Korkea viranhaltija sai lähes yksin päättää marjanpoimijoiden asioista – Pirkanmaalaisella kansanedustajalla oli hyvä käsitys Olli Soraisesta

Rikosuhripäivystyksen Pia Marttila arvioi, että viime vuonna voimaan tulleeseen marjalakiin jäi ongelmia uhrin aseman kannalta.

Hallitusneuvos Olli Soraiselle keskittyivät marjanpoimijoihin liittyvät päätökset ministeriössä.

4.11. 13:48

Marjanpoimintaan liittyvien rikosepäilyjen kohteena olevalla Olli Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on ollut vastuuvirkahenkilö esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita vuosittain tulee.

Lue lisää: Käräjäoikeus vangitsi törkeistä rikoksista epäillyn hallitus­neuvoksen – Ministeriö selvittää, täyttyvätkö virasta pidättämisen edellytykset

Hallitusneuvos Soraisen asema työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä asioissa on ollut erittäin vahva, kuvailee muun muassa kansanedustaja Anna Kontula (vas).

”Meidän virkamiesorganisaatiomme ovat niin ohuita, että tällainen erikoisala helposti jää yhden ihmisen vastuulle, mikä tavallaan antaa mahdollisuuden väärinkäytöksille.”

Hän kuitenkin korostaa, että on saanut poikkeuksellisen hyvän kuvan Soraisesta ja hänen työskentelyetiikastaan.

Soraista epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisi epäilee, että lahjusten avulla olisi helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja. Asianajajansa mukaan Sorainen kiistää rikosepäilyt.

Tämä liittyy ihmiskauppatutkintaan, jossa viranomaiset ovat epäilleet, että thaimaalaisia marjanpoimijoita on joutunut Suomessa ihmiskaupan uhreiksi vuosina 2020–2022. Esitutkinnan keskiössä ovat Polarica Marjahankinta ja thaimaalainen yritys, joka rekrytoi marjanpoimijoita Suomeen. Polarica Marjahankinnan entinen toimitusjohtaja vangittiin lokakuun alussa. Häntä epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Yhtiö ja sen johto torjuvat kaikki epäilyt lainvastaisesta menettelystä.

Neuvotellut poimijoiden kiintiöistä

Soraisen vastuualueet ovat liittyneet ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja eettisesti kestävän työvoiman muuttoliikkeeseen. Sorainen on ollut työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) vastuuvirkamies marjanpoimijakiintiöitä koskevissa neuvotteluissa Thaimaan viranomaisten kanssa, kertoo TEMin viestintäjohtaja Matti Hirvola.

Marjanpoimijoiden tuominen Suomeen hoidetaan niin, että maiden ministeriöt sopivat, miten paljon heitä voidaan satokaudella vastaanottaa. TEM antaa tiedon kokonaismäärästä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolle. TE-toimiston vastuulla on kiintiöiden jako eri marjanpoimintayritysten kesken.

”Annamme ulkoministeriölle lausunnot, joissa arvioimme yritysten luotettavuuden. Siinä käydään liiketoimintaan liittyviä asioita läpi”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Pirjo Juntunen.

Ulkoministeriö myöntää sitten viisumeita poimijoille.

Thaimaasta on tullut viime vuosina luonnontuotteiden keruuseen noin 2 800 henkilöä vuosittain.

Marjalain piti parantaa poimijoiden asemaa

Viime vuoden kesällä voimaan tulleen marjalain tarkoituksena on ollut parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja ansaintamahdollisuuksia. Uudistuksella on pyritty myös yhdenmukaistamaan alan elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

Luonnontuotteiden kerääjien kuten marjanpoimijoiden ei katsota olevan työsuhteessa vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan.

Kontula on seurannut marjanpoimijoiden tilannetta pitkään ja tiiviisti. Hän pitää heidän asemaansa ja oikeuksiaan vielä lain jälkeenkin puutteellisina.

Samoilla linjoilla on matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita tarjoavan Rikosuhripäivystyksen koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila.

Marttila arvioi, että työperäistä hyväksikäyttöä vastaan suunnitelluista hankkeista marjalaki on yksi niistä, joihin on jäänyt eniten haasteita uhrin aseman kannalta.

Viime vuoden kesällä voimaan tullut niin sanottu marjalaki edellyttää, että marjanpoimintayrityksen tulee olla luotettava. Luotettavuuden arviointiin voidaan käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä.

Ellei toimija ole luotettava, hän ei voi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä ostaakseen heiltä luonnontuotteita.

Laki ei tuonut riittäviä keinoja

Marttilan mukaan laki ei tuonut riittäviä keinoja yritysten luotettavuuden seuraamiseen, koska sitä on tarkoitus tehdä asiakirjojen perusteella ja kerääjiltä saadun palautteen perusteella.

–  Hyväksikäytöllehän on tyypillistä se, että asiakirjoissa ei löydetä mitään vikaa, Marttila toteaa.

Palautteen antamisen mahdollisuus ei ole hänestä myöskään realistista, sillä se perustuu siihen, että ulkomaiset poimijat itse ottaisivat puhelimitse yhteyttä viranomaiseen.

Eduskunta edellytti marjalain hyväksyessään, että hallitus antaa lain vaikuttavuudesta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden loppuun mennessä. Valiokunta piti myös välttämättömänä, että valvontaan osoitetaan lisää työvoimaa verrattuna hallituksen esitykseen.

–  Odotamme valiokunnassa selvitystä, ja oletan, että selvityksestä myös käy ilmi, onko lisäresursseja saatu valvontaan, kommentoi valiokunnan nykyinen puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sähköpostitse.

Työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä kerrotaan, että TE-toimistolle on pystytty kohdentamaan jonkinlaista lisäresurssia valvontaan, mutta tarkempaa tietoa ei ollut heti saatavilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut