Aamulehti
Vaikka liikenteessä sattuvien onnettomuuksien määrä on kaiken kaikkiaan vähenemässä, etenkään yhdessä onnettomuusryhmässä samaa kehitystä ei ole nähty.
”Päihdeonnettomuuksien määrä on pikemminkin kipuamassa ylöspäin”, sanoo liikenneturvallisuuden asiantuntija, teknologiapäällikkö Tapio Koisaari Onnettomuustietoinstituutista (Oti). ”Edes kappalemääräisesti nämä eivät ole hirveästi vähentyneet.”
Koisaari esittelee Otin tuoreimpien viiden vuoden, eli vuosien 2017–2021, tilastoja kuolemaan johtaneista päihdeonnettomuuksista. Viime vuodelta lukuja ei vielä ole, koska osan tapauksista tutkinta on kesken.
Tuoreimpien viiden tilastovuoden aikana Pirkanmaalla on ollut yhteensä 21 päihtyneen kuljettajan aiheuttamaa kuolonkolaria, jossa liikenteessä on oltu moottoriajoneuvolla. Kaikista kuolonkolareista tällaisia onnettomuuksia on ollut 40 prosenttia.
”Osuus on aikalailla koko maan keskiarvossa”, Koisaari summaa. Vuosien 2017–2021 aikana koko maassa sattuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa 38 prosentissa onnettomuuden pääaiheuttaja oli päihtynyt.
Suomessa tutkitaan jokainen kuolemaan johtava liikenneonnettomuus. Työtä tekevät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat, jollainen toimii myös Pirkanmaalla. Oti koordinoi lautakuntien toimintaa ja hallinnoi niiden keräämää tietoa.
Mitä?
Kuolemaan
Suomessa tapahtui vuosina 2017–2021 yhteensä 758 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta*, joista 38 prosentissa turman pääaiheuttaja oli päihtynyt. Näistä 758 kuolonkolarista:
27 prosenttia oli alkoholionnettomuuksia,
12 prosenttia oli huumeonnettomuuksia,
13 prosenttia oli lääkeonnettomuuksia.
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamista kuolonkolareista 63 prosenttia on yksittäisonnettomuuksia eli osallisena on vain yksi ajoneuvo.
Päihtyneistä moottoriajoneuvo-onnettomuuksien pääaiheuttajista:
47 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 30 kilometriä tunnissa,
27 prosentilla ei ollut ajo-oikeutta,
38 prosentilla oli taustalla aiempia rattijuopumuksia,
35 prosenttia käytti turvavyötä tai kypärää,
81 prosenttia ajoi henkilö- tai pakettiautolla.
*pois lukien onnettomuudet,joissa henkilö on kuollut sairauskohtaukseen.
Moni päihderiippuvainen
Tyypillisessä päihdeonnettomuudessa kuolee päihtynyt kuljettaja itse, Koisaari kertoo. Vuosina 2017–2021 päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa kuoli yhteensä 317 ihmistä. Heistä päihtyneitä kuljettajia oli 244.
”Aina päihdeonnettomuuksien kohdalla ei muisteta ottaa huomioon muita riskejä”, Koisaari muistuttaa. Tällä hän viittaa siihen, että ennen kuolemaan johtavaa onnettomuutta humalainen kuljettaja ajaa usein kovaa ylinopeutta, eikä heistä suurin osa käytä turvavyötä.
Ennen kuolonkolaria humala on usein kova. Lähes joka kymmenennellä päihtyneellä kuljettajalla humalatila on yli 2,5 promillea ja 17 prosentilla on takanaan vähintään kaksi aiempaa rattijuopumusta. ”Noin kaksi kolmesta on päihderiippuvaisia, mikä hiukan muuttaa katsantokantaa tähän ilmiöön.”
Lisäksi yhä useampi tarttuu rattiin huumeiden vaikutuksen alaisena. Vielä vuonna 2010 alle 10 prosenttia kuolemaan johtaneista kuolonkolareista oli huumeonnettomuuksia. Vuonna 2021 niiden osuus oli 15 prosenttia.
Pirkanmaallakin huumerattijuopumusten määrässä näkyi vielä muutama vuosi sitten isoa nousua, sanoo Pirkanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtaja Jari Näkki. Sittemmin suunta on taas muuttunut.
