Aamulehti
Pirkanmaalla on valtavan rikas kirkkoperintö, kertoo Pirkanmaan maakuntamuseon yksikön päällikkö Anna Lyyra-Seppänen. Pirkanmaalla on eri aikakausien kirkkoja kylissä, järvien rannoilla ja keskellä kaupunkeja.
”Koko skaala keskiaikaisista harmaakivikirkoista lähtien löytyy. Meillä on hyvin säilyneitä puukirkkoja 1700-luvulta, 1800-luvun tiilikirkkoja, 1900-luvun arkkitehtonisia merkkiteoksia sekä modernia kirkkokantaa”, Lyyra-Seppänen sanoo.
Hän listasi Aamulehden pyynnöstä yksitoista Pirkanmaan kirkkoa, jotka ovat jääneet hänelle erityisesti mieleen. Äänestä omaa suosikkiasi linkistä jutun lopussa.
Sastamalan Pyhän Marian kirkko on 1400-luvulta.
Pyhän Marian kirkko
Kirkko: Sastamalan keskiaikainen harmaakivikirkko 1400-luvulta.
Erityistä: Kivikirkkoon on palautettu maalattia ja rakennuksessa on yksinkertainen pyöreäselkäinen tynnyriholvi. Erityisen akustiikkansa ansiosta suosittu konserttipaikka.
Asiantuntijan kommentti: ”Sastamala on tiheän kirkkoista seutua. Joka niemestä pilkottaa vähän erinäköinen kirkko.”
Pälkäneen Onkkaalassa on säilynyt keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Kirkko on rakennettu arvioiden mukaan vuosien 1495 ja 1505 välillä.
Arkkitehti C.L. Engelin piirtämä tiilinen Pälkäneen kirkko on rakennettu vuosina 1836–39.
Pälkäneen kirkot
Kirkot: Rauniokirkko ja Pälkäneen kirkko vuodelta 1830.
Erityistä: Vanha kirkko kärsi Pohjansodan Kostianvirran taisteluissa. Kun kivikirkkoon tuli vielä halkeamia ja vajoamista, seurakuntalaiset päättivät rakentaa uuden kirkon Syrjänharjun puolelle vuonna 1830. Vanha kirkko jäi raunioiksi.
”Uusikin kirkko on hieno. Uusgoottilaista tyyliä edustava komea päätytornillinen ristikirkko on joko itsensä C. L. Engelin tai hänen toimistonsa piirtämä. Kirkossa ei ole erikseen kellotapulia erona vanhempiin kirkkorakennuksiin.”
Ruoveden kirkon on suunnitellut Matti Åkerblom. Hän oli itse rakennusmestarina, kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1777–1778.
Sofia Magdalenan kirkko
Kirkko: Ruoveden puukirkko vuodelta 1778.
Erityistä: Tyypillinen pitäjän kirkko. Rakennusmestarina Eräjärvellä syntynyt kirkonrakentaja Matti Åkerblom, joka on suunnitellut myös Teiskon, Eräjärven, Kurun ja Kuhmoisen kirkot.
”Kirkossa on valtavan hieno tilallinen avaruus. Pihapiiristä voi bongata 1700–1800-lukujen pitäjän kirkolle ominaisia merkkejä, kuten kirkkovenekatoksen veneineen, laajan kirkkomaan ja puisen vaivaisukkoveistoksen portilla.”
Tampereen tuomiokirkko on vuodelta 1907. Kansallisromanttista tyyliä edustavan harmaagraniittisen kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck.
Tampereen tuomiokirkko
Kirkko: Johanneksen kirkko vuodelta 1907 muuttui tuomiokirkoksi, kun Tampereen hiippakunta 100 vuotta sitten perustettiin.
Erityistä: Lars Sonckin suunnittelema kirkko on kokonaistaideteos Hugo Simbergin maalausten, Magnus Enckellin alttaritaulun ja Carl Slotten koristemaalauksien ansiosta.
”Kirkko on taideilmaisunsa kautta hyvin moderni ja todella ilmaisuvoimainen. Rakennus puhuttelee sadan vuoden jälkeenkin täyttä häkää. Sen herkät ja erikoiset taideteokset herättivät aikoinaan paljon keskustelua. Kirkkorakennus pääsi suoraan taidekeskustelun ytimeen.”
