Pitkittynyt Liberia-sotarikosoikeudenkäynti jatkuu Tampereella - Rikos - Aamulehti

Pitkittynyt Liberia-sotarikosoikeudenkäynti jatkuu Tampereella – Tänään kuullaan uudestaan syytettyä miestä

Puolustuksen mukaan Massaquoi sulkeutui maaliskuussa 2003 turvataloon Sierra Leonen pääkaupungissa. Joidenkin todistajien mukaan hänet olisi nähty Liberiassa vielä senkin jälkeen.

Sotarikoksista syytetty sierraleonelaismies Gibril Massaquoi, 51, Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereella 3. helmikuuta 2021.

17.11. 6:54

STT, Tampere

Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä Tampereella kuullaan tänään uudestaan syytettyä. Aiheena ovat erityisesti vuoden 2003 tapahtumat, joista on oikeudenkäynnin kuluessa esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä.

Puolustuksen mukaan syytetty Gibril Massaquoi, 52, oli maaliskuusta 2003 lähtien turvatalossa Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa. Sierra Leonen erityistuomioistuin siirsi Massaquoin perheineen turvataloon sen jälkeen kun hän oli luvannut todistaa entisiä aseveljiään vastaan sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä.

Sittemmin asiassa on kuultu todistajia, joiden mukaan Massaquoi olisi kuitenkin nähty naapurimaan Liberian pääkaupungissa Monroviassa vielä tämänkin jälkeen.

”Ruuatkin tuotiin sisälle taloon”

Massaquoita kuultiin käräjillä ensimmäistä kertaa helmikuussa, jolloin hän kertoi asuneensa turvatalossa perheineen kuukausia siten, etteivät he voineet mennä ulos.

”Talossa oli kaksi turvamiestä ympäri vuorokauden. Kukaan ei saanut mennä ulos, ruuatkin tuotiin meille sisälle taloon”, hän kertoi tuolloin.

Kysymys siitä, milloin väitetyt rikokset ovat tapahtuneet, on ollut oikeudenkäynnissä koko ajan keskeinen ja ongelmallinen. Puolustus on arvostellut sitä, ettei syyttäjä ole pystynyt täsmällisesti sanomaan epäiltyjen rikosten tekoaikoja.

Tampereen istuntojen lisäksi tuomioistuin on vieraillut kaksi kertaa Länsi-Afrikassa kuulemassa todistajia ja vierailemassa väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla. Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, mutta heidän kuulemisensa 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on ollut monin tavoin haastavaa.

Ollut vangittuna yli puolitoista vuotta

Pirkanmaan käräjäoikeudessa helmikuussa alkanut oikeudenkäynti on pitkittynyt alkuperäisestä aikataulustaan eikä vielä ole tiedossa, milloin se saadaan päätökseen. Sierra Leonessa syntynyt ja Suomessa yli kymmenen vuotta asunut Massaquoi on istunut tutkintavankeudessa viime vuoden maaliskuusta.

Massaquoita syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Massaquoin syytetään tehneen rikokset RUF:n riveissä. Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. RUF taisteli kotimaansa Sierra Leonen lisäksi Liberiassa sittemmin sotarikoksista tuomitun presidentti Charles Taylorin tukena.

Syytteiden mukaan Massaquoi syyllistyi raakuuksiin eri alueilla Liberiassa. Pääkaupungissa Monroviassa häntä syytetään muun muassa lukuisten siviilien surmaamisesta.

Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Pääsi Suomeen todistettuaan RUF:ää vastaan

Massaquoi on kertonut oikeudessa olleensa parikymppinen, kun RUF sieppasi hänet kotikylästään vuonna 1991 monien muiden lailla. Massaquoin mukaan kerran hän pakeni, mutta palasi ryhmään kun kuuli, että kapinalliset uhkasivat tappaa hänen äitinsä.

Vuosien varrella Massaquoi eteni RUF:ssä vaikutusvaltaisiin asemiin. Puolustuksen mukaan ajan mittaan hänen välinsä RUF:n johtoon kuitenkin viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja Massaquoin väitetyistä teoista sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut