Hapanjuurileipää himoitsevat nyt kaikki, mutta monissa kaupan tuotteissa on myös leivinhiivaa – johtaako se kuluttajia harhaan? - Ruoka - Aamulehti

Hapanjuurileipää himoitsevat nyt kaikki, mutta monissa kaupan tuotteissa on myös leivinhiivaa – johtaako se kuluttajia harhaan?

Lähikaupan leipähylly osoittaa, että hapanjuurileipä ei ole enää vain kotikeittiöiden ja pienten leipomoiden ilmiö. Nyt juureen leivottuja leipiä saa myös päivittäistavarakaupoista.

Lähikauppojenkin leipävalikoima on nykyään iso, ja monesta myymälästä saa myös juureen leivottua leipää.­

3.2. 18:28

Taikinajuurileipä. Kaura-hapanjuuri. Levain hapanjuurileipä.

Lähikaupan leipähylly osoittaa, että hapanjuurileipä ei ole enää vain kotikeittiöiden ja pienten leipomoiden ilmiö. Nyt juureen leivottuja leipiä saa myös päivittäistavarakaupoista.

Laaja skaala lähestulkoon samaa tarkoittavia juuri-johdannaisia sanoja voivat kuitenkin sekoittaa pään ja tehdä leivän valitsemisesta suhteettoman vaikeaa. Mitä näillä sanoilla yritetään kertoa?

– Juuri-johdannaisilla sanoilla halutaan viestittää leivän herkullisesta mausta ja rakenteesta sekä täyteläisyyden tunnusta, mikä juuresta tulee, vastaa Fazerin innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Juhani Sibakov sähköpostitse.

Kaupan leipähyllyllä vietetty tovi kuitenkin paljastaa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Leipätuotteiden ainesosaluettelot paljastavat lähes poikkeuksetta, että hapanjuurileivissä käytetään myös hiivaa. Sillä viitataan lisättyyn leivinhiivaan, ei juurileivonnassa luontaisesti syntyviin hiivoihin.

Varsinaiseen hapanjuurileipään hiiva ei kuulu.

Huijataanko meitä?

Johdetaanko kuluttajaa siis harhaan?

Turkulaisen Manna-leipomon omistajan Petteri Polven mielestä juuri-sanaa käytetään monesti puhtaasti mielikuvamarkkinointiin.

– Kun tiedetään, että tämä [hapanjuurileipä] on nyt nousussa, sillä saadaan myyntiä lisättyä.

Syitä vaalean juurileivän suosioon voi nähdä useita. Yhtäältä sen oletettu vatsaystävällisyys, josta ei ole kuitenkaan vielä vahvaa näyttöä. Toisaalta hapanjuurileivonnan voi nähdä myös osana hitaamman elämän tavoittelua. Puhutaan jopa leipävallankumouksesta.

Ainesosaluettelon tarkasta syynäämisestä on viime aikoina puhuttu paljon. Esimerkiksi terveellisinä välipaloina mainostetut välipalapatukat voivat sisältää kohtuuttoman paljon lisättyä sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa. Myös leipätuotteissa kannattaa olla tarkkana.

Ruokaviraston elintarvikkeiden koostumusjaoston ylijohtaja Tuulikki Lehdon mukaan ”elintarviketietojen on oltava oikeellisia, selviä ja helposti ymmärrettäviä”, muuten ne voivat johtaa kuluttajia harhaan.

– Samassa yhteydessä, kun markkinoidaan leipää hapanjuurella valmistetuksi, on syytä ilmoittaa, että on myös käytetty leivinhiivaa. Muuten kuluttaja voi saada sen käsityksen, että leipä on yksinomaan hapanjuurella valmistettu, Lehto kertoo sähköpostitse.

Hänen mukaansa hapanjuurileivällä tai juurileivällä nimensä mukaisesti ymmärretään hapanjuurella hapatettua ja nostatettua leipää.

– Hapanjuuri sisältää villihiivaa, joten leivinhiivaa ei tarvita, Lehto kiteyttää.

Myös Manna-leipomon Polven mukaan ”vakiintunut käsitys on se, että jos leipä on juureen leivottu, siinä ei ole käytetty leivinhiivaa”.

Teollisessa mittakaavassa hankala

Hapanjuuri antaa leipään makua ja rakennetta, mutta leivinhiiva tuo leivontaprosessiin nopeutta ja vakautta. Pelkällä ”villihiivalla” kohottaminen on riskialttiimpaa. Sen vuoksi leivinhiivaton leipominen teollisessa mittakaavassa on haastavaa.

Myös vihtiläisen Helmi Bakeryn leipuri-kondiittori Helena Lähteilä on sitä mieltä, että leivinhiivan käyttö on massatuotannossa ”ihan paikallaan”.

– Artesaanileivonnassa en koe sitä tarpeelliseksi, Lähteilä kirjoittaa sähköpostitse.

”Aina kun marginaalista alkaa kasvaa suositumpaa, isot ottavat hyödyn irti markkinoinnissa.”

Lähteilä on samaa mieltä siitä, että juuri-sanan käyttö tuotteissa, joissa käytetään hapanjuuren lisäksi leivinhiivaa, on kuluttajia harhaanjohtavaa.

– Aina kun marginaalista alkaa kasvaa suositumpaa, isot ottavat hyödyn irti markkinoinnissa, mikä osaltaan kasvattaa asian tunnettuutta, mutta saattaa johtaa epäselvyyksiin kuluttajien mielissä, Lähteilä huomauttaa.

Hän kertoo tapauksista, joissa heidän asiakkaansa ovat luulleet ostavansa toisaalla hapanjuurileipää, mutta tuote onkin sisältänyt leivinhiivaa.

Vastuuta myös kuluttajalle

Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen ymmärtää pienempien leipomoiden tuohtumuksen siitä, että suuret leipomot käyttävät markkinoinnissaan niitä puolia, joilla pienemmät koittavat nimenomaan erottautua. Hän ei kuitenkaan usko, että kuluttajaa yritetään tietoisesti johtaa harhaan:

– Kyllä kotileipuritkin käyttävät juurileivonnassa leivinhiivaa apuna.

Vaikka Mensonen ymmärtää, että kuluttajalle pitää olla kaikki tieto saatavilla ja olemassa, hän näkee vastuun olevan myös loppukäyttäjällä.

– Jokainen voi kääntää pakkauksen ja tarkistaa ainesosaluettelon.

Mensonen ei myöskään näe suurta eroa villi- ja leivinhiivalla kohotetuissa lopputuotteissa:

– Samoja hiivoja siinä syntyy kuitenkin.

"Oltava merkittävin nostatusaine”

Leipuriliiton ja Leipomo Rostenin hallitusten puheenjohtaja Kari Meltovaara ei näe asiaa aivan niin yksiselitteisenä.

”Jos tuote on nimenomaan juurileipä, tulee siinä olla merkittävimpänä nostatusaineena kuitenkin itse juuri.”

Hän nostaa esimerkiksi hapanjuuri-tuotesarjan, jossa leivinhiivaa käytetään muihin tuotteisiin verrattuna vain 10–16 prosenttia.

Vaikka siitä ei päästä yhteisymmärrykseen, saisiko juuri-sanalla markkinoiduissa leivissä käyttää leivinhiivaa, mainitsevat Lähteilä, Mensonen sekä Melkovaara kaikki yhden puhtaasti virheellisen pakkausmerkinnän: ”Leivottu ilman hiivaa.”

”Toivon myös, että hapanjuurileipureiden taitoa valmistaa järjettömän hyvää leipää arvostettaisiin siinä määrin, että käsityötaitoa ei jyrättäisi massatuotannon alle.”

– Juurella nostatus käynnistää oman hiivan tuotannon, Mensonen tarkentaa. Oikeampi ilmaisu olisi siis korostaa, että tuote on leivottu ilman leivinhiivaa.

Melkovaara korostaa, että koska juurileivästä ei ole vielä samanlaisia säädöksiä, kuten esimerkiksi ruisleivästä on, puhutaan nyt vain mielipiteistä.

Lähteilä kaipaakin apua viranomaisilta: termeihin pitäisi saada selkeys, jotta ne eivät johtaisi kuluttajaa harhaan.

– Toivon myös, että hapanjuurileipureiden taitoa valmistaa järjettömän hyvää leipää arvostettaisiin siinä määrin, että käsityötaitoa ei jyrättäisi massatuotannon alle.

Juttua varten haastateltiin myös Vaasanin Suomen kaupallista johtajaa Minna Cousinsia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?