Aamulehti
Arkkitehtuurin alan valintakokeissa halutaan puuttua tarkemmin hakijoiden saamaan mahdolliseen apuun ennakkotehtävissä. Tämä tarkoittaa käytännössä korkeakouluopintoihin valmentavia kursseja. Arkkitehtuuria voi Suomessa opiskella Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Arkkitehtuuria sekä maisema-arkkitehtuuria haetaan opiskelemaan DIA-yhteisvalinnan kautta, joihin sisältyvät ennakkotehtävät jokaisen hakijan on suoritettava. Ennakkotehtävien perusteella määräytyy, pääseekö hakija valintaprosessissa jatkoon.
Tämän vuoden arkkitehtuurin ennakkotehtävien materiaaliin on lisätty kohta, jossa todetaan: ”Ennakkotehtäväsi voidaan hylätä, jos käy ilmi, että olet saanut apua toimittamiesi tehtävien tekemisessä kolmannelta taholta, esimerkiksi kaupalliselta valmennuskurssilta.” Yle uutisoi 8.3. että Aalto-yliopisto voi hylätä hakijan tällä perusteella.
Tampereen yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkö Kaisa Keskitalo kommentoi Aamulehdelle, että yliopistolla on ollut jo vuosia valintaperusteissa kirjaus siitä, että hakijan tulee laatia ennakkotehtävät itsenäisesti.
”Meillä ei ole sellaista valintaperustetta olemassa, että hakija voitaisiin hylätä pelkästään valmennuskurssille osallistuminen takia.”
Kielteinen suhtautuminen
Keskitalo toteaa, että lähtökohtaisesti yliopistossa suhtaudutaan kuitenkin valmennuskursseihin ilmiönä kielteisesti. Maksullisuutