Aamulehti
Sisä-Suomen poliisille on tehty useita ilmoituksia rikoksista, joissa verkon kauppapaikoilla tuotteita myyneet ihmiset ovat tulleet huijatuksi.
Ostajana esiintyvä huijari on poliisin mukaan tarjoutunut ostamaan tuotteen kuriiripalvelulla, joka esimerkiksi noutaisi tuotteen myyjän kotoa.
Todellisuudessa mitään kuriiripalvelua ei ole olemassa, vaan esimerkiksi Postin sivustoa jäljittelevä palvelu pyytää myyjän pankki- tai maksukortin tietoja, jotka välittyvät huijarille.
Tiedot saatuaan huijarit veloittavat tililtä tai kortilta niin paljon kuin ehtivät.
Huijarit lähestyvät ihmisiä poliisin mukaan tyypillisesti Whatsapp-viestipalvelun kautta. Myyjien puhelinnumeron he saavat heidän myynti-ilmoituksistaan.
Miten?
Näin käyt turvallisesti kauppaa verkon kauppapaikoilla
Älä anna pyydettäessä verkossa tai puhelimessa pankki- tai henkilökohtaisia tietojasi.
Jos sinua pyydetään avaamaan linkki, älä avaa sitä.
Suomalainen puhelinnumero ei välttämättä kerro ostajan luotettavuudesta.
Kankea suomen kieli voi sen sijaan kertoa kääntäjän tai botin käytöstä ja siten huijauksesta.
Tarkista linkitetyn nettisivun verkko-osoite selaimen osoitekentästä valesivuston varalta.
Jos kaupat alkavat epäilyttää, on ne parempi jättää kesken. Terve epäluulo ja ostajaehdokkaan pyyntöjen kyseenalaistaminen ovat hyvästä.
Mikäli pankkitiedot ovat päätyneet vääriin käsiin, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi lisävahinkojen estämiseksi.
Lähteet: Poliisi, Kyberturvallisuuskeskus.
Usein kansainvälistä alkuperää
Rikoskomisario Arto Partanen Sisä-Suomen poliisista kertoo, että vastaavia verkkohuijauksiin liittyviä rikosilmoituksia tulee poliisille päivittäin.
Verkkohuijauksia esiintyy hänen mukaansa aalloittain, ja ne ovat pääsääntöisesti kansainvälistä alkuperää. ”Metodi ja tapa, miten ihmisiä vedätetään vain muuttuu.”
Suurin osa ihmisistä ei huijauksiin haksahda, mutta kun huijausviestejä lähetetään suurella volyymilla, toiminta on Partasen mukaan huijareille tuottoisaa.
Selvittäminen hankalaa
Tekijöiden selvittäminen on Partasen mukaan hankalaa, etenkin jos on kyse kansainvälisistä toimijoista. Rikosilmoitus kannattaa silti Partasen mukaan aina tehdä. Menetettyjä rahoja ei yleensä saa takaisin, mutta se on Partasen mukaan mahdollista, jos huijauksen huomaa nopeasti.
Tavanomaisesti huijauksissa menetetyt rahasummat ovat Partasen mukaan pieniä, mutta poikkeuksiakin on.
”Muutamista kympeistä siihen, että tilejä on mennyt tyhjäksi. Yleisesti ottaen kaikkia rahasummia löytyy maan ja taivaan väliltä näihin verkkopetoksiin liittyen.”
Huijaukselta välttyäkseen Partanen korostaa yleisen medianlukutaidon merkityksen lisäksi luottokorttitietojen huolellista säilyttämistä ja verkkokaupan taustojen selvittämistä. Perinteiset neuvot pätevät myös edelleen.
”Jos joku vaikuttaa liian hyvälle, se ei todennäköisesti ole totta.”
