Korkein oikeus (KKO) on tuominnut Kittilän kuntapäättäjiä virka-aseman väärinkäyttämisestä tapahtumista, joista Kittilän monipolvinen ja useaan kertaan tuomioistuimissa käsitelty kuntakriisi sai alkunsa.
Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki vuoden 2013 lopulla tutkintapyynnön hissiyhtiö Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta, koska tämä oli vuotanut hissivalmistajalle toisen tarjouskilpailuun osallistuneen valmistajan luottamuksellista tarjoustietoa.
Kuntapäättäjät peruivat tutkintapyynnön ja antoivat hissiyhtiölle omistajaohjausta, jonka mukaan projektipäälliköksi siirretty Palosaari oli syytä palauttaa toimitusjohtajan tehtävään, kuten tapahtui. Sittemmin kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän luottamuspulaan vedoten. Korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi kesällä 2016.
KKO: Ei hyväksyttäviä perusteita
KKO katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli tarkoitus hyödyttää hissiyhtiön entistä toimitusjohtajaa.
”Kunnanhallituksen jäsenillä ei ollut päätöksille kunnan etuun perustuvia hyväksyttäviä perusteita. Näin ollen kunnanhallituksen jäsenet olivat päätökset tehdessään käyttäneet päätösvaltaansa hallintolaissa säädettyjen periaatteiden vastaisesti”, kirjoittaa KKO tuoreesta päätöksestään antamassaan tiedotteessa.
Kunnanhallituksen silloinen puheenjohtaja Timo Marko Tapio Kurula (kesk.) tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajana toiminut ja asiassa aktiivisesti vaikuttanut Aki Aulis Maunula (vas.) tuomittiin 60 päiväsakon rangaistukseen.
Lisäksi asiassa tuomion saivat useat teon aikaiset kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet. Eino Olavi Holck (kesk.), Reijo Albert Kyrö (kesk.), Vuokko Josefiina Mäntymaa (kesk.), Paula Hannele Nevalainen (vas.), Milja Marjatta Nikka (ps.) ja Veikko Eero Siitonen (ps.) tuomittiin erisuuruisiin sakkorangaistuksiin.
Kuntapäättäjien virkarikossyytteitä on käsitelty aiemmin Lapin käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa, jotka molemmat hylkäsivät syytteet.
KKO käsitteli nyt asiaa vain tutkintapyynnön peruuttamisen ja omistajaohjauksen osalta. Muilta osin hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Saaga ei vielä pääty
Kittilän kunnalliseen päätöksentekoon liittyvien oikeusjuttujen kokonaisuus ei ole KKO:n ratkaisun myötä vielä päättynyt. Rovaniemen hovioikeuden on määrä huhti-toukokuussa käsitellä kysymystä siitä, onko kunnan pitkäaikaista hallintojohtajaa kohdeltu lainvastaisesti.
Lapin käräjäoikeus hylkäsi marraskuussa 2021 yli 30 entisen ja nykyisen Kittilän kuntapäättäjän virkarikossyytteet, jotka liittyvät kunnan hallintojohtajana vuosikymmeniä toimineen Esa Mäkisen toimien rajoittamiseen. Käräjäoikeus hylkäsi myös Mäkisen korvausvaatimukset.
Uudet virkarikossyytteet koskevat vuosia 2015–2017. Ne kytkeytyvät Kittilän kuntakriisin niin kutsuttuun lakipalveluhaaraan, jossa on kyse siitä, tehtiinkö kunnan laskuun vuosina 2013–2015 tilatuista oikeudellisista neuvoista asianmukaisia hankintapäätöksiä.
Syyttäjä katsoo, että Mäkiseltä vietiin tehtäviä ja vastuuta syksystä 2015 lähtien. Syyttäjän mukaan luottamushenkilöiden motiivina oli kosto siitä, että Mäkinen oli esittänyt, että kunnan ei tulisi maksaa jälkimmäistä kahdesta oikeudellisista neuvoista tulleista laskuista.
Viime vuoden marraskuussa Rovaniemen hovioikeus hylkäsi kaikki petos- ja virkarikossyytteet, jotka liittyivät lakipalveluiden hankintoihin kunnan johdolle vuosina 2013–2015. Hovioikeuden ratkaisusta on kuitenkin haettu valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. KKO ei ole vielä päättänyt, myöntääkö se valitusluvan eli ottaako jutun käsiteltäväksi.