Aamulehti
Pirkanmaalla on tarkoitus päällystää tänä vuonna noin 130–140 kilometriä tietä. Päällystettävien teiden määrä on vähentynyt viime vuosina, sillä viime vuonna päällystettiin 190 kilometriä tietä ja sitä edellisenä vuonna 250 kilometriä.
Alun perin suunnitelmissa oli päällystää 150 kilometriä, mutta ensimmäisten kilpailutettujen urakoiden hinta nousi niin korkeaksi, että kilometrimäärästä joudutaan tinkimään. Asia selviää Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta tälle vuodelle. Suunnitelman tekee vuosittain Pirkanmaan ely-keskus.
Alkuvuonna kilpailutettujen päällysteurakoiden hinnat ovat nousseet Pirkanmaalla noin 50 prosenttia edellisen vuoden kilpailutuksiin verrattuna, sanoo toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä ely-keskuksesta.
”Oli se tietysti hieman yllätys, koska kustannustasoa seurataan indekseillä, ja maanrakennusindeksi yleisesti osoitti vielä alkuvuonna, että ollaan noin 7 prosentin kustannusnousussa. Bitumi-indeksi oli jopa viime vuodesta kääntynyt vähän laskun suuntaan, mikä on päällysteissä se tekijä, mihin sidomme urakoiden hinnat”, Lintilä sanoo. Indekseistä poiketen urakoiden tarjoushinnat olivat kuitenkin lopulta 50 prosenttia kalliimpia kuin viime keväänä.
Paljonko?
Tienpidon määrärahat
Vuonna 2023 rahoitusta perusväylänpitoon on noin 41,8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi on käytössä edelliseltä vuodelta säästöön jäänyt 6,4 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi käytettävänä on vuoden 2022 lisätalousarviosta Pirkanmaalle osoitettu 0,916 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 Pirkanmaan ely-keskus arvioi, että tienpitoon osoitettava rahoitus vähenee valtakunnallisesti vielä 37 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa Pirkanmaalla noin 5,5 miljoonan euron vähennystä.
Lintilä on kuitenkin toiveikas, että 130–140 kilometriä pystytään tekemään, koska bitumi-indeksi on laskussa ja kustannusten ei pitäisi enää hirvittävästi nousta. Kilometreinä mitattuna suuri määrä töistä on jo kilpailutettu ja hinnat ovat tiedossa. Eduskunnan erikseen osoittamat jakovarahankkeet ovat vielä sopimatta, koska niiden rahoitus tuli suoraan eduskunnan ehdottamille tiepätkille budjetin lisämäärärahasta loppuvuodesta. Niiden toimenpiteet joudutaan vielä keväällä sulan aikana suunnittelemaan.
Päällysteet kärsivät ensin
Kun rahoitus vähenee ja hinnat nousevat, teiden päällysteiden korjaukset kärsivät Lintilän mukaan ensimmäisenä.
Päällystetyn tiestön kunto on heikentynyt pitkään. Ely-keskus arvioi, että rappeutumisen korjaaminen vaatisi Pirkanmaalla 350 kilometrin korjaamista vuosittain sekä päällystysrahoituksen kaksinkertaistamista eli noin 18 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta vähintään kymmenen vuoden ajan.
Vuoden 2023 rahoitus on kuitenkin noin neljä miljoonaa euroa edellistä vuotta pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että päätiet pystytään pitämään kohtalaisessa kunnossa, mutta muulle tieverkolle voidaan osoittaa vain paikkaustoimia. Vähäliikenteisimmiltä teiltä joudutaan poistamaan tarvittaessa päällyste kokonaan.
Sillat sen sijaan pyritään korjaamaan suunnitellusti.
”Ne ovat kuitenkin aika kriittisiä. Niihin on melkein pakko osoittaa rahoitus”, Lintilä sanoo.
Pirkanmaan silloista korjauslistalla on tänä vuonna 12 siltaa sekä yksi ehdollinen siltatyö, jos rahaa jää. Lisäksi kahden sillan korjaaminen jatkuu.
Autoilijalle näkyvin korjaus on Sastamalassa tiellä 12 sijaitseva Kärppälänjoen silta, joka puretaan ja tilalle tehdään uusi silta. Liikenne kulkee uusimisen ajan viereen rakennettavan varasillan kautta. Sillan uusiminen on ely-keskuksen tämän vuoden suurin siltainvestointi, joka valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Sillan veroton urakkahinta on noin 1,3 miljoonaa euroa.
Nämä toteutetaan
Parantamiskohteet 2023
Orivedellä jatketaan valtatie 9:n ohituskaistan parantamista Mäntäntien risteyksen molemmin puolin.
Tampereen Santalahdessa jatketaan valtatien 12 leventämistä ja siirtämistä ratikkaa varten.
Kangasalla Tampereentien alikulkuväylän rakentaminen jatkuu.
Ylöjärvelle rakennetaan kiertoliittymä Kuruntien ja Asuntilantien risteykseen.
Oriveden Asemantietä parannetaan ja se varustetaan jalankulku- ja pyöräilytiellä.
Pälkäneellä Keskustietä ja Onkkaalantietä parannetaan ja ne muutetaan kaduiksi.
Eduskunnan erikseen rahoittamista jakovarakohteista toteutetaan Miharintien parantaminen Nokialla, Kotala–Kontoperä-tien rakenteen parantaminen Virroilla sekä Isoniementien kunnostus Kangasalla.
Silloista korjataan: Kärppälänjoen silta (Sastamala), Kuljun risteyssilta (Nokia), Järviön silta (Akaa), Myllylahden silta (Ruovesi), Salussärkän silta (Mänttä-Vilppula), Pärjänojan silta (Ruovesi), Pajukosken silta (Juupajoki), Liedenpohjanlahden silta (Virrat), Kiuralan silta (Sastamala), Hupakankorven silta (Tampere), Karhen silta (Ylöjärvi) ja Rihtenperän silta (Ylöjärvi).
Raivaluoman silta Parkanossa korjataan, jos rahaa jää.
Lisäksi Kiikan ylikulku- ja risteyssillan ja Kikkelän sillan korjaukset jatkuvat Sastamalassa.
