Aamulehti
Pirkanmaalta valittujen kansanedustajien vaalikonevastaukset osoittavat, että vaalipiirin edustajien näkemykset monesta isosta asiasta jakautuvat, mutta on myös yli puoluerajojen edustajia yhdistäviä asioita. Kävimme läpi vaalikoneen pirkanmaalaisittain kiinnostavimpia kysymyksiä ja valittujen kansanedustajien vastaukset niihin. Kaikki vaalikonevastaukset perusteluineen ovat katsottavissa osoitteessa aamulehti.fi/vaalikone.
1. Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.
Ukrainan tukeminen on asia, joka yhdistää Pirkanmaalta valittuja kansanedustajia. Kaikki 20 vastasivat olevansa esitetyn väitteen kanssa joko täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Näkemysten aste-ero näyttää tiivistyvän kohtaan ”kustannuksista huolimatta” ja Venäjän rooliin jälleenrakennuksen maksamisessa.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa olivat Miko Bergbom (ps.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Aleksi Jäntti (kok.), Lauri Lyly (sd.), Sanna Marin (sd.), Ville Merinen (sd.), Veijo Niemi (ps.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Arto Satonen (kok.), Sami Savio (ps.), Oras Tynkkynen (vihr.), Pia Viitanen (sd.) ja Sofia Vikman (kok.).
”Koko läntisen yhteisön tulee panostaa merkittävästi enemmän siihen, että Ukraina voittaa sodan. Suomen näkökulmasta meillä on kansallinen intressi sille, että Ukraina voittaa”, perusteli Bergbom.
”Suomen on tuettava Ukrainaa sodassa ja jälleenrakennuksessa poliittisesti, taloudellisesti sekä materiaalisen avun keinoin. Päävastuu tuhojen korjaamisesta on kuitenkin Venäjällä”, kirjoitti Marin.
Jokseenkin samaa mieltä vastasivat olevansa Marko Asell (sd.), Pauli Kiuru (kok.), Anna Kontula (vas.), Sakari Puisto (ps.), Sari Tanus (kd.) ja Joakim Vigelius (ps.).
”Suomen on tuettava sodassa, mutta ei kustannuksista huolimatta. Lisäksi aseellinen apumme ei saa heikentää meidän omaa puolustustamme”, summasi Asell.
”Jälleenrakentaminen on valtava urakka. Sotakorvauksien kulut kuuluvat Venäjän maksettaviksi. Siihen tavoitteeseen on pyrittävä rauhan koittaessa”, perusteli Kiuru.
”Ukrainaa on tuettava vahvasti, silti tässä kuten muissakin asioissa on pidettävä mielessä realistisesti kustannustietoisuus”, arvioi Puisto.
Mikä?
Vaalitulos
Pirkanmaalta valittiin huhtikuun alun vaaleissa eduskuntaan 20 kansanedustajaa.
Paikat jakautuivat siten, että sdp sai Pirkanmaalta kuusi kansanedustajaa, kokoomus ja perussuomalaiset kumpikin viisi sekä vihreät, vasemmistoliitto, keskusta ja kristillisdemokraatit kukin yhden edustajan.
Kansanedustajista 13 valittiin jatkokaudelle, kaksi tekee paluun eduskuntaan ja viisi valittiin ensimmäistä kertaa. Palaajia ovat Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Uusina nousivat Miko Bergbom (ps.), Aleksi Jäntti (kok.), Lauri Lyly (sd.), Ville Merinen (sd.) ja Joakim Vigelius (ps.).
2. Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.
Velkaantumiskysymyksessä vastaukset jakautuivat jo enemmän kuin Ukraina-kysymyksessä, mutta täysin eri mieltä väittämästä ei ollut kukaan.
Lähes kaikki kokoomuksen edustajat sekä Bergbom, Savio, Ovaska ja Tanus olivat täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Jokseenkin samaa mieltä olivat kokoomuksen Kiuru, ps:n Puisto ja Vigelius sekä demareista Lyly, Merinen ja Nurminen.
”Ei velaksi voi elää loputtomasti. Siksi valitettavasti kaikkia kohteita on tarkasteltava, mutta välttäisin viimeiseen asti säästöjä esimerkiksi koulutuksesta, työllisyyden ja kasvun kannalta tärkeistä menoista sekä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta”, kirjoitti Ikonen.
”Velkaantumista tulee hillitä ja on rehellistä todeta, että tarvitsemme ensi kaudella myös talouden sopeutusta. --- On huolehdittava, etteivät sopeutustoimet iske yhteiskuntamme heikompiosaisiin ja koulutukseen, vaan ne tehdään reilusti”, avasi Nurminen näkemystään.
Veijo Niemi poikkesi muista perussuomalaisista vastaamalla, ettei ole samaa eikä eri mieltä. Samoin vastasi vihreiden Tynkkynen.
”Velkaantumista tulee totta kai hillitä mutta ennen leikkauksia on katsottava tiheällä kammalla kehitysavun ja monen muun Suomesta ulos lähtevän rahan todellinen tarve”, Niemi perusteli.
Jokseenkin eri mieltä väittämästä olivat Asell, Kontula, Marin ja Viitanen.
”Minulle sopii kyllä, jos toteutetaan eläkekatto vaikkapa yli 5 000 euron eläkkeille velkaantumisen hillitsemiseksi. Sen sijaan minulle ei käy, että toimeentulotukea leikataan. Tästä syystä kysymykseen on vaikea vastata”, Kontula summasi.
3. Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmas vuodesta 2035.
Tässä kysymyksessä perussuomalaiset olivat odotetusti omalla linjallaan. Neljä valituista vastasi olevansa väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Puisto vastasi olevansa jokseenkin samaa mieltä. Tällä kannalla oli myös kokoomuksen Kiuru. Satonen ei ollut samaa eikä eri mieltä.
”Suomi on hoitanut päästövelvoitteensa hyvin, eikä se voi ottaa asiassa muita EU-maita kovempia tavoitteita”, Savio tiivisti.
”Ympäristöystävällinen teknologia kehittyy nopeasti ja se voi ratkaista asian. Jos tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittävää elintason alentamista, silloin tavoitetta tulee siirtää”, totesi Satonen.
Jokseenkin eri mieltä olivat Jäntti, Merinen, Ovaska, Tanus ja Vikman. Meristä lukuun ottamatta muut sdp:n edustajat, vasemmistoliiton Kontula sekä kokoomuksen Ikonen ja vihreiden Tynkkynen olivat täysin eri mieltä väitteen kanssa. Moni väitteen kanssa eri mieltä olleista nosti avovastauksessaan esiin paitsi tavoitteen tärkeyden, myös vihreän siirtymän mahdollisuudet.
”Kun markkinat tulevat joka tapauksessa muuttumaan, kilpailuetu on niillä, joilla on pisimmälle kehittyneet tuotteet ja ratkaisut”, kirjoitti Jäntti.
”Tavoite pitää pitää yllä, koska se on terveytemme ja asuinympäristömme kannalta ensiarvoisen tärkeä”, perusteli Lyly.
”Ilmastokriisin ratkaisemisella on kiire, ja sen vaikutukset uhkaavat myös Suomea. Siksi tahdin höllentämiseen ei ole varaa”, Tynkkynen kommentoi.
4. Pirkanmaalaisten kansanedustajien on ajettava ensisijaisesti koko maan, ei oman maakunnan etua eduskunnassa.
Valtaosa pirkanmaalaisista kansanedustajista on sillä kannalla, että koko maan edun ajamisen tulee olla etusijalla omaan maakuntaan nähden. Täysin samaa mieltä väitteestä olivat perussuomalaisten Bergbom ja vasemmistoliiton Kontula.
”Eduskuntaan valitaan 200 edustajaa ajamaan Suomen etua kaikissa tilanteissa. Aluepolitiikalla on arvonsa, mutta se ei saa mennä koko Suomen edun edelle”, perusteli Bergbom. Kontula ei avannut näkemystään tarkemmin avovastauksella.
Jokseenkin samaa mieltä olivat Asell, Ikonen, Kiuru, Lyly, Marin, Merinen, Niemi, Ovaska, Puisto, Savio, Tynkkynen ja Vigelius.
”Eduskunta on tietenkin tarkoitettu ensisijaisesti koko maan etua ajamaan, mutta toisaalta siellä istuvat kansanedustajat valitaan edustajiksi maakuntansa äänillä. Painotan kansallisen edun ajamista yli siltarumpupolitiikan”, kommentoi Vigelius.
”Pirkanmaan ja koko maan edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Suomi voi ottaa mallia maakuntamme tavasta toimia”, Ovaska summasi.
Kukaan ei ollut väittämästä täysin eri mieltä, mutta jokseenkin eri mieltä olivat Jäntti, Nurminen, Satonen, Tanus, Viitanen ja Vikman.
”Totta kai päätöksiä tehdään koko maan ja sen kansalaisten etujen mukaisesti – ei tämä useinkaan ole vastakkaista Pirkanmaan etujen kanssa. Sen sijaan kun määrärahoja eri kohteille eri puolilla Suomea jaetaan, on pirkanmaalaisten pidettävä puolensa”, kirjoitti Viitanen.
”Olen eduskuntatyössäni ollut aina Pirkanmaan puolella, mutta en keksi sellaista esimerkkiä, jossa se ei olisi ollut myös koko maan etu. Meidän kärkihankkeemme ovat faktaperusteiden valossa koko Suomen kannalta tärkeitä”, Vikman tiivisti.
5. Moottoritien oikaisu pitää rakentaa pikimmiten Lempäälän ja Pirkkalan välille valtatielle 3.
Valtatie 3:n oikaisu eli niin kutsuttu Puskiaisten oikaisu ei ole hanke, jota Pirkanmaan edustajat ensimmäisenä ovat puskemassa vauhdilla eteenpäin. Yksikään valituista edustajista ei ollut väitteestä täysin tai edes jokseenkin samaa mieltä.
Avovastauksissa esiin nousi etenkin se, että maakunnassa on monta kiireellisempää hanketta. Myös hankkeen luonto- ja virkistysarvoihin liittyvät uhat sekä kustannukset vaikuttivat näkemyksiin.
Asell, Kontula, Lyly, Merinen, Satonen, Tanus ja Vikman vastasivat, etteivät ole samaa eivätkä eri mieltä väitteen kanssa.
”Tekisin tämän järjestyksessä; ensin kolmas kaista eteläisen ohitustien molemmille puolille välillä Helsingin liittymä – Pirkkahallin liittymä. Toiseksi tekisin kakkoskehän ja kolmanneksi vasta Lempäälän ja Pirkkalan välisen Puskiaisten oikaisun. Liikennemäärät ratkaisisivat aikataulun”, Lyly hahmotteli.
”Tulevaisuudessa liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi tarvitaan ratkaisu. --- Kun maakuntakaavaa on tehty, tämä ratkaisu on punnittu parhaaksi mahdolliseksi. Hanke ei kuitenkaan lukeudu maakuntamme kiireellisimpiin”, perusteli Vikman.
Jokseenkin eri mieltä väitteestä olivat Ikonen, Jäntti, Kiuru, Marin, Niemi, Ovaska, Puisto, Savio, Vigelius ja Viitanen.
Bergbom, Nurminen ja Tynkkynen vastasivat olevansa väittämän kanssa täysin eri mieltä.
”Puskiaisten oikaisu pirstoisi arvokkaita luonto- ja virkistyskohteita. Samalla se edistäisi autoilua, vaikka liikennettä on päinvastoin tarpeen kehittää kestävämpään suuntaan”, kirjoitti Tynkkynen.
6. Tampereen ja Helsingin välille on rakennettava junaliikenteelle täysin uusi suurnopeusrata, pelkkä nykyisen radan parantaminen esimerkiksi lisäraiteilla ja oikaisuilla ei riitä.
Raidekysymyksessä edustajien näkemykset jakautuivat aivan laidasta toiseen. Osaltaan syynä lienee se, että kysymys on kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan erittäin merkittävästä hankkeesta, johon liittyvät selvitykset ovat vielä kesken.
Väittämän kanssa täysin samaa mieltä vastasivat olevansa Jäntti ja Lyly, ja jokseenkin samaa mieltä Tanus.
”Radan sijainnilla ei ole väliä, mutta nopeudella on”, Jäntti kommentoi.
”Nykyinen rata tarvitsee ehdottomasti pikaisen korjauksen ja paljon kapasiteettilisää. Myöhempien vuosikymmenten hankkeena on arvioitava suurnopeusrataa. Rahoitusta tämän mahdolliseen toteutukseen on saatava suurelta osin EU:lta ja muilta toimijoilta”, kirjoitti Tanus.
Kontula, Marin ja Nurminen vastasivat, etteivät ole samaa eivätkä eri mieltä, vaan tietoa tarvitaan lisää.
Jokseenkin eri mieltä kertoivat olevansa Asell, Ikonen, Kiuru, Merinen, Ovaska, Puisto, Tynkkynen, Vigelius, Viitanen ja Vikman.
”2020-luvulla kiireisintä on korjata nykyinen rata. Pidemmällä aikavälillä myös radan kapasiteettia ja nopeutta pitää kasvattaa tavalla tai toisella – joko suoralla raideyhteydellä (suurnopeusrata) tai lisäraiteilla pääradan viereen. Kumpikin tie on mahdollinen”, summasi Ikonen.
”Radan parantaminen on riittävä ratkaisu. Kokonaan uuden radan rakentaminen on kallis hanke”, arvioi Merinen.
Bergbom, Niemi, Satonen ja Savio olivat täysin eri mieltä väitteen kanssa.
”Tämän hetken kustannusarvioiden valossa nykyisen raideyhteyden kehittäminen olisi taloudellisesti uutta ratalinjausta selvästi edullisempaa ja kohtelisi radan varren kuntia tasapuolisemmin”, perusteli Savio.
7. Tampere-Pirkkalan kansainvälisten lentoyhteyksien määrää pitää kasvattaa mahdollisimman paljon.
Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksien lisääminen saa tuoreilta kansanedustajilta laajasti kannatusta.
Vain vihreiden Tynkkynen on väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä ja vasemmistoliiton Kontula täysin eri mieltä. ”Tämän ei tässä ekokriisin vaiheessa pitäisi olla tavoite kenellekään”, perusteli Kontula kantaansa.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa olivat Jäntti, Lyly, Merinen, Niemi, Satonen, Tanus ja Vikman.
”Kasvava kansainvälinen kaupunki tarvitsee nopeat yhteydet ulkomaille. Tämä on myös merkittävä varautumis- ja huoltovarmuuskysymys”, vastasi Tanus.
Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa olivat Asell, Ikonen, Kiuru, Nurminen, Puisto, Savio, Vigelius ja Viitanen.
Bergbom, Marin ja Ovaska vastasivat, etteivät ole samaa eivätkä eri mieltä.
”Lentoyhteyksien määrän kasvattaminen on kannatettava asia, mikäli se toteutuu markkinaehtoisesti”, arvioi Marin.
