S-pankin petossarjan rikoshyöty on jo yli miljoonan – Uhreilta vietyä rahaa törsättiin luksusmerkkeihin ja rahapeleihin

Poliisin mukaan epäillyt käyttivät S-pankin asiakkaiden tileiltä vietyä rahaa muun muassa matkustelemiseen ja ylellisyystuotteisiin. Rahaa annettiin myös kavereille ja sillä maksettiin lähiomaisten velkoja.

S-Pankin tileiltä vietyä rahaa törsättiin luksusmerkkeihin ja rahapeleihin.

23.9. 9:00

S-pankin asiakkaisiin kohdistuneen petossarjan asianomistajien määrä on noussut aiemmin arvioidusta kahdestasadasta jo noin kolmeensataan, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Klaus Geiger.

Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti reilu viikko sitten tutkivansa toukokuussa alkanutta tietomurto- ja petossarjaa, jossa S-pankin asiakkaiden tileiltä vietiin tilisiirroilla rahaa. Rikoksissa käytettiin hyväksi pankin tietojärjestelmässä ollutta haavoittuvuutta.

Lue lisää: S-pankin petossarjan epäiltyinä 16- ja 23-vuotiaat espoolaismiehet – rikokset mahdollistanut haavoittuvuus löytyi sattumalta

Tapausta tutkitaan tässä vaiheessa ainakin rikosnimikkeillä törkeä maksuvälinepetos, törkeä rahanpesu ja tietomurto.

Kaksi pääepäiltyä, 16- ja 23-vuotiaat henkilöt, ovat vangittuina. Pääkaupunkiseudulla asuvat pääepäillyt ovat poliisin mukaan keskenään kaverukset.

Tutkinnanjohtaja Geiger kertoo, että vyyhdin rikoshyödyn arvioidaan olevan jo yli miljoona euroa. Aiemmin julkisuudessa esitetyn arvion mukaan uhrien tileiltä epäiltiin viedyn 940 000 euroa.

Lue lisää: Poliisi: S-pankin tietomurrosta epäillyt tuntevat toisensa – epäilty rikoshyöty on noin miljoonan euron luokkaa

Poliisi epäilee, että tilisiirtojen ohella epäillyt ovat ottaneet lainoja pankin käyttäjätunnuksilla.

”Missä määrin, on vielä epäselvää. Meillä on tiedossa yksi lainahakemus, joka on noin 80 000 euroa”, Geiger sanoo.

”Uhrien rahoilla on lisäksi pelattu rahapelejä, ja sillä on saatu voittoa. Sekin on rikoshyötyä. Siinä puhutaan varovasti arvioiden noin 100 000 eurosta.”

Poliisin epäilysten mukaan rahoja käytettiin myös leveään elämään ja sijoitettiin esimerkiksi kryptovaluuttoihin.

”Rahaa on käytetty matkustelemiseen ja ylellisyystuotteisiin, kuten Louis Vuittoneihin, hyvinkin paljon. On maksettu pois lähiomaisten velkoja ja annettu rahaa kavereille. On nähtävissä, että sitä on käytetty myös huumausaineisiin”, Geiger kuvailee.

Poliisi pyrkii saamaan rikoshyötyä takaisin. Tämä tulee Geigerin mukaan olemaan kuitenkin kovan työn ja kaivamisen takana.

”Vaikka epäillyt ovat olleet hyvin yhteistyökykyisiä, rikoshyötyä he eivät ole lähteneet avaamaan. Ei ole tuotu esiin, että missä sitä rikoshyötyä vielä on.”

Tässä vaiheessa poliisi ei pysty arvioimaan, kuinka suuri osa rahoista olisi voinut tulla jo käytetyksi.

”Tapahtumia on paljon, rahaa on kierrätetty eri rahanvälitysfirmoissa ja eri pankkitilien kautta. Rikoshyödyn rahavirran seuraaminen on työlästä.”

Kahden pääepäillyn lisäksi poliisilla on tapauksessa myös useampia muita epäiltyjä pienemmässä roolissa.

Heitä epäillään joko perusmuotoisesta tai törkeästä rahanpesusta – ei siis osallistumisesta itse tietomurtosarjaan.

”Epäillään, että siinä on pesty tätä maksuvälinepetoksissa saatua rikoshyötyä.”

Geigerin varovaisen arvion mukaan muita epäiltyjä on tällä hetkellä viidestä seitsemään.

”He ovat pääepäiltyjen lähipiiriä, tai ystävä-tuttavapiiriä.”

Aiemmin kerrottiin, että joukossa on ollut mukana useita alaikäisiä. Mukana on ollut myös nuorten lähipiiriin kuuluvia aikuisia, joiden epäillään Geigerin mukaan auttaneen rahojen siirtämisessä esimerkiksi toisille tileille.

Poliisin epäilyjen mukaan rikokset alkoivat tämän vuoden toukokuussa ja jatkuivat kesän ajan. Rikoshyötyä ehdittiin käyttää Geigerin mukaan heinäkuun loppuun saakka.

Epäiltyjä toteutuneita maksuvälinepetoksia on poliisin tämänhetkisen tiedon mukaan 53. Lisäksi tutkinnassa on arviolta noin 150–250 tietomurtoa.

Rikosten uhreja on eri puolilla Suomea, mutta esitutkinta on keskitetty Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksille. Kaikki epäillyt asuvat Suomessa, ja heistä ainakin pääepäillyt Espoossa.

Poliisin mukaan epäillyt löysivät S-pankin järjestelmän haavoittuvuuden sattumalta. Kyseessä ei siis ollut ohjelmointiosaamista tai kyberhyökkäystä vaatinut toiminta.

Ainakin toisella pääepäillyllä on ollut Geigerin mukaan ”hyvä tietotaso”, mitä tulee tietotekniseen osaamiseen.

S-pankki kertoi viime viikon tiistaina, että ”rajatulla joukolla” sen asiakkaita oli lähes neljän kuukauden ajan mahdollisuus ”tietyissä tilanteissa” kirjautua toisen asiakkaan verkkopankkiin. Pankin mukaan haavoittuvuus on sittemmin korjattu.

Geiger sanoo, että poliisi on selvittänyt asiaa myös yhteistyössä S-pankin kanssa, joka on tällä hetkellä tapauksessa asianomistajan asemassa.

Poliisi päättää myöhemmin, tullaanko myös vastuuhenkilöitä S-pankista epäilemään jostakin rikoksesta tapahtumiin liittyen.

”Poliisi tulee arvioimaan myöhemmässä vaiheessa S-pankin aseman.”

Tietosuojavaltuutettu on jo kertonut tutkivansa tapahtunutta henkilötietojen tietoturvaloukkausta. Tietosuojavaltuutettu selvittää muun muassa sitä, kuinka S-pankki huolehti tietojen suojaamisesta ja reagoi tietoturvaloukkaukseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut