Puuni: Lempäälän hiilinielut myytiin loppuun - Talous - Aamulehti

3,8 hehtaaria uutta metsää joutomaalle Lempäälään: yritys myi suositut hiilinielunsa loppuun – ”Tämä on meille suuri konkreettinen teko”

Tänä kesänä Puuni-yritys istuttaa Lempäälään uutta metsää hehtaarikaupalla. Yritysten työntekijät pääsivät myös itse osallistumaan yhteensä 4 000 taimen istutustalkoisiin.

Reiman työntekijöitä tuli Vantaalta lastensa kanssa istuttamaan yritykselle omaa hiilinielua Lempäälään. Jaana Salo (vas.), Iiris Salo, Elias Salo ja Amos Tavares viimeistelivät taimen paikkaa Marjamäen joutomaalla.

23.5. 7:35

Aamulehti

Lempäälän Marjamäkeen syntyi tiistaina uutta hiilinielua. Puuni-osakeyhtiö kompensoi yritysten hiilipäästöjä istuttamalla puuntaimia kunnan joutomaalle.

Aamulehti oli vuosi sitten mukana, kun Puuni aloitti Lempäälän ensimmäisen hiilinielun istutukset. Silloin yritys istutti Tampere-talolle oman 3 670 puun hiilinielun Kuljuun.

Vuosi sitten urakkana oli 1,9 hehtaaria vanhaa peltoaluetta. Nyt rauduskoivun, männyn ja tervalepän taimia tulee 2,5 hehtaarin alueelle.

Tiistaipäivän aikana istutusta kävivät seuraamassa päästöjään kompensoivat lasten vaatteita valmistava Reima, keittiökalustevalmistaja Puustelli, ohjelmistoyritys Salesforce.com ja konsulttiyhtiö Accenture. Yritysten työntekijät pääsivät myös itse osallistumaan yhteensä 4 000 taimen istutustalkoisiin.

Aamun ensimmäinen istutusjoukkue Reima saapui Vantaalta. Reiman Lempäälän hiilinieluun tuli 1 100 puuntainta.

– Tämä on meille suuri konkreettinen teko, jolla voimme osoittaa, että vastuullisten vaatteiden lisäksi haluamme suojella maapalloa lapsillemme, sanoo Reiman Content manager Noora Tavares.

Katse kesässä 2022

Tänä kesänä Puuni istuttaa Lempäälään yhteensä 3,8 hehtaaria uutta metsää, kertoo Joona Puhakka.

– Lempäälän nielut myytiin tänä keväänä loppuun. Emme ole suunnitelleet uusia nieluja täksi kesäksi. Siirrämme katseen kohti kesää 2022.

Entinen huippu-urheilija, uimahyppääjä Joona Puhakka on yksi kolmesta Puunin perustajasta.

Yrityksen ensimmäisellä, vuoden 2019 vajaalla tilikaudella liikevaihto oli 19 000 euroa. Puunin toinen vuosi osui korona-aikaan, eikä yritys päässyt tekemään kaikkia suunnittelemiaan istutuksia.

Puhakan mukaan korona näkyy viime vuoden 63 000 euron liikevaihdossa. Yritykset jäädyttivät kompensaatio-ostoksiaan koronaepidemian takia kokonaan.

– Korona oli erittäin raskas asia yhtiöllemme. Tänä vuonna korona on edelleen vaikuttanut, mutta kuulostaa, että vuonna 2022 yhtiöt investoivat ympäristöasioihin.

Tällä hetkellä yrityksellä on istutusalueita Mikkelissä ja Lempäälässä, kertoo Puunin biokemisti ja yksi perustaja Juha Siitonen.

Puunin tavoitteena on muuttaa kuntien joutomaat lehtipuuvaltaisiksi lehdoiksi ja sekametsiksi, kertoo biokemisti Juha Siitonen. Luonnon kylvämät pihlajat saavat jäädä täydentämään tarjontaa, sillä usean puulajin metsät ovat vastustuskykyisiä tauteja ja tuhohyönteisiä vastaan.

– Lisäksi meillä on yhden kunnan kanssa puitesopimus. Tutkimme koko ajan mahdollisuuksia, miten hiilinieluja voisi toteuttaa yksityisalueilla, Siitonen sanoo.

Siitosen mukaan on päivänselvää, että kompensaatiopalveluja tarvitaan myös jatkossa. Alan yrityksiä onkin syntynyt vuodessa lisää.

Ohjeistus vähissä

Tarjonta on kirjavaa, eikä Siitosen mukaan hiilinieluista juuri ole viranomaisohjeistusta. Siitosen mielestä nyt jää yritysten omalle vastuulle ottaa selvää siitä, onko omalle firmalle ostettu päästökompensaatio pätevä.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ville Laasonen kertoo, että ministeriö tutkii parhaillaan, miten markkinaa voisi säädellä. Selvitys valmistuu kesäkuun lopulla.

– Tarkastelemme, voisivatko toimijat järjestäytyä, tarvitaanko ohjeistusta, ja onko järkevää ottaa käyttöön uusia säädöksiä.

Vähintään 100 vuotta

Kun yritys haluaa ostaa päästökompensaation, Puuni laskee ensin yrityksen hiilijalanjäljen teollisuuden käyttämän standardin, GHG-protokollan mukaan.

Puunin hiilinielujen hiilensidontakapasiteetin laskee Suomen luonnonvarakeskus Luke. Siitonen kirjoittaa nieluista dokumentaatiot, ja yritykset pääsevät QR-koodin kautta nielunsa lisätietoihin ja satelliittikuviin.

Päästöjen kompensaatio

Neljä prosenttia yrityksistä kompensoi toiminnastaan syntyvää hiilijalanjälkeä vuonna 2019 aikana Pk-yritysbarometrin mukaan.

Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan vajaat 20 maankäytön päästökompensaatiopalveluita tarjoavaa yritystä.

Suomalaiset kompensaatiohankkeet ovat pääsääntöisesti metsityshankkeita. Mukana on myös kivennäis- ja turvemaan lannoitushankkeita sekä metsien vuokrausta.

Toiset suomalaisyritykset välittävät kansainvälisten standardien mukaisia päästövähennysyksiköitä päästöjen kompensointiin.

Nämä hankkeet ovat yleensä kehittyvissä maissa. Niissä päästövähennyksiä syntyy metsittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi uusiutuvan energian projekteissa.

Metsät istutetaan kuntien joutomaille, jotka eivät metsity luontaisesti. Tavoitteena on kasvattaa lehtipuuvaltaisia lehtoja ja sekametsiä. Ne ovat usean puulajin ansiosta vastustuskykyisiä tauteja ja tuhohyönteisiä vastaan.

Hiilinielujen puut saavat kasvaa vähintään 100 vuotta. Kunnat hoitavat metsäalueita siivoamalla ensin alueiltaan heinikkoa ja hoitamalla myöhemmin taimikoita.

Lue lisää: Tamperelainen it-yritys osti 260 hehtaaria suometsää ja käänsi toimintansa hiilinegatiiviseksi – vaatii ilmastotekoja myös muilta: ”Me emme enää huoli muunlaisia kumppaneita”

Lempäälän Marjamäen kompensaatioalue on 2,5 hehtaaria, mutta Puuni tuo taimet koko 3,5 hehtaarin joutomaalle.

Lue lisää: Tampere-talo istuttaa yli 3 600 puuta Lempäälään vanhalle pellolle ja hyvittää päästöjään – ”Vastaa yli viiden miljoonan kilometrin ajoa autolla”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: