Miksi Euroopassa on nyt niin kuuma? Asiantuntijat kertovat, mistä helleaallossa on kyse

Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat kertovat Eurooppaa kurittaneen helleaallon taustasta. Meteorologi Nina Karuston mukaan viime päivät ovat olleet Euroopassa erittäin kuumia mantereen yli liikkuneen lämpöaallon vuoksi. Lämpöaalto on alun perin Afrikasta.

Ihmisiä loikoilemassa rannalla Britanniassa viime viikonloppuna. Helle valtasi maan maanantaina ja osassa maata hellerajat paukkuivat.

20.7. 19:55

Suuressa osassa Eurooppaa on rikottu tällä viikolla kaikkien aikojen lämpöennätyksiä.

Näin kävi muun muassa Britanniassa, jossa annettiin historian ensimmäinen korkeimman tason varoitus, kun maahan uumoiltiin jopa 40 asteen helteitä alkuviikosta.

Ennätykset ovat paukkuneet myös muualla Euroopassa, kuten Ranskassa, missä on kamppailtu tuhoisten maastopalojen kanssa.

Poikkeukselliset helteet ovat johtaneet vakaviin seurauksiin erityisesti Länsi-Euroopassa. Muun muassa Espanjassa ja Portugalissa on kuollut jopa tuhat ihmistä helteiden vuoksi.

Mistä Euroopan hurjat helteet oikein johtuvat ja mikä ne aiheuttaa? Kysyimme asiantuntijoilta.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Nina Karuston mukaan viime päivät ovat olleet Euroopassa erittäin kuumia, sillä mantereen yli on liikkunut Afrikasta peräisin oleva lämpöaalto.

”Kyseinen lämpöaalto on virrannut Euroopan yllä. Alkuviikosta se pyyhkäisi yli Britannian, josta se on lipunut hiljalleen Länsi-Euroopan kautta pohjoiseen eli muun muassa kohti Suomea ja Ruotsia.”

Lue lisää: Tekeekö helle paluun Pirkanmaalle? Meteorologi kertoo, mitä loppuviikon säältä on odotettavissa

Vaikka Suomessa puhutaankin mielellään helteestä, on lämpimien maiden kohdalla sopivampaa puhua helle- tai lämpöaallosta. Sen liikehdinnän on aiheuttanut Karuston mukaan Atlantin puolella ollut pysyvämpi matalapaine.

”Sen mukana kuuma ilma pääsi alun perin virtaamaan Länsi-Eurooppaan.”

Nainen juomassa vettä helteisessä säässä Italiassa tiistaina.

Karuston mukaan poikkeuksellisen helleaallon ei pitäisi kestää enää kovinkaan pitkään.

Esimerkiksi Britannian 40 asteen helteet alkavat olla jo ohi, ja maan lämpötilojen ennustetaan putoavan torstaina jopa 20 asteen tienoille. Myös Suomessa helteiden on määrä kestää vain pari päivää.

”Sää jäähtyy aika nopeasti, sillä kuumaa ilmamassaa työntävää matalapainetta seuraa viileä ilma. Sen lisäksi liikkunut lämpöaalto on kovin kapea ja se myös liikkuu kapealla alueella”, Karusto kertoo.

Etelä- ja Länsi-Euroopassa tilanne on eri, vaikka sääennuste ei toistaiseksi näytä niihin lämpöennätyksiä enää tulevilla viikoilla.

”Etelä-Euroopassa hyvin lämmin ja kuuma sää jatkuu vähintään seuraavan kymmenen vuorokauden ajan. Lämpötilat pyörivät reilussa 30 asteessa”, arvioi meteorologi.

Euroopan helleaallon aikana tutkijat ovat varoittaneet tavalliselle ihmiselle kovin näkymättömästä, mutta sitäkin vakavammasta uhasta.

Tutkijat ovat seuranneet alailmakehän otsoni­pitoisuuksia helteiden aikana. Niiden on mitattu nousseen huolestuttavalle tasolle kuumien hellekelien takia erityisesti Etelä-Euroopassa.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Hannele Korhosen mukaan otsoni voi olla terveyshaittana ihmisille, sillä ala­ilmakehässä siitä tulee ilmansaaste. Ilmansaasteet eivät laimene helposti vähätuulisissa oloissa.

”Alailmakehän otsonin syntymiseen vaaditaan ilmakehässä oikea ’kemiallinen cocktail’, ja sen syntyä edistävät auringonvalo ja korkeat lämpötilat. Ja näitähän on Euroopassa tällä viikolla riittänyt.”

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kertoo ilmastokriisillä olevan vaikutusta Euroopan helleaaltoihin.

Korhonen tunnistaa muitakin huolestuttavia merkkejä lämpöaallon taustatekijöistä, jotka hänen mukaansa liittyvät ilmastonmuutokseen.

”Helleaallot vahvistuvat ilmastonmuutoksen takia. Meillä on enemmän lämpöenergiaa ilmakehässä, koska meillä on korkeammat kasvi­huone­kaasupitoisuudet”, professori kertoo.

Aikaisempia lämpöaaltoja tutkittaessa on Korhosen mukaan muun muassa selvinnyt, että ilmastokriisi on lisännyt lämpötilaa noin parilla asteella.

Ilmastokriisi saattaakin Korhosen mukaan vaikuttaa siihen, että helleaaltoja syntyy tulevaisuudessa entistä helpommin.

”Ilmastonmuutos voi muuttaa ilmakehän dynamiikkaa, jolloin voi syntyä entistä useammin vastaavanlaisia meteorologisia tilanteita, jotka mahdollistavat helleaaltojen syntymisen”, Korhonen sanoo.

”On väistämätöntä, että helleaallot tulevat yleistymään, pitenemään ja kuumenemaan. Helleaaltoja ei kuitenkaan ole joka vuosi, ja nyt on kyseessä hyvin poikkeuksellinen tilanne.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut