Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tekoälyä käyttävä kielisovellus lupaa abille: Kirjoituksista vähintään Eximia tai rahat takaisin

Tamperelaisyritys WordDiven abikurssin käy jo joka neljäs suomalainen abiturientti, ja tänä vuonna osuuden arvioidaan nousevan 40 prosenttiin. Samalla yritys on aloittamassa Saksan valloitusta, ja tulevaisuudessa siintävät Kiinan markkinat. Kaikkea tätä on tosin hiukan vaikea uskoa, kun kuuntelee hiljaisuutta yrityksen avokonttorissa Tampereen yliopistoa vastapäätä sijaitsevassa kiinteistössä. Vain tasainen näppäimistöjen nakutus kertoo, että yrityksessä on kova vauhti päällä. WordDive Oy:n tuote on tekoälyyn pohjautuva kieltenoppimissovellus. Yritys tarjoaa sekä digitaalisia kielikursseja aikuisille että abikursseja, joista varsinkin englannin abikurssin käyttäjämäärä on kasvanut nopeasti. WordDive on lisäksi napsinut palkintoja: se on palkittu Suomen parhaana e-oppimisratkaisuna ja sen iPhone-sovellus Suomen parhaana mobiilipalveluna. Lisäksi yritys on valittu arvostetulle Red Herring Europe Top 100 -listalle vuonna 2015. Listalle valitaan vuosittain sata Euroopan lupaavinta teknologiayritystä. Kyseessä on siis juuri sellainen yritys ja digitaalinen koulutusvientituote, joiden perään Suomessa on huudettu. Miten sellainen syntyy? Kipinä lähti japanista Menestysreseptin sijaan saan kuulla tarinan. WordDiven toimitusjohtaja Timo-Pekka Leinonen kertoo, kuinka kielten oppiminen oli hänelle nuorena vaikeaa. Interraililla hän huomasi, ettei tavallisten asioiden hoitaminen, esimerkiksi mehun tai junalippujen ostaminen tahtonut onnistua, vaikka hän oli käynyt lukion. Lisäksi judoa harrastanut Leinonen yritti opetella japania. - Huomasin nopeasti, että japani on aika vaikea kieli, hän naurahtaa. 1980-luvulla oli jo myynnissä tietokoneohjelmia, joiden avulla saattoi opiskella kieliä. - Japania en niiden avulla oppinut, mutta opin aika paljon niistä softista, että miten ne toimivat. Leinonen opiskeli ohjelmistotekniikkaa nykyisessä Tampereen teknillisessä yliopistossa, ja hänen äitinsä on ruotsin ja saksan opettaja. Niillä eväillä Leinonen teki softan, jonka avulla aikoi oppia japanin. Elettiin vuotta 1987. - Softa toimi aika hyvin. Opin kielitaidon niin, että pystyin hoitamaan asioita esimerkiksi puhelimessa, ja olin töissäkin Japanissa 1990-luvun lopussa. Abeilta apua kehitykseen Leinonen piti kehitystyössä tärkeimpänä tavoitteena käytännön kielitaidon oppimista: keskeisen sanaston ja keskeisen kieliopin omaksumista niin, että kieltä pystyy käyttämään. - Algoritmi tunnistaa, koska oppiminen on pysyvää eli opitut asiat ovat tallentuneet ikään kuin selkäytimeen. Sanoja ei tarvitse hakea, vaan ne tulevat automaattisesti, Leinonen kuvailee. WordDive Oy perustettiin 22 vuotta myöhemmin eli vuonna 2009, ja palvelu julkistettiin vuonna 2010. Yritys lähti liikkeelle aikuisille suunnatuilla kielikursseilla, mutta vuonna 2014 päätettiin kokeilla, olisiko palvelusta apua yo-kokeisiin valmistautuville abiturienteille. Englannin abikurssi lähti nopeasti lentoon. Kurssilla opiskellaan yo-kokeen kannalta keskeinen sanavarasto ääntämisineen ja esimerkkilauseineen, lauserakenteita ja peruskielioppia. Vieraan kielen sanoja ei liitetä ensisijaisesti suomen kielen sanoihin vaan kuviin, ja toistoa tulee lähes huomaamatta. Kurssilla on mukana myös pelillisiä elementtejä, kuten mahdollisuus kisailla muiden kurssilaisten tai omien kavereiden kanssa. Leinosen mukaan kurssin käyneiltä abeilta tulevalla palautteella on kehitystyössä iso merkitys. Hän kiittelee, että suomalaiset abit antavat hyvin palautetta. - Internet-palvelun kehitys perustuu nykyään siihen, että ensin saadaan jonkinlainen palvelu aikaiseksi ja käyttäjiä sille. Sitten palvelua viedään palautteen avulla eteenpäin. Abikurssilla on tulostakuu. Jos kurssin käynyt ei saa kirjoituksista vähintään Eximiaa, hän saa kurssimaksunsa takaisin. Leinosen mukaan tällä hetkellä palautetaan noin kolmasosa kurssimaksuista, mutta osuuden arvioidaan vähenevän sitä mukaa, kun kurssi kehittyy. Suunta Saksaan ja Kiinaan Timo-Pekka Leinosen mukaan sovellus on nyt niin hyvä, että on tullut aika alkaa myydä sitä ulkomaille. Ensimmäisenä kohdemaana on Saksa, jossa on puoli miljoonaa abiturienttia ja samantapainen yo-koe kuin Suomessa. Viime keväänä tehtiin koemarkkinointia, ja seuraavana tavoitteena on saada saksalaisabien koetulokset paranemaan ja sitä kautta opiskelijat suosittelemaan kurssia toisilleen, kuten Suomessa on käynyt. Vetoapuna on Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva Samu Haber , joka toimi tuomarina Voice of Germany -ohjelmassa ja tuli tunnetuksi siitä, ettei osannut saksaa. Sittemmin hän opetteli kieltä WordDiven avulla, tuli yritykseen mukaan omistajaksi ja on nyt tärkeä apu Saksan markkinoiden valloittamisessa. Saksan lisäksi katse on jo suunnattu vieläkin isommalle markkina-alueelle: Kiinaan. - Kiinassa on 9,4 miljoonaa abiturienttia. Siellä yksi koe, Gaokao, ratkaisee aika pitkälti koko elämän suunnan. Jos se menee hyvin, pääsee yliopistoon, Leinonen kertoo. Menestyäkseen kokeessa moni käyttää yksityisopettajaa, mutta hyvät opettajat ovat kalliita, eikä heitä ole juuri tarjolla suurten kaupunkien ulkopuolella. Leinonen näkeekin, että WordDiven sovellus lisää sosiaalista tasa-arvoa. Palaute kullanarvoista Miten Suomessa voitaisiin helpottaa WordDiven kaltaisten innovaatioiden syntyä ja kehitystä? - Suomessa on nyt fokus pitkälti siinä, että hankitaan laitteita. Mutta pitäisi vielä miettiä, mitä ohjelmistoja hankitaan. Leinosen mukaan pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että käytettäisiin monia erilaisia ohjelmistoja. Ei siis niin, että kunta tai kuntayhtymä hankkii vaikkapa kaikkiin oppilaitoksiin yhden tietyn ohjelmiston. - Se pysäyttää kehitystä. Ainoa tapa kehittyä on se, että ohjelmistoja käytetään ja niistä annetaan palautetta. Lisäksi suomalaisten firmojen pitää tehdä yhteistyötä. Suomella on kaikki mahdollisuudet luoda uusia kilpailukykyisiä tuotteita, koska täällä on esimerkiksi korkeatasoista peli- ja mobiiliosaamista sekä pedagogista osaamista. - Suomalaisten oppimisfirmojen on yhdessä kehitettävä sellaisia ratkaisuja, että niitä käytetään muuallakin tai sitten ratkaisut tulevat muualta tänne 5–10 vuoden kuluessa, Leinonen ennustaa.