Aamulehti
Pirkanmaalla on aloitettu tutkimus, jossa selvitetään 13–17-vuotiaiden nuorten sosiaaliseen ahdistukseen kehitetyn hoito-ohjelman vaikutusta oppilaitoksissa.
Hoidon pilottitutkimuksessa kuusi osallistujaa kymmenestä vapautui sosiaalisesta ahdistuksesta, joka aiheutti heille haittaa tai kärsimystä. Tosi minä -treeni perustuu kognitiiviseen terapiaan.
”Nuoret tuntuivat selvästi hyötyvän. Sosiaalisissa tilanteissa väheni selvästi myös liiallinen kontrollointi, joka ylläpitää oireita”, sanoo tutkimushanketta vetävä Tampereen yliopiston psykoterapian dosentti Klaus Ranta.
Jatkotutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia ja sitä koordinoi Tampereen yliopisto.
Keväällä 2023 ensimmäiset nuoret, joita on noin kymmenen, osallistuvat koulupsykologien antamaan Tosi minä -treeniin, kun taas vertailuryhmä saa normaaleja opiskeluhuollon palveluja. Vertailuryhmän nuoretkin saavat myöhemmin Tosi minä -treenin, jos haluavat.
Tutkimukseen otetaan 7.–9. luokkien oppilaita ja lukion sekä ammatillisten oppilaitosten ykkösluokan oppilaita. Nuoret ohjautuvat tutkimukseen opiskeluhuollon kautta.
Mikä?
Sosiaalinen ahdistus
Tarkoittaa, että sosiaalisissa tilanteissa ja esiintymistilanteissa henkilö ahdistuu, on huolissaan ja pelkää.
Henkilö voi välttää esimerkiksi esitelmien pitoa, koulun ruokalaan menoa, keskusteluita ja uusien ihmisten kohtaamista.
Henkilö pelkää ahdistuneeksi tulemista ja sitä, että jännitys näkyy ja häntä nolostuttaa. Pelkää, että omat sanomiset tai tekemiset vaikuttavat naurettavilta.
Henkilö pelkää olla esillä tai huomion keskipisteenä.
Sosiaalisissa tilanteissa henkilö on usein varovainen, hiljainen, varautunut, ja ylikontrolloiva.
Yleistynyt ongelma nuorilla. Voi aiheuttaa kärsimystä ja rajoittaa elämää. Sosiaalinen ahdistus voi näkyä niin, että keho virittyy, hikoiluttaa, sydän hakkaa, punastuttaa ja kädet tärisevät.
Mitä Tosi minä -treenissä tehdään?
”Se on kymmenen tapaamisen hoito, jossa neljä kertaa on yksilöllistä hoitoa ja kuusi nuorten ryhmätapaamista. Kun muillakin on sama ongelma, se voi synnyttää kokemuksen, että en ole yksin, vaan tämä on aika tavallista. Nuoret voivat tukea toisiaan.”
"Nuoren minäkuvaa käsitellään paljon. Käsitellään sosiaalisia pelkoja ja sitä, miten nuoret kokevat oman persoonansa suhteessa toisiin ihmisiin. Nuoret ylipäätään pohtivat paljon identiteettiään.”
"Hoidossa tehdään myös paljon harjoittelua ja käyttäytymiskokeita arjessa ja julkisissa tilanteissa.”
Rannan mukaan sosiaalinen ahdistus johtuu siitä, että henkilö pelkää, että häntä arvostellaan. Monilla nuorilla on kokemusta arvostelluksi tulemisesta tai kiusaamisesta. Kiusatuksi tuleminen altistaa sosiaaliselle ahdistukselle.
”Se jättää huolen, että entä jos näin käy uusissakin tilanteissa.”
Harjoitellaan omana itsenään olemista
Hoidossa nuoria rohkaistaan tekemään käyttäytymiskokeita, joissa he toimivat omana itsenään eivätkä turvaudu turvakäyttäytymiseen eli esimerkiksi esittämään jotakin roolia, jonka avulla he ajattelevat tulevansa hyväksytyksi. Käyttäytymiskoe tarkoittaa, että nuori toimii sosiaalisissa tilanteissa eri tavalla kuin aiemmin.
”Heitä rohkaistaan harjoituksissa ja omassa elämässään olemaan spontaanisti mahdollisimman oma itsensä ja katsomaan, miten käy.”
Omana itsenään oleminen on vaikeaa osalle aikuisistakin. Mitä vinkkaisit nuorelle, miten ollaan oma itsensä?
"Että ilmaisee spontaanisti mielipiteensä ja ajatuksensa. Jos on huolissaan, mitä muut ajattelevat sanomastani asiasta, voi esimerkiksi ilmaista ääneen, että olen epävarma ja minua pikkuisen huolettaa, miten ajatukseni tulee vastaanotetuksi – mutta näin minä ajattelen.”
”Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen tai hallita itseään täysin. Jos pelkää jonkin menevän huonosti, sen voi sanoa ääneen.”
Sosiaalista ahdistusta tuntevilla voi olla myös välttämiskäyttäytymistä: he eivät mene lainkaan tilanteisiin, joissa pelkäävät tulevansa kritisoiduiksi.
”Niin kauan kuin he eivät mene tilanteisiin, he eivät saa kokemusta, että tilanne voisikin mennä hyvin tai että heidät voitaisiinkin hyväksyä”, Ranta sanoo.
Käyttäytymiskokeilla henkilö voi oppia, että omalla luontaisella toimintatavalla voi pärjätä sosiaalisissa tilanteissa, ja ahdistus voi vähentyä tai poistua.
"Kuka tahansa voi kokeilla uusia toimintatapoja, jos huomaa, että joutuu mukailemaan toisia tai olemaan toisten mieliksi, että ei tulisi hylätyksi. Voi vaikka kokeilla sanoa, että olen aina tykännyt tästä musiikista enkä musiikista, joka on nyt suosittua. On tärkeä prosessi, että rupeaa olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa oma itsensä.”
Epävarmuus voi hävettää
Nuori voi hävetä esimerkiksi epävarmuuttaan tai kokemattomuuttaan vaikkapa seurustelusuhteissa tai siksi, ettei ole käynyt jossakin paikassa yksin. Nuori voi pelätä, että hänen mielipiteensä olisivat poikkeavia tai ettei hän hallitse jotakin asiaa, minkä ajattelee toisten jo hallitsevan.
”Sosiaalinen ahdistus on inhimillinen ja tavallinen ilmiö. Ei tarvitse hävetä, että olisi mitenkään heikko, vaikka olisi epävarma.”
Rannan mukaan nuoret voivat olettaa, että muut nuoret ovat varmoja itsestään. Moni saattaa ihannoida itsevarmuutta.
Sosiaalinen ahdistus saa yleensä alkunsa nuoruudessa. Tämä ei ole Rannan mukaan ihme.
”Nuoret ovat kehitysvaiheessa, jossa he itsenäistyvät omasta perheestään uuteen sosiaaliseen maailmaan, jossa he edustavat vain itseään. Monet nuoret etsivät siksi voimakkaasti turvaa erilaisista ryhmistä. Jotta ei tulisi torjutuksi, moni allekirjoittaa ryhmän periaatteet.”
Ranta sanoo, että ahdistusoireet ovat lisääntyneet nuorilla kymmenen vuoden aikana, etenkin tytöillä. ”Ei voi välttyä ajatukselta, että some on luonut ihan uuden epävarman ja riskialttiin sosiaalisen ympäristön.”
Tosi minä -treenin kehittäminen on Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteinen nuorten mielenterveyttä edistävä hanke. Hanke toteutetaan osana Imagine-konsortiota, joka kehittää ja tutkii uusia mielenterveystoimia nuorille.
