STT
Suomen ja Viron keskusrikospoliisit ovat tutkineet epäiltyä törkeää ihmiskauppaa rakennusalalla. Poliisi epäilee, että ainakin kymmeniä työntekijöitä on houkuteltu Latviasta ja Virosta Suomeen pakkotyön kaltaisiin oloihin.
Rikoksella hankittua hyötyä epäillään kertyneen noin 2,3 miljoonaa euroa, kertoo keskusrikospoliisi (KRP) tiedotteessa.
Tapauksesta on hiljattain nostettu syytteet 11:tä henkilöä vastaan, kertoo Syyttäjälaitos. Juttua on määrä käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa. Epäillyistä kymmenen on virolaisia ja yksi suomalainen, kertoo KRP.
Poliisi arvioi, että epäillyssä rikoskokonaisuudessa on rekrytoitu satoja työntekijöitä ulkomailta Suomeen vuosien 2020–2022 aikana. He ovat olleet pääasiassa Latvian, Viron ja Ukrainan kansalaisia.
”Poliisin tietojen mukaan epäillyt ovat esimerkiksi käyttäneet hyväksi asianomaisten kielitaidottomuudesta ja varattomuudesta johtuvaa riippuvaista asemaa työnantajasta. Lisäksi esitutkinnassa epäillään, että osaan työntekijöistä on kohdistettu väkivaltaa ja sillä uhkailua, kertoo tutkinnanjohtaja”, rikoskomisario Marko Heinonen KRP:stä tiedotteessa.
Heinonen kertoo Aamulehdelle, että kyseinen tutkinta ei liity Tampereen Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon tapaukseen, josta uutisoitiin alkuvuodesta. Kyseisessä tapauksessa Rakennusliitto kertoi, että ukrainalaista työvoimaa oli hyväksikäytetty puhdistamotyömaalla siirtämällä heitä kevytyrittäjiksi, joille maksetaan alle puolet asianmukaisesta laskutuksesta. Myöhemmin pääurakoitsija selvitti alihankintaketjuja ja niihin liittyviä sopimuksia sekä kielsi työmaalla kevytyrittäjyyden.
Työntekijöitä rekisteröitiin kevytyrittäjiksi
Työntekijöiden palkkoja on poliisin mukaan useassa tapauksessa jätetty osittain tai kokonaan maksamatta. Keskeinen keino tähän on ollut se, työntekijät on rekisteröity kevytyrittäjiksi laskutuspalveluyritykseen ilman, että he ovat itse edes tienneet järjestelystä tai ymmärtäneet, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa.
Poliisin mukaan kyseessä on kuitenkin ollut työsopimuslain mukainen työsuhde, jolloin yrityksellä on ollut velvollisuus huolehtia työntekijöiden työoloista.
”Tällä järjestelyllä on pyritty muun muassa välttämään työnantajalle kuuluvia vastuita, pienentämään palkkaa, siirtämään rahaa uhreilta epäillyille ja välttämään työeläkevakuutusmaksuja. Kevytyrittäjyys on mahdollistanut uhrien palkan pienentämisen keinotekoisesti vähentämällä siitä erilaisia kuluja”, kertoo tutkinnanjohtaja Heinonen.
Työntekijöille luvattiin poliisin mukaan Suomessa ilmaista asumista ja palkkaa tehdystä työstä. Todellisuudessa asumisesta piti kuitenkin maksaa. Työpäivät ovat olleet pitkiä, eikä mahdollisuutta taukojen pitämiseen ole annettu, kertoo poliisi.
Poliisitutkinnassa on ilmennyt, että useiden työntekijöiden palkat ovat jääneet niin pieniksi, että he ovat velkaantuneet työnantajalleen. Palkkaa saatettiin poliisin mukaan pienentää esimerkiksi poissaolojen vuoksi tai sillä perusteella, että työntekijä oli käyttänyt puhelinta työaikana.
”Useat uhrit ovat olleet tilanteessa, jossa heillä ei ole ollut varaa palata Suomesta kotimaahansa, vaan ovat joutuneet jatkamaan työskentelyä, vaikkeivät olisi halunneet”, sanoo Heinonen.
Osa luokiteltu Virossa järjestäytyneen rikollisuuden jäseniksi
Poliisin mukaan tutkinnassa on tähän mennessä löydetty 21 epäillyn rikoksen uhriksi joutunutta. Uhrien määrä voi kuitenkin olla paljon suurempi, arvioi poliisi.
”Asianomistajat eivät välttämättä tiedä joutuneensa rikoksen uhriksi. Suomesta kotimaahansa palanneiden uhrien tavoittaminen on myöskin osaltaan haastavaa”, Heinonen luonnehtii.
Osa epäillyn rikoskokonaisuuden johtohenkilöistä ja taustavaikuttajista on Virossa luokiteltu järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimineiksi henkilöiksi. Toiminnan keskiössä olevaan yritykseen on kuitenkin nimetty suomalainen toimitusjohtaja, jolla ei poliisin mukaan ole ollut todellista toimivaltaa yrityksessä.
”Suomalaiselle toimitusjohtajalle ei esitutkinnan mukaan ole koskaan maksettu palkkaa yrityksestä, vaan hänet on nimetty yrityksen johtoon, jotta yritys näyttäisi paremmalta ulospäin ja rikollinen toiminta olisi vaikeammin havaittavissa”, rikoskomisario Heinonen kertoo.
Rikollista toimintaa on poliisin mukaan pyritty häivyttämään muun muassa perustamalla erillisiä yrityksiä rikoshyötynä saatujen varojen siirtämiseen.
Suomalaisia rakennusalan yrityksiä, joissa Suomeen houkutellut työntekijät ovat työskennelleet, ei epäillä rikoksista.
Jutussa on nostettu syytteet 11 törkeästä ihmiskaupasta sekä lisäksi törkeästä eläkevakuutusmaksupetoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, paljastinlaiterikkomuksesta ja ampuma-aserikoksesta.
Poliisitutkinnan aikana on ollut vangittuna seitsemän epäiltyä, joista kaksi on edelleen vangittuna. Molemmat vangittuna olevat ovat Viron kansalaisia.