Vastaamon tietomurrosta epäillyllä suomalaismiehellä on värikäs rikoshistoria: Tuomittu muun muassa American Airlines -lentoyhtiöön kohdistuneesta perättömästä pommiuhkauksesta

Mies vangittiin eilen poissaolevana Helsingin käräjäoikeudessa. Hänellä on osoite Espoon Niittykummussa.

Keskusrikospoliisi on edennyt Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tutkinnassa.

28.10. 10:23 | Päivitetty 28.10. 19:16

Keskusrikospoliisi tiedotti perjantaina läpimurrosta Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtotutkinnassa.

Helsingin käräjäoikeus on vanginnut poissaolevana 25-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan epäilty on etsintäkuulutettu, ja hänestä on annettu eurooppalainen pidätysmääräys. Miehen tämänhetkisestä olinpaikasta poliisilla ei ole tarkkaa tietoa.

"Meidän näkemyksemme mukaan hän voisi olla Euroopassa. Tämä ei ole sataprosenttisen varma tieto”, sanoo STT:lle tutkinnanjohtaja Marko Leponen.

Epäilty, Aleksanteri Kivimäki, on ennen käyttänyt toista etunimeään Julius.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Kivimäki on ottanut yhteyttä asianajajaansa ja kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Hän ei toistaiseksi ole paljastanut olinpaikkaansa.

Väestörekisterissä hänellä on osoite Espoon Niittykummussa sijaitsevassa kerrostalossa.

Leponen sanoo, että yhä selvitetään, liittyykö asiaan muita ihmisiä ja jos liittyy, mikä heidän roolinsa teossa on.

KRP kehottaa uhreja tekemään edelleen rikosilmoituksen

Vastaamoon kohdistui yhtiön itsensä mukaan tietomurto marraskuussa 2018 ja maaliskuussa 2019. Leposen mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Kivimäki olisi tehnyt niistä ensimmäisen.

Tietomurto tuli julkisuuteen vuonna 2020. Vastaamo kertoi lokakuussa 2020 joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Asiakkaiden tietoja julkaistiin netissä ja heiltä vaadittiin lunnaita tietojen levittämisen uhalla. Kivimäen epäillään julkaisseen asiakkaita koskevaa materiaalia Tor-verkossa ja osallistuneen sekä Vastaamon että asiakkaiden kiristämiseen.

Poliisilla ei ole tietoa, missä Kivimäki oleskeli tietomurron aikaan. Kun kiristys vuonna 2020 alkoi, hän on Leposen mukaan ollut jo ulkomailla.

KRP kehottaa Vastaamon tietomurron uhreja tekemään edelleen rikosilmoituksen ja täyttämään sähköisen lausumalomakkeen. Noin 22  000 asianomistajaa on tehnyt poliisille rikosilmoituksen tapaukseen liittyen, mutta poliisin arvion mukaan noin 10  000 uhria ei sitä ole vielä tehnyt.

Rikoksia jo teini-ikäisenä

Kivimäki tuomittiin vuonna 2015 jättimäisestä tietoverkkorikosvyyhdistä Espoon käräjäoikeudessa. Hän syyllistyi näihin rikoksiin vuosina 2012–2013 ollessaan 15–16-vuotias.

Osan rikoksista hän teki tuomion mukaan yhdessä muiden henkilöiden kanssa.

”Rikokset käsittivät murtautumisen ja takaoven asentamisen 50 700 palvelimeen yli sadassa eri maassa, ns. bot-verkolla tehdyn palvelunestohyökkäyksen, MIT:n yliopiston verkkoliikenteen uudelleenohjaamisen Harvardin yliopiston palvelimelle sijoitetulle pilasivulle ja MIT:n yliopiston 15 000 käyttäjän sähköpostiliikenteen kaappaamisen noin tunnin ajalta sekä oikeudettoman tunkeutumisen MongoHQ-nimisen yrityksen palvelimelle”, Espoon käräjäoikeus totesi tuolloin tiedotteessa.

