoissa kaupungeissa.

”Heille tämä oli mahdollisuus. he löysivät tiimin ja tuotteen, valmiin pohjan jonka avulla laajentua nopeasti kansainvälisesti. Me taas saimme pitkäjänteisen omistajan”, Kuusi sanoo.

Siinä missä Doordash on keskittynyt Yhdysvalloissa toimivaa palvelua, Wolt on kehittänyt toimintamallin ja teknologiaa, joka toimii useilla erilaisilla markkinoilla. Suomi on niin pieni kotimarkkina, että Woltin oli pakko laajentua kansainväliseksi nopeasti ja tehokkaasti. Siksi yhtiöiden erilaiset taustat täydentävät Kuusen mukaan toisiaan.

Jos ollaan realisteja, kuinka monta lähettipalvelua maailmaan mahtuu? Rajusti kilpaillulla alalla yrityskaupat ja pudotuspeli tulevat varmasti jatkumaan myös lähivuosina. Kuusen mukaan kyse on kuitenkin vasta nuoresta toimialasta, joka kasvaa vielä valtavasti.

”Tässä ei enää puhuta ravintolaruoan kotiinkuljetuksesta, vaan myös päivittäistavaran kotiinkuljetuksesta. Puhutaan verkkokaupan tulevaisuudesta”, Kuusi huomauttaa.

Myös Wolt on laajentanut toimintaansa ravintolaruoasta myös ruokakaupan ostosten kuljettamiseen. Sovelluksella voi nytkin Suomessa tilata esimerkiksi kukkia, lemmikkitarvikkeita tai lastenvaatteita.

”En usko, että kaupan alan tulevaisuus on se, että lentokentän vieressä on Amazonin varasto. Me voimme auttaa paikallisia toimijoita kilpailemaan Amazonin kanssa tuomalla sen sovelluksen ja kuljetuksen paikallisten kivijalkamyymälöiden tuotteille.”

Muutoin Kuusi kieltäytyy kommentoimasta kilpailijoita tai markkinatilannetta.

”En voi kommentoida sitä nyt, kun olemme osa amerikkalaista pörssiyritystä”, Kuusi sanoo.

Vuonna 2020 alustayhtiö Wolt yli kolminkertaisti liikevaihtonsa edellisvuoden 87,4 miljoonasta eurosta 280,7 miljoonaan euroon. Yhtiön tappio syveni –36,1 miljoonasta eurosta –47,1 miljoonaan euroon.

Vaikka kokonaisuus on ollut tappiolla, Wolt on kertonut saavansa kussakin kaupungissa toimintansa kannattavaksi alle kuudessa kuukaudessa. Se investoi laajentumiseen, mutta ydinliiketoiminta on siis kannattavaa. Sijoittajapuhelussa Doordashin toimitusjohtaja Tony Xu kehui Woltin yksikköekonomiaa ja tehokasta pääoman käyttämistä.

Onko siihen kuitenkin jo jotain näkymää, millä aikataululla kokonaisuus kääntyisi kannattavaksi?

”En voi kommentoida muuta kuin mitä heidänkin talousjohtajansa sanoi sijoittajapuhelussa. Keskitymme edelleen kasvuun, ei kannattavuuden optimointiin”, Kuusi sanoo.

Nyt Wolt kertoo, että se oli kolmannella vuosineljänneksellä vauhdissa, joka vastaa vuosimyyntitahtina 2,5 miljardin dollarin myyntiä (annual run rate). Kasvu oli 130 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut