Tämä Kalajoen viime kesän valtavasta metsäpalosta tiedetään nyt – syytetty kiistää sytyttäneensä palon

Syytettynä olevaa miestä ja tämän työnantajaa vaaditaan korvaamaan yhteensä 76 000 euroa kiinteistöjen omistajille.

Kalajoen metsäpalo levisi 227 hehtaarin alueelle kesällä 2021. Valtaosan alueesta omistaa Kalajoen seurakunta.

15.6. 11:28

Kalajoen viimekesäisestä tuhoisasta metsäpalosta vaaditaan 76 000 euron korvauksia mieheltä, jonka epäillään aiheuttaneen palon

Oulun käräjäoikeus aloitti asian käsittelyn keskiviikkona. Vuonna 1993 syntynyttä miestä syytetään yleisvaaran tuottamuksesta. Korvausvaatimuksia ovat esittäneet kolme kiinteistön omistajaa, ja ne kohdistuvat osin tuulipuiston työmaalla töissä olleeseen mieheen ja osin hänen työnantajaansa Destiaan.

Syyttäjän mukaan palo sai alkunsa miehen maastoon heittämästä palavasta tupakasta.

Mies oli syyttäjä Ville Rutasen mukaan tuulipuiston työmaalla ollessaan tupakoinut kuivassa maastossa seurauksin, että hänen maastoon jättämästään palavasta savukkeesta aiheutui voimakas tulipalo, minkä seurauksena 227 hehtaaria metsää tuhoutui. Palo sai alkunsa Mutkalammin tuulipuiston työmaalta.

Syytetty mies on oli asianajajansa Riitta Leppiniemen mukaan polttanut työkaverinsa kanssa alueella pikkusikarin.

Metsäpalo aiheutti suuria taloudellisia vahinkoja, mutta kukaan ei loukkaantunut palossa. Palo syttyi pitkän helle- ja kuivuuskauden jälkeen.

Mies oli toiminut alueella infra-alan yhtiön Destian työnjohtajan tehtävissä. Hän oli saapunut työmaalla toisen työntekijän luokse iltapäivällä kello 13 aikaan ja saavuttuaan tarjonnut toiselle työntekijälle savukkeen ja sytyttänyt sen sekä oman savukkeensa.

Mies oli tämän jälkeen poistunut työmaalla toiseen paikkaan - kuivuneelle suolle, jossa palon myöhemmin paikallistettiin saaneen alkunsa. Syyttäjän mukaan mies oli siellä ollessaan heittänyt palavan savukkeen maahan ja aiheuttanut näin palon. Ensimmäiset savuhavainnot tehtiin pian miehen alueella käynnin jälkeen.

Syyttäjä nosti miestä vastaan syytteen yleisvaaran tuottamuksesta tammikuussa. Epäilty on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Asianajaja Riitta Leppiniemi totesi päämiehensä polttaneen työkaverinsa kanssa alueella pikkusikarin. Hän totesi miehen olevan seurapolttaja, eikä hän polttanut muutoin.

”Kenelläkään ei ole havaintoa siitä, että mies olisi nevalla käydessään tupakoinut”, totesi Leppiniemi.

”Alueella kulki metsästäjiä, marjastajia ja muitakin henkilöitä. Työmaalta oli kadonnut myös tavaroita. Alueella oli teitä ja siellä oli nähty liikkuvan myös mopoilijoita palon syttymisen jälkeen”, sanoi Leppiniemi.

Syttymispaikan läheltä meni tie, jolle ei nevalta korkeuserojen takia nähnyt. Myöskään paikasta, jossa mies oli kaivinkoneenkuljettajana työskennelleen työkaverinsa kanssa tupakoinut, ei nähnyt nevalle. Maasto oli vaikeakulkuista.

Lämpötila työmaalla oli tuona maanantain iltapäivänä 27,7 astetta ja sää oli tuulinen. Syyttäjän mukaan syttymispäivänä ei havaittu salamointia.

Poliisin tutkinnassa mies on arvioinut, että syttymisalueelta poistumisesta savun havaitsemiseen meni noin kymmenen minuuttia.

”Kenelläkään ei ole havaintoa siitä, että mies olisi nevalla käydessään tupakoinut”, totesi asianajaja Riitta Leppiniemi oikeudessa.

Mies oli palannut välittömästi paikalle ja komentanut kaksi kaivinkonetta sammutustöihin. Mies yritti aluksi sammuttaa paloa myös jauhesammuttimella, mutta siitä ei ollut apua.

Mies kertoi tutkinnassa tumpanneensa savukkeensa kivennäismaahan sata metriä syttymisalueen ulkopuolella.

Leppiniemi kritisoi sitä, että tutkinnassa ei selvitetty, keitä muita alueella on liikkunut. Hän korosti, että kuten tutkinnassa on todettu: palon syttymissyytä ei ole voitu arvioida.

Tuulivoimayhtiö Vestas kertoi tapauksen alkuvaiheessa lähetetyissä viesteissään, että palo oli saanut alkunsa luonnollisesti ja että se oli saatu tukahdutettua. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Jokilaaksojen pelastuslaitos sammutti maastopaloa kahden viikon ajan. Sammutustöissä oli mukana henkilökuntaa myös muilta pelastuslaitoksilta sekä esimerkiksi Puolustusvoimien virka-apuosasto ja sopimuspalokuntien henkilöstöä.

Yleisvaaran tuottamuksesta voidaan tuomita sakkoja ja enimmillään vuosi vankeutta. Toissijaisena syytteenä on varomaton käsittely.

PÄÄOSAN palaneesta metsästä omistaa Kalajoen seurakunta. Noin 19 hehtaaria paloalueesta on yksityisten metsänomistajien metsää.

Oikeudessa kuultiin yksityisten maanomistajien esittämiä korvausvaatimuksia.

Seurakunta on päättänyt suojella noin puolet omistamastaan palaneesta metsästä. Palanutta metsää suojellaan 106 hehtaarin verran 20 vuodeksi Metso-ohjelman kautta. Alueelle on muodostettu Susinevan rauhoitusalue.

Metsäpalon tuhot on seurakunnan metsän osalta arvioitu noin miljoonaksi euroksi. Seurakunta on saanut menetetystä metsäomaisuudesta ja jälkivartioinnin kustannuksista korvaukset vakuutusyhtiöltä.

Kaikkiaan palon kustannukset kohoavat miljooniin euroihin kun sammutustyön kustannukset lasketaan mukaan. Suurin osa kuluista on henkilöstömenoja. Paikalla oli arviolta lähes 1500 henkilöä eri pituisina aikoina eri palolaitoksista kahden viikon aikana.

Valtio varasi lisätalousarvioon 1,6 miljoonaa euroa korvausten kattamiseen. Loput sammutuskuluista ovat olleet alueen kuntien vastuulla.

Metsäpalo oli yksi suurimmista Suomessa viime vuosikymmeninä. Kalajoella koettiin laaja metsäpalo myös yli 50 vuotta sitten, vuonna 1970. Silloin Tyngällä ja Etelänkylällä paloi liki 1 600 hehtaaria metsää.

Tuulivoimalatyömaalla oli pelastuslaitoksen mukaan tärkeä rooli

sammutustöissä
. Työmaata varten rakennetun tieverkon ansiosta alueella päästiin paremmin liikkumaan raskaalla sammutuskalustolla.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut