Aamulehti
Urheilevan nuoren äitinä tekee mieli kääntää katse hetkeksi pois, kun Lempäälässä asuva kasvatustieteen maisteri Katri Liljaa puhuu keinoista vahvistaa nuoren mielen hyvinvointia. Keinot ovat mitä parhaimpia, mutta ainakin yksi saa omantunnon kolkuttamaan.
Lilja on urheillut lapsesta saakka ja tehnyt aikuisena töitä muun muassa lajiliitoissa. Aamulehti valokuvasi hänet Ratinan stadionilla, jossa hän urheili lapsena mielellään. Vuoden 2021 alussa hän aloitti työn asiantuntijana Mieli ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeessa, joka alkoi 2020. Lilja on kasvatustieteen maisteri kasvatuksen, hallinnon ja suunnittelun puolelta.
Mikä?
Nuori mieli urheilussa
Mielenterveysalan kansalaisjärjestön Mieli ry:n hanke, jossa tuotetaan valmentajille sisältöä ja toimintatapoja nuorten urheilijoiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Materiaalit ja niihin liittyvät verkkokoulutukset osoitteessa mieli.fi/nuorimieliurheilussa ovat vapaasti käytettävissä.
Rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Suomen Urheilupsykologinen yhdistys palkitsi huhtikuussa 2023 hankkeen vuoden psyykkisen valmennuksen tekona.
Materiaalit ja verkkokoulutus on tehty 10–15-vuotiaiden valmennuksessa toimiville, mutta myös lasten ja nuorten vanhemmat on otettu mukaan. Urheiluharrastukset saivat oman hankkeen siksi, että niissä lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa. Alle vuodessa verkkokurssista on annettu todistus 800 henkilölle. Myös muuhun harrastustoimintaan on kehitteillä tukea.
”Heti kun näin hankkeen ajattelin, että tämä on mahtava”, Lilja sanoo.
Hän arvioi, että mielen taidot huomioon ottava valmennus vahvistaa myös nuoren urheilutaitoja. ”Todennäköisesti hän myös pysyy harrastuksessa mukana pidempään, koska asiat ovat hyvin ja hän on hyvinvoiva urheilijana.”
Valmentajien osaamista lisäämällä voidaan Liljan mukaan vaikuttaa myös valmennuskulttuuriin.
Puheoheisia odotetaan
Valmentajille on tarjolla myös syventäviä materiaaleja, ja hän voi antaa nuorille hyvinvointitaitoja vahvistavia pohdintatehtäviä. Lilja pitää harrastusta hyvänä paikkana harjoitukselle. ”Mielen taidot tulevat sinulle harrastuksesta, joka on sinulle tärkeä ja rakas ja jossa haluat kehittyä.”
”Kysy häneltä, mitä hän ajattelee harrastuksestaan, mikä on hyvää, mitä hän tavoittelee harrastuksessaan”, asiantuntija Katri Lilja kertoo esimerkkejä kysymyksistä, joita vanhempi voi esittää lapselleen.
Toistuvuus harjoitteissa voi auttaa etenkin nuorimpia urheilijoita rentoutumaan. ”Ei tarvitse jännittää, mitä tänään tapahtuu tai käyttäytyykö valmentaja ennakoimattomasti, vaan voi keskittyä tekemiseen ja nauttia siitä”, Lilja sanoo.
Esimerkiksi Helsingin Taitoluisteluklubissa on hyviä kokemuksia valmennukseen sisältyvistä keskusteluhetkistä. ”Lukioikäisten valmentaja sanoi, että heidän urheilijat odottavat näitä puheoheisia.”
Lilja sanoo, että on tärkeää, että valmentajalla on seuran tai joukkueen tuki, yhteinen päätös nuoren mielen ottamisesta huomioon valmennuksessa. ”Seuran kannattaa yhteisellä päätöksellä ottaa mielen hyvinvoinnin tukeminen osaksi valmennusta. Tämä on niin iso osa urheilua ja kaikki on plussaa urheilijalle on hän millä tasolla tahansa.”
Nuoren oma tavoite
Myös urheilevien nuorten vanhemmille on nettisivustolla tukea, kuten kysymyksiä avata keskustelu. ”Kysy häneltä, mitä hän ajattelee harrastuksestaan, mikä on hyvää, mitä hän tavoittelee”, Lilja kertoo esimerkkejä.
Hän sanoo, että vanhemman tehtävä ei ole arvottaa nuoren kertomaa tavoitetta. ”Tai tavoitetta ei tarvitse välttämättä olla.”
Lilja kertoo, että kysymykset auttavat nuorta kirkastamaan itselleen, mitkä asiat ovat hänelle itselleen harrastuksessa tärkeitä. ”Kysymykset voivat jäädä itämään, kun ne on asetettu positiivisella tavalla ja kannustaen.”
”Kysymyksiin voi palata sopivalla hetkellä ja hyväksyä sekin, jos ei saa vastausta.”
Lilja kertoo, että tavoitteellisen harrastamisen jatkumiseen pitkään on yksi kestävä keino. ”Se, että tavoite on nuoren oma. Sitä ei voi tuoda ulkopuolelta. Voi tuoda ehkä hetkeksi, mutta se ei palvele mitään suurempaa tavoitetta.”
Tämän vuoksi harrastuksen pitäisi täyttää tiettyjä asioita. ”Toivottavasti harrastus on kannustava, inspiroiva ja että siellä on hyvä olla, nuori saa tukea kasvamiseensa”, Lilja sanoo.
Myös harrastukseen lähtemisen pitäisi olla miellyttävää. ”Niissä ei saisi tulla stressi- ja kiiretilanteita, joita kotona voi syntyä.”
Huoli kerrotaan
”Vanhemman tehtävä ei ole arvioida valmentajan toimintaa nuoren kuullen”, Katri Lilja sanoo.
”Niin, joo, se on vaativa”, hän vastaa, kun sanon, että tämä on vaikea kohta. Vaikean siitä tekee se, että tunne voi nousta järjen edelle, kun kyse on omasta lapsesta.
”Ei valmentajalle voi laittaa viestiä yömyöhään tai milloin vaan. Valmentajakin voi rajata, antaa tiedon keinosta olla yhteyksissä”, asiantuntija Katri Lilja sanoo.
”Jos vanhemmalla on oikeasti jokin huoli, on hänen syytä selvittää, miten keskustella siitä valmentajan kanssa”, Lilja sanoo.
”Mutta sekin valmentajaa tukien. Ei valmentajalle voi laittaa viestiä yömyöhään tai milloin vaan. Valmentajakin voi rajata, antaa tiedon keinosta olla yhteyksissä.”
Lilja korostaa, että myös harrastuksen lopettamisen hetkellä yhteistyö on tärkeää. Silloin esimerkiksi yhdessä selvitetään, mikä on väsymyksen taustalla. Jos nuori lopettaa harrastuksen, ei pitäisi olla maailmanlopun tunnelma.
”Nuorelle pitäisi jäädä hyvä mieli.”
Lilja uskoo, että valmennuksessa on paljon muuttunut, jos vertaa tilannetta esimerkiksi seitsemän vuoden takaiseen aikaan.
”On tapahtunut hyvin suuri muutos. Siihen vaikuttaa sekin, että isojen joukkuelajien, jääkiekon, jalkapallon, lentopallon ja koripallon maajoukkueiden päävalmentajat korostavat mielen vahvuuksia ja puhuvat omien valmennusperiaatteidensa kehittymisestä.”