”Alkoholi on jälleen nostanut päätään ja noussut rattijuopumusten enemmistöön. Vaikea sanoa, mikä tätä selittää, mutta voihan tähän liittyä muutosta huumausaineiden saatavuudessa. Alkoholia kun saa koko ajan.”
Ratkaisuksi alkolukko
Pirkanmaalla kuolonkolarin aiheuttaneiden kuljettajien yleisimmät ennen turmaa käyttämät päihteet ovat alkoholi, kannabis ja amfetamiini. Myös sekakäyttö on yleistä. Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjiä on huumeiden ja alkoholin sekakäyttäjiä enemmän.
”Siksi olisi tärkeää, että meillä olisi liikennelääkärijärjestelmä, jossa tätä alkoholin, huumeiden ja huumaavien lääkkeiden yhteisvaikutusta osattaisiin ajatella”, sanoo Pirkanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan sihteeri Tapani Saarinen.
Juuri tällainen liikennelääkärijärjestelmä on yksi tutkijalautakunnan ehdotuksista siihen, miten päihtyneiden kuljettajien kuolonkolareita voitaisiin vähentää. Listalla mainitaan myös esimerkiksi tärisevien tiemerkintöjen ja poliisin liikkuvan valvonnan lisääminen sekä ajosuuntien erottelu keskikaiteella.
Arjessa rattijuopumusten yhteydessä puhutaan usein rattijuopumuksen alimman promillerajan laskemisesta. Jari Näkki sanoo, ettei tällä olisi kovin suurta merkitystä kuolemaan johtavien onnettomuuksien estämisessä. ”Näissä tapauksissa kyse ei yleensä ole siitä, onko otettu muutama kalja, vaan lukemat ovat törkyisiä.”
Pirkanmaan tutkijalautakunta nostaakin esille erityisesti yhden keinon: alkolukon nykyistä laajemman käytön. Saarinen ehdottaa, että alkolukko voitaisiin määrätä pakolliseksi kaikkiin uusiin autoihin: ”Hyvin moni päihderiippuvaisista lähtee yksinään ja salaa liikenteeseen. Silloin alkolukko estäisi tämän.”
Kuolonkolarit Pirkanmaalla
Viiden vuoden aikana turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa yhdeksän ihmisen hengen Pirkanmaalla. Näin arvioi maakunnan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia vuosilta 2017–2021 tutkinut Pirkanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta.
”Siitä huolimatta, että on otettu erilaisia riskejä, kuten ajettu humalassa ylinopeutta, olisi voinut käydä hyvin, jos turvavyö olisi ollut käytössä”, sanoo teknologiapäällikkö Tapio Koisaari alueellisten tutkijalautakuntien työtä koordinoivasta Onnettomuusinstituutista.
Pirkanmaan tutkijalautakunta tutkii vuoittain keskimäärin 16 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Vuosien 2017–2021 aikana se tutki yhteensä 82 tapausta. Noin kolme neljäsosaa näistä oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia.
”Vaikka tekniikka on kehittynyt, monen onnettomuuden taustalla on ollut ajo- tai havainnointivirheitä”, Koisaari kertoo. ”Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa täytyy nykyisin olla aika paljon törmäysvoimaa. Sen takia iso osa onnettomuuksista käy valtateillä.”
Pirkanmaan luvuissa Koisaaren huomio kiinnittyy kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ikäjakaumaan. Nuorten sijaan ikäryhmistä painottuvat varttuneemmat. ”Yksi syy voi olla se, että nuoremmissa kortillisten määrä on pienempi.”
Mitä?
Pirkanmaan onnettomuudet
Vuosien 2017–2021 aikana tutkijalautakunta tutki yhteensä 82 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli tapaturmaisesti:
37 henkilöauton kuljettajaa ja 18 matkustajaa,
11 jalankulkijaa ja 7 polkupyöräilijää,
7 moottoripyöräilijää ja 4 henkilöä muissa moottoriajoneuvoissa.
Kuolemaan johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia oli yhteensä 61, joista:
20 tapauksessa osallisena oli vain yksi ajoneuvo, 22 onnettomuudessa kyse oli yhteenajosta,
kahdeksan tapauksista liittyi luonnolliseen kuolemaan eli kuljettajan sairauskohtaukseen.
Viiden vuoden aikana moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 30 sattui valtatiellä ja 44 tapauksessa ajossa oli oltu henkilö- tai pakettiautolla.