Pengonpohjan rukoushuone on rakennettu talkoilla. Rukoushuone vihittiin käyttöön vuonna 1898.
Pengonpohjan rukoushuone
Kirkko: Ylöjärven seurakunnan kyläkirkko vuodelta 1898 on metsäisellä mäellä.
Erityistä: Pieniä kyläkirkkoja on jonkin verran käytössä Pirkanmaalla. Rukoushuone on rakennettu talkoilla. Nykyisin se on käytössä vain kesäisin.
”Kirkko peruskorjattiin vuonna 2021. Sen tiilikatto ja sitä koristaneet puuristit kunnostettiin. Korjaustyö on kauttaaltaan hienoa käsityötä.”
Siuron puukirkon suunnitteli Heikki Tiitola. Se rakennettiin vuonna 1910 ensin rukoushuoneeksi.
Siuron kirkko
Kirkko: Vuonna 1910 rakennettu puukirkko on samoilta ajoilta Tampereen tuomiokirkon kanssa.
Erityistä: Kirkon on suunnitellut paikallinen rakennusmestari Heikki Tiitola, joka on tehnyt paljon töitä Tampereen seudulle. Kodikas puukirkko on tehty alun perin rukoushuoneeksi.
"Kirkko on kylän keskipiste korkealla Siuron mäellä lähellä rautatietä. Se on siropiirteisenä, vähän huvilamaisena viehättävää jugend-arkkitehtuuria.”
Viialan kirkon on suunnitellut Jaakko Tähtinen. Se vihittiin käyttöön vuonna 1950.
Viialan kirkko
Kirkko: Vuonna 1950 rakennettu kirkko on Akaassa.
Erityistä: Jälleenrakennuskauden hieno kokonaisuus. Alttaritaulu on tunnetun kirkkotaiteilijan Lennart Segerstrålen teos. Uniikit messinkiset kattovalaisimet ovat Ornon valaisintehtaan tuotantoa.
”Kodikas kirkkotila, syntyy lämpöisistä mattapintaisista materiaaleista. On tiiltä, puuta ja vähän rapattua pintaa. Tila on helposti lähestyttävä.”
Oriveden nykyinen kirkko on arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirénin piirtämä. Se rakennettiin vuonna 1958.
Oriveden kirkko
Kirkko: Rakennettu vuonna 1958 palaneen vanhan puukirkon paikalle. Vihittiin käyttöön vuonna 1961.
Erityistä: Kirkon koivupuisen abstraktin alttariveistoksen Golgatan kallio teki Kain Tapper, kirkon tekstiilit suunnitteli Dora Jung ja kynttilänjalat, kolehtihaavi- ja seppeletelineet Bertel Gardberg.
"Heikki ja Kaija Sirénin suunnitteleman rakennuksen kaarevat seinät sulkevat soikion, jossa voi nähdä kristillisenä symbolina kalan tai silmän. Kirkko on hyvin harkittu, veistosmainen rakennus.”
Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema kappeli rakennettiin vuonna 1962.
Vatialan siunauskappeli
Kappeli: Kappeli valmistui Kangasalle vuonna 1962.
Erityistä: Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema. Kirkon arkkitehtuuri on saanut kansainvälistä tunnustusta. Rakennuspaikka harjumainen mäntykangas on tyypillinen modernin ajan siunauskappeleille.
”Kappelin puhtaasta betonista valettu kaarikatto on kuin moderni tulkinta vanhasta pyöröholvista.”
Arkkitehtien Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema Pirkkalan kirkko valmistui vuonna 1994.
Pirkkalan kirkko
Kirkko: Moderni kirkkorakennus valmistui vuonna 1994.
Erityistä: Arkkitehtipariskunta Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema. Vihreässä, avarassa maisemassa kohoava kirkko on suojeltu asemakaavalla. Parhaillaan on suunnitteilla aurinkopaneeleiden asennus kirkkosalin katolle.
"Näen siinä ajattomuutta, vaikka rakennus on postmodernia aikakautta. Kirkkotila on onnistuttu tuomaan ajattomasti tähän päivään.”