Miksi Juupajoella kiinniotettu mies oli vapaana? Lupasi tapojensa muuttuneen, kun vaadittiin uudelleen vangittavaksi – Professori: vankilassa ei voi pitää varmuuden vuoksi

Juupajoella kiinniotettu mies tuomittiin vuonna 2017 ehdottomaan vankeuteen. Ehdonalaisen aikana syyskuussa 2022 hän rikkoi lakia uudelleen. Silloin hänet tuomittiin vain 40 päivän vankeuteen.

Varhain sunnuntaiaamuna alkanut piiritystilanne kesti pitkälle iltapäivään Juupajoella. Miestä epäillään tällä hetkellä törkeästä pahoinpitelystä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, ampuma-aserikoksesta, vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta ja huumausainerikoksesta.

16.1. 18:33 | Päivitetty 16.1. 18:44

Aamulehti

Juupajoella pitkän piirityksen jälkeen kiinniotetulla miehellä on rankka rikostausta. Vuonna 1977 syntynyt Henri Pekka Juhani Åman on tuomittu aiemmin muun muassa väkivaltarikoksista.

Vuonna 2017 hänet tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa kuuden ja puolen vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä ryöstöstä, ampuma-aserikoksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Miksi tuomittu oli nyt vapaalla jalalla?

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kertoo, että Suomessa vankeuteen tuomitut vapautetaan usein silloin, kun tuomiosta on istuttu kaksi kolmasosaa.

Nuotio ei ole perehtynyt Juupajoen tapaukseen vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

”Vankeusrangaistuksia ei istuta loppuun asti vankeudessa, vaan määräajan jälkeen, joka yleensä on kaksi kolmasosaa, vapaudutaan ehdonalaiseen vankeuteen.”

Ihminen voidaan pitää loputtomasti telkien takana vain, jos hänet on tuomittu elinkautiseen ja arvioitu erittäin vaaralliseksi. Elinkautisen rangaistuksen voi saada vain murhasta. Lisäksi jos henkilö katsotaan syyntakeettomaksi, hänet voidaan siirtää tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Rikkoi ehdonalaista

Åman pääsi ehdonalaiseen vapauteen aiemmista rikoksistaan oikeuden asiakirjojen mukaan lokakuussa 2020. Mies istui vankilassa siten vain puolet eli kolme vuotta ja kolme kuukautta. Koeajan viimeinen päivä on 3. lokakuuta 2023.

Suomessa ensikertalainen istuu vain puolet rangaistuksesta. Rikoksen tekijää voidaan pitää ensikertalaisena, jos edellisestä rikoksesta on kulunut vähintään kolme vuotta.

Ehdonalaisen aikana, syyskuussa 2022, Åman tuomittiin varkaudesta ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta.

Syyttäjä vaati oikeudessa, että Åmanin jäännösrangaistus määrättäisiin täytäntöön pantavaksi koeajan puolivälissä. Oikeus kuitenkin hylkäsi syyttäjän vaatimuksen, ja Åman tuomittiin 40 päiväksi ehdottomaan vankeuteen.

Käräjäoikeus perusteli hylkäämispäätöstään sillä, että Åman toi oikeudessa esiin muuttuneen elämäntilanteensa: hän kertoi lopettaneensa päihteiden käytön ja aloittavansa työharjoittelun. Lisäksi tuomittava uusi rangaistus oli lyhyt.

Seuraava tuomio ankarampi?

Juupajoella kiinniotettua miestä epäillään tällä hetkellä törkeästä pahoinpitelystä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, ampuma-aserikoksesta, vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta ja huumausainerikoksesta.

Nuotion mukaan sellaisille tuomituille, jotka uusivat rikoksia ja joilla on kohonnut väkivallan riski, voidaan tietyissä tapauksissa soveltaa yhdistelmärangaistusta.

Se tarkoittaa, että seuraava tuomio voi olla aiempaa ankarampi, sillä oikeudessa otettaisiin huomioon aikaisemmat rikokset. ”Se on keino suojata ja turvata yhteiskuntaa, mutta yhdistelmärangaistuksella on suhteellisen rajattu käyttö.”

Yhdistelmärangaistusta sovellettaessa tuomitulla pitää olla selkeästi vakava taipumus todella vaaralliseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Yhdistelmärangaistuksessa normaali ehdonalainen vapautuminen suljetaan pois, ja tuomittu voidaan määrätä vankeuden täytäntöönpanon jälkeen vielä vuodeksi valvontaan.

Yhdistelmärangaistusta käytetään Nuotion mukaan vain harvoin. ”Ihmisiä ei voida varmuuden vuoksi pitää vankilassa, vaan riskin pitää olla todellinen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut