Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tiesitkö että festareilla syömäsi ruuan takana ovat usein huippukokit ja arvostetut keittiöt

Tämän päivän festivaaliyleisölle halutaan tarjota monipuolinen kattaus hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Sitä yleisö myös odottaa. Vielä 1990-luvulla festivaaliruoka oli yhtä kuin isolla pannulla paistettu pyttipannu, makkaraperunat tai eksoottisimmillaan rivi kevätkääryleitä. Nyt tilanne on toinen. Valittavana on alusta saakka käsin tehtyä nyhtöpossuburgeria, monen sortin kasvisruokaa, autenttisia etnisiä annoksia sekä pienpanimo-oluita. Siinä, missä ennen festareilla oli kyse ennen muuta musiikista – ja ehkä keskikaljasta – nyt ruoka on vähintään yhtä merkittävä osa tapahtumaa kuin musiikillinen tarjonta. Esimerkiksi Tampereella alkukesästä järjestetty raskaan rokin festivaali South Park lupasi sloganissaan tarjota ”ronskia ruokaa ja rokkia”. Siis ruokaa jo ennen rokkia. Huippuravintola takana Myös tämän kesän festivaalitulokas, heinäkuun alussa järjestetty Feedom Festival halusi panostaa ”monipuolisen urbaaniin ruoka- ja juomatarjontaan”. Festarikansaa ruokkivat muiden muassa ravintola C:n yrittäjien Armas C’atering, meksikolaiseen ruokaan erikoistunut La Negrita sekä Katukeittiö Leidi. Armaksen festivaaliruuasta vastaava keittiömestari Ilkka Isotalo arvioi, että uudenlaisen festariruuan taustalla vaikuttavat entistä paremmat puitteet ja kävijöiden muuttuneet vaatimukset. - Alun perin festariruokaa valmistettiin kaasugrilleillä. Kaksikymmentä vuotta sitten tulivat paellapannut. Nyt on ruokarekkoja, joissa voi tehdä melkein mitä vain. Myös syöjien makunystyrät ovat entistä sofistikoituneempia. - Ihmiset matkustavat ja tuntevat maailman ruokatrendit. Niiden mukaista ruokaa halutaan myös Suomesta ja festivaaleilta, Isotalo arvelee. Kymmenen euroa on ok Tamperelainen Annika Anttila tunnustautuu itämaisen ruuan ystäväksi, ja niinpä se maistui myös Freedom Festivalilla. - Otin Leidin leipäjuustocurryn. Olen syönyt sitä ennenkin ja olen aivan rakastunut, hiljattain 18 vuotta täyttänyt Anttila hehkuttaa. Hänen mielestään hyvä festivaaliruoka koostuu kasviksista ja on rohkeasti maustettua ja terveellistä. - Vaikka tulen festareille ennen kaikkea musiikin vuoksi, ruoka on osa festarielämystä. Ja ei täältä voi oikein muuallekaan lähteä syömään, joten on hyvä, että tarjolla on hyvää ruokaa. Samoilla linjoilla ovat viereisessä pöydässä Armaksen burgereita maistelevat Elina Haapakangas ja Juho Virtanen. - Olemme hyvän ruuan ja varsinkin burgereiden ystäviä. On hyvä, että festivaaleilla voi valita tällaista, jos siihen on varaa. Toisaalta tärkeää on myös, että tarjolla on perusvarmaa ja edullista syötävää, kuten makkaraa. Sekä Haapakangas että Virtanen maksavat mielellään hyvästä festariruuasta hiukan enemmän kuin perusmätöstä. - Kymmenen euroa on vielä ihan hyvä hinta burgerista. Vanhentunut mielikuva Karri Kaivo ja Hanna Kahrola valitsivat tällä kertaa vatsan täytteeksi Fafa’sin falafelit. - En ole hetkeen käynyt festareilla, ja mielikuvani festariruuasta oli juuri se pyttipannu. Tämä oli iloinen yllätys. Ehkä ihmiset ovat nykyään valveutuneempia ja haluavat parempaa ruokaa, Kahrola arvioi. Sekä Kahrola että Kaivo ovat sitä mieltä, että ruoka on yksi onnistuneen festivaalin mittari. - Hyvään festivaaliin kuuluu hyvä ruoka. Festivaaliruuan tarjoaminen on Fafa’sille uusi avaus, mutta yrittäjä Tuomas Puputti uskoo, että siitä tulee vielä tapa. - Meitä on pyydetty muuallekin, mutta halusimme tänne. Myymälä on sen verran kiireinen, etteivät resurssit riitä vielä monille festivaaleille. Ensi kesänä ollaan jo ehkä mukana useammissa tapahtumissa. Kysyntää Puputin mukaan riittää. - Jengi käy festareilla ympäri maailmaa ja tietää, mitä haluaa. Ihmiset eivät tyydy mihin tahansa. ”Kokit ovat rokkitähtiä” Yksi syy kasvaneisiin odotuksiin voi olla myös yleinen ruokabuumi, joka on viime vuosina vallannut niin tapahtumat kuin television ohjelmatarjonnan. - Se on tämän ajan ilmiö. Kokit ovat vähän kuin rokkitähtiä, Ilkka Isotalo huomauttaa. Nähtäväksi jääkin, milloin festivaalin päälavalla nähdään kitarasoolon sijaan kokkausnäytös.