Käräjäoikeus katsoi Kivimäen syyllistyneen nuorena henkilönä 50 700 törkeään tietomurtoon, tietoliikenteen häirintään, törkeään petokseen, törkeään viestintäsalaisuuden loukkaukseen ja tietomurtoon.

Mies sai rangaistukseksi lainvoimaisen tuomion mukaan kaksi vuotta ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus määräsi hänet myös valvontaan.

Perättömiä ilmiantoja FBI agentin sukulaisista

Kivimäki on aiemmin tuomittu yhdysvaltalaisiin yksityishenkilöihin, lentoyhtiöön ja viranomaisiin kohdistuneista huijauksista, joilla hän aiheutti maassa isoja viranomaisoperaatioita. Hän teki rikokset Espoossa vuonna 2014 ollessaan 16–17-vuotias.

Kivimäki tuomittiin kesäkuussa 2020 rikosvyyhdistä, josta rangaistukseksi tuli yksi vuosi ehdollista vankeutta. Käräjätuomion mukaan hän teki muun muassa perättömiä ilmiantosoittoja Yhdysvaltojen poliisille vuonna 2014. Ilmiantojen takia poliisi teki iskut uhrien kotiin. Mies järjesti nämä iskut silloisesta kodistaan Espoosta.

Talvella 2014 tapahtuneen iskun kohteena oli Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n agentin sukulaisia.

FBI-agentti oli virkansa puolesta tutkinut rikosta, josta suomalaismiestä epäiltiin. Tutkinta liittyi Hack the Planet -nimiseen hakkeriryhmään.

Uhrit olivat agentin vanhemmat ja setä.

Kivimäki suunnitteli käräjätuomion mukaan tekoa useiden ihmisten kanssa. Hän oli saanut kaksi ihmistä soittamaan hätäpuhelut, ja itse hän soitti yhden.

Puheluissa viitattiin panttivankitilanteeseen ja itsemurhaan. Viimeisessä puhelussa paikalle pyydettiin ambulanssia ja poliisin erikoisjoukkoa.

Poliisi reagoi juuri niin kuin Kivimäki oli halunnut eli lähetti paikalle poliiseja.

Toisessakaan iskussa amerikkalaisperhe ei joutunut uhriksi sattumalta. Iskun syynä oli käräjätuomion mukaan se, ettei perheen tytär enää halunnut pitää yhteyttä suomalaismieheen. Perätön soitto johti siihen, että poliisi meni paikalle uhrin taloon.

Perätön pommiuhkaus lentoyhtiöön

Tämän lisäksi mies tuomittiin samassa kesäkuun 2020 tuomiossa tukusta muita rikoksia.

Kivimäki esimerkiksi hankki amerikkalaismiehen henkilötiedot ja soitti tämän nimissä American Airlines -lentoyhtiöön. Hän kertoi asiakaspalvelulle jääneensä lennolta ja kadottaneensa passinsa ja lentolippunsa sekä epäilevänsä jonkun menneen koneeseen hänen nimellään. Lisäksi hän sanoi jonkun kirjoittavan Twitterissä, että koneessa on räjähteitä.

Kone oli matkalla Dallasista San Diegoon, mutta pommiuhkauksen takia se joutui laskeutumaan Phoenixin kentälle. Amerikan ilmavoimien kaksi hävittäjää saattoi koneen maahan. Koneen laskeuduttua aseistautuneet FBI:n agentit olivat amerikkalaismiestä vastassa, ja tätä kuulusteltiin kolme tuntia. Tuomion mukaan lentoyhtiölle aiheutui noin 13  000 dollarin ja ilmavoimille 15  000 dollarin vahinko.

Oikeudessa Kivimäki kiisti, että kyse olisi syyttäjän katsomista rikoksista. Hänet tuomittiin muun muassa nuorena tehdyistä törkeästä petoksesta, törkeästä tietomurrosta ja tietoliikenteen häirinnästä. Yhteinen rangaistus oli vuosi ehdollista ja sata päiväsakkoa. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio asiassa ei ole lainvoimainen.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 28.10.2022 kello 19.16.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut