Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Rapolan kartanon uusi omistaja palasi sukunsa juurille – ”Alueella 15 rakennusta ja 13 löytynyt”

Viime pääsiäisenä Mathias ja Petra Schulze-Steinen pääsivät vihdoin pitkästä odotuksen piinastaan. Senaatti-kiinteistöjen internet-sivuille ilmaantui pariskunnan hartaasti odottama myyntikohde: Rapolan kartano. - Vuoden verran kävimme päivittäin katsomassa, että joko se on tullut myyntiin. Jossain sukujuhlissa taisin ensimmäisen kerran kuulla, että kartano on tulossa myyntiin. Huhuja liikkui, kun rakennus siirtyi Museovirastolta Senaatille, Petra Schulze-Steinen kertoo. Tuttu paikka lapsuuden kesistä Heinäkuun 5. päivänä allekirjoitettiin kauppakirjat, ja Petra Schulze-Steinen pääsi takaisin sukunsa juurille Rapolan kartanon omistajaksi. Kauppahinnaksi muodostui 310 000 euroa. - Kartano siirtyi huutokaupassa Svinhufvudin suvulta Kustaa Bjongille , joka tapojen mukaan otti sukunimekseen kartanon nimen. Rapolan vanhin eloonjäänyt tytär oli minun isomummuni äiti, Edla Hakkila . Vaikka Petra Schulze-Steinen ei itse ole vielä ennättänyt asettua asumaan Sääksmäelle, ovat Rapolan kartano ja Rapolan harju hänelle tuttuja seutuja lapsuuden kesien ajalta. - Kaikki lapsuuden kesät olen tässä viettänyt. Meillä on sukulaisten kanssa yhteisomistuksessa kesähuvila, joka on erotettu kartanosta vuonna 1896. Kesähuvila on järven rannassa, joten ei haittaa vaikka kartanossa ei rantaa olekaan. ”Jossain määrin yleisölle avoinna” Kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon kauppaehtoihin kuului, että se täytyy pitää edes jossain määrin yleisölle avoinna. Schulze-Steinenin perheelle oli ollut alusta asti selvä asia, että kartano pihapiireineen tulee sekä yksityiseen että julkiseen käyttöön. - Kerroimme sen ihan suoraan Senaatti-kiinteistöille. Suunnitelmissa on, että pidämme avoimien ovien päivän. Toivottavasti pystymme pitämään sen jo ensi vuonna, mutta saa nyt nähdä kuinka kerkiämme paikkoja kunnostamaan. Tällä hetkellä kartano on tyhjillään, ja rehevöityneessä pihapiirissä riittää kitkettävää ja siistittävää. - Sukulaiset ovat sanoneet meitä hulluiksi, kun tässä on niin paljon tekemistä. Mutta kun tekee työkseen toimistotyötä, niin tämä puuhaaminen on tosi kivaa vaihtelua. Perheen tarkoituksena on kunnostaa ja entisöidä kartanoa kaikessa rauhassa. Mikään hoppu ei ole saada kaikkea kerralla kuntoon. - Sen verran tehdään kuin jaksetaan. Mitään stressiä emme ajatelleet ottaa. Ajatuksena on kunnostaa ja entisöidä kartanoa siihen malliin, että viimeistään eläkepäivillä voidaan asua tässä. - Kaikissa remontoinneissa pitää olla yhteydessä Museovirastoon. Koska tarkoituksenamme ei ole tehdä mitään muutoksia, vaan entisöidä ja kunnostamalla saattaa rakennusta vanhaan muotoon, niin en usko, että ongelmia pitäisi tulla, Petra Schulze-Steinen pohtii. Alueella on 15 rakennusta ja 13 on löytynyt Perinteisesti suomalainen on surkeahko myymään itseään, ja perinteitä kunnioittaen myös arvokas kansallismaisema niin hyvin piilotettu, ettei sinne vahingossa pääse eksymään. Varta vasten täytyy tietää, mitä etsii, ja silti joutuu todennäköisesti kysymään tietä. - Tämä Rapolan alue on perinne- ja muinaismaastoa. Yllättävän paljon väkeä kulkee ohi ja pysähtyy katsomaan Svinhufvudin patsasta. Ensimmäiseksi yritettiin raivata tuo niin kutsuttu patsaspuisto, Petra Schulze-Steinen kertoo ja viittilöi samalla kartanon takapihan suuntaan kohti Suomen kolmannen presidentin patsasta. Kartanon lisäksi kauppaan kuului maa-aluetta 4,64 hehtaaria ja 15 rakennusta. - 13 olemme löytäneet suhteellisen vaivatta, mutta kaksi on vielä löytämättä, Petra Schulze-Steinen naurahtaa. Juttua korjattu ja täydennetty 28.7.2016 kello 10.08. Korjattu sukunimen kirjoitusasu ja lisätty tieto kauppahinnasta. Juttua korjattu 29.7.2016 kello 8.57; Petra Schulze-Steinenin isomummun äiti oli Edla Hakkila, ei Eila. Rapolan kartano sijaitsee harjumaisemassa Valkeakosken Sääksmäellä. Tila perustettiin jo 1500-luvulla. Svinhufvud-suku omisti Rapolan vuosina 1725–1868, ja presidentti P. E. Svinhufvud syntyi kartanossa vuonna 1861. Puurakenteisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1813. Nykyisen hahmonsa päärakennus sai vuoden 1923 muutostöissä. Rakennuksen alla on kivirakenteinen holvikellari, joka on ajoitettu 1600–1700-luvuille. Kartanokokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi muun muassa navetta, parviaitta, puimala, kauramakasiini, sikala sekä 4,64 hehtaaria maata ja niin kutsuttu patsaspuisto. Sami Suojanen Aamulehti Vuoden 1968 lopulla syntynyt Petra Schulze-Steinen (os. Ahola) on Pohjanmaan tyttöjä. Hän on käynyt koulunsa Kauhajoella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta vuonna 1988. Isä Juho Ahola teki uran oikeuslaitoksessa ja toimi muun muassa Kauhajoen käräjäoikeuden laamannina. Lukiosta Petra Schulze-Steinenin tie vei Suomen liikemiesten kauppaopistoon Helsinkiin. Helsingissä hän on suorittanut myös oikeustieteelliset opintonsa. Linkedin-palvelun mukaan Petra oli yliopiston oikeuskirjoilla vuonna 1989–1994. Tämän jälkeen hän on opiskellut myös Hampurin yliopistossa. Kilpailun osaaja Rapolan kartanon uusi omistaja asuu Frankfurtissa Saksassa. Hän on töissä Euroopan keskuspankin oikeudellisella osastolla. Uraan kuuluvat myös työtehtävät Luxemburgin keskuspankissa ja Asianajotoimisto Roschierilla. Petra Schulze-Steinenilla on näyttöä myös kirjallisesta työstä. Hänen teoksensa on julkaissut muun muassa Lakimiesliiton kustannus. Vuonna 1998 teoksen nimi on Kauppakumppanin mahti ja määräävä markkina-asema . Vuonna 2000 Suomalaisen lakimiesyhdistyksen aikakauskirjan artikkelin otsikkona oli Vertikaalisia kilpailunrajoituksia koskeva uusi ryhmäpoikkeusasetus .