Tampereella liki 200-vuotiaaseen kirkkosaliin ilmestyi värivalot – Näin Pirkanmaalla remontoidaan kirkkoja nyt tiloiksi, joissa voidaan pitää konsertteja tai jopa joogata

Aamulehti

Suomalaisissa seurakunnissa on nyt menossa paljon kirkkojen korjaus- ja muutoshankkeita. Seurakunnat hakevat säästöjä kiinteistökuluistaan. Moni luopuu seurakuntataloistaan ja keskittää tilaisuuksia kirkkoon, kertoo Museoviraston suojeluyksikön erikoisasiantuntija Laura Tuominen.

”Meillä käsitellään lausuntopyyntöjä ihan solkenaan. Kirkkohallitus on näissä päätösviranomainen”, Tuominen kertoo.

Tampereen seurakuntayhtymä on viime vuosina remontoinut kirkkojensa tiloja monipuolista käyttöä varten. Uudistuksia on tehty viimeksi Messukylän uudessa kirkossa ja Keskustorin Vanhassa kirkossa.

Vanhan kirkon uudistukset ovat olleet käytössä reilut kaksi vuotta. Osa ideoista on ollut aluksi koekäytössä.

1800-luvun kirkon kristallikruunut ovat saaneet seurakseen nykyaikaiset värivalot, joilla saa luotua tunnelmavalaistuksia esimerkiksi konsertteihin. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Vanhan kirkon esteetön WC-tila on rajattu kirkon takaosasta. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Keskustorin Vanhan kirkon takalehterin alta paljastuu paljeovien takaa kahvion tiski. Osa kirkkosalin penkeistä on poistettu. Niiden paikalla on pöytäryhmiä sekä tilaa jooga- tai jumppatunneille.

Messukylän kirkon lehtereiden alla on nyt siirrettävät lasiseinät. Niiden avulla koko kirkkotila voi olla käytössä konserteissa tai salista saa erotettua esimerkiksi kokoustilaa ja lasten tilaa.

Tampereella remontteja

Tampereen seurakunnalla on 16 kirkkoa ja kolme kappelia. Kirkkorakennusten ylläpitokustannukset vaihtelevat, sillä ikähaarukka on iso.

Vanhin, Messukylän keskiaikainen kivikirkko on otettu käyttöön arviolta vuonna 1525, kun Aitolahden kirkko on vuodelta 2001.

Korjauslistalla seuraavana on Hervannan kirkko, jonka remontti on kilpailutusvaiheessa. Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Heikki Päätalon mukaan seurakunta toivoo, että kustannukset pysyvät 5,5–6 miljoonan haarukassa.

”Remontti on tarkoitus päästä aloittamaan tänä vuonna ja saada ensi vuonna valmiiksi”, Päätalo sanoo.

Tulevina vuosina Tampereen seurakunnalla ovat edessä Kalevankankaan ja Vatialan kappeleiden korjaukset. Molemmat remontit ovat 2–3 miljoonan euron luokkaa.

Seuraavana listalla on Päätalon mukaan Aleksanterin kirkon peruskorjaus kolmen–viiden vuoden sisällä. Aleksanterin kirkossa on korjaamista eniten sisätiloissa.

Vanhaan kirkkoon on rakennettu myös moderni neuvottelutila esimerkiksi matalan kynnyksen Walk in -terapian tapaamisiin. Lasiseinäinen tilassa on äänieristys ja verhot varmistamassa keskustelijoiden yksityisyyttä. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Purkuja suunnitellaan

Valkeakoskella on puitu vuosia kirkon purkamista. Sääksmäen seurakunta haki 1960-luvun lopulla käyttöön otetulle kirkolle purkulupaa vuonna 2018, mutta asia on yhä kesken.

Purkuhanketta on käsitelty kahteen otteeseen Kirkkohallituksessa. Kirkkohallituksen tuoreimmasta päätöksestä on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Tällä hetkellä kirkko on suljettu ja seurakunta odottaa hallinto-oikeuden päätöstä.

”Samaan aikaan uudet valtuutetut ovat tehneet aloitteen kirkon avaamiseksi ja se on merkitty tiedoksi kirkkoneuvostolle”, kertoo Sääksmäen seurakunnan johtava pappi (kirkkoherra) Timo Waris.

Seurakuntaneuvosto tutkii, millä edellytyksillä kirkko voitaisiin avata. Kiinteistötoimikunta käsittelee aloitetta Wariksen mukaan huhtikuussa.

Museovirasto vetosi kesällä lausunnollaan seurakuntaan, jotta se harkitsisi uudelleen päätöstään kirkon purkamisesta.

"Viimeinen keino olisi tehdä kirkkolain mukainen suojeluesitys”, Tuominen kertoo.

Esityksen voivat tehdä seurakunta, tuomiokapituli, museovirasto tai kirkkohallitus.

Pirkanmaalla on vireillä seurakuntatilojen purkusuunnitelmia, kertoo Pirkanmaan maakuntamuseon yksikön päällikkö Anna Lyyra-Seppänen. Osa on jo toteutunut.

"Urjalan seurakuntatalo purettiin viime vuonna.”

Nokian seurakuntakeskus Maununkadulla purettiin pari vuotta sitten. Nokian seurakunta pohtii myös Linnavuoren ja Tottijärven seurakuntatalojen myymistä ja uudiskäyttöä.

200 vuoden tavoite

Kun tavallisen rakennuksen käyttöikä on nykyisin 50–100 vuotta, kirkoissa tavoite Päätalon mielestä on 200–400 vuotta. Kirkkojen kuntoa pitää Päätalon mukaan seurata aktiivisesti, eikä päätöksissä kannata hosua.

Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkoista ei kiinteistöjohtajan mielestä löydy erityisiä ongelmatapauksia. Kovakuntoisia harmaita panttereita sen sijaan on.

”Vanhimmat punatiilikirkot ovat yllättävän huoltovapaita. Ne kestävät hyvällä huolenpidolla hyvin aikaa.”

Päätalo nostaa esimerkiksi kuparikattoiset, massiivitiiliset Aleksanterin kirkon ja Messukylän uuden kirkon. Niiden rakennusosien elinkaaret ovat pitkiä, kun perusasiat pidetään kunnossa.

Vanha usein edullisempi

Kirkkorakennuksen suorat käyttökustannukset ovat Päätalon mukaan tyypillisesti viidestä kuuteen euroa neliöltä. Uudet kirkkorakennukset ovat yllättäen vanhoja rakennuksia kalliimpia, jos seurataan pelkästään käyttökustannuksia.

”Kiinteistön automaatio vanhenee suurin piirtein 15 vuodessa. Vanhoissa kivikirkoissa nykyaikaista talotekniikkaa ei juurikaan ole, joten ne ovat siinä mielessä edullisempia”, Päätalo kertoo.

Kirkoissa on lisäksi paljon korjauskuluja, jotka eivät sisälly käyttökuluihin.

”Kun meille tipahtaa syliin isoja peruskorjauksia, ne ovat taloudellisesti aika raskaita.”

Uusien kirkkojen rakentamisen aika alkaa Päätalon mielestä olla luterilaisen kirkon osalta ohi. Taloudellisesti ison ponnistuksen lisäksi tulevat Päätalon mukaan rakennuksen elinkaaren erilaiset vastuut ja velvoitteet.

”Taitaa olla viisaampaa, että seurakunnan uudet toimitilat ovat jotain muuta kuin kirkkoja.”