Tamperelainen it-alan yritys palkkasi vuonna 2017 rekrytointiyrityksen avustuksella tuolloin hieman yli 40-vuotiaan suomalaismiehen myyntipäällikökseen. Miehen ansioluettelon mukaan hänellä oli useiden vuosien kokemus myyntialan johtotehtävistä eri yrityksissä, pankissa ja Luottokunnassa.
Todellisuudessa uusi myyntipäällikkö oli huijari.
Uuden työntekijän oli tarkoitus auttaa yritystä laajentamaan toimintaansa pääkaupunkiseudulle. Mies sai työskennellä uudessa työssään itsenäisesti tavoitteen eteen.
Hänen suoriutumistaan työtehtävistä seurattiin yrityksessä viikoittaisissa palavereissa. Niissä mies kertoi tapaamisista mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa.
Uuden myyntijohtajan korttitalo kuitenkin sortui, kun hänen entisen työnantajansa edustaja otti yhteyttä tamperelaisyritykseen. Sen jälkeen yritykselle alkoi paljastua, miten laajasti myyntipäällikkö oli huijannut työnantajaansa.
Mies oli antanut valintaprosessin yhteydessä vääriä tietoja aiemmista työsuhteistaan ja työtehtävistään eri yritysten palveluksessa.
Hän oli kertonut toimineensa muun muassa erään yrityksen myyntijohtajana runsaat neljä ja puoli vuotta, vaikka todellisuudessa työ oli kestänyt vain puoli vuotta. Perättömiä olivat myös tiedot myyntijohtajana toimimisesta Luottokunnassa ja rahoitusjohtajana eräässä pankissa.
Mies ilmoitti rekrytoinnin yhteydessä suosittelijakseen kahden entisen työnantajansa edustajat. Toinen heistä oli toimitusjohtaja ja toinen keksitty henkilö. Molempien suosittelijoiden yhteystiedoiksi mies ilmoitti oman puhelinnumeronsa. Kun siihen soitettiin rekrytoinnin yhteydessä, hän esiintyi entisten työnantajiensa edustajina ja antoi itsestään erinomaiset arviot.
Tamperelaisyrityksen mukaan miestä ei olisi koskaan valittu myyntipäälliköksi, jos hänen todellinen työhistoriansa olisi tiedetty.
Työsuhteen päättymisen jälkeen yrityksen edustajat yrittivät jatkaa myyntityötä niille mahdollisille asiakkaille, joihin mies oli väittänyt olleensa yhteydessä. Kun yrityksen edustajat kävivät läpi näitä miehen väitettyjä asiakaskontakteja läpi, ne osoittautuivat olemattomiksi.
Miehestä tehtiin rikosilmoitus marraskuussa 2017. Poliisi kutsui hänet kahdesti kuulusteluihin, mutta hän ei saapunut lupauksistaan huolimatta paikalle. Hänet etsintäkuulutettiin heinäkuussa 2018. Kun mies tavoitettiin lopulta helmikuussa 2021, hän myönsi kuulustelussa syyllistyneensä petosrikokseen.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen joulukuussa 2021 törkeästä petoksesta kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Vankeusrangaistuksen sijasta mies määrättiin suorittamaan 240 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Lisäksi käräjäoikeus määräsi miehen korvaamaan yritykselle muun muassa 6 100 euroa maksettuja palkkoja sekä 27 800 euroa autoetukuluja.
Turun hovioikeus korotti tällä viikolla miehen maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
Hovioikeuden mukaan mies ei tehnyt työssään lainkaan työnantajaansa hyödyttäviä työtehtäviä. Siten hän ei ole miltään osin oikeutettu siihen palkkaan, jota hänelle maksettiin.
Mies tuomittiin korvaamaan aiemmin määrätyn 6 100 euron sijasta yli 17 300 euroa palkkojaan takaisin yritykselle. Lisäksi hän sai korvattavakseen myös 4 250 euroa työpanoksesta, joka kului hänen työhön perehdyttämiseensä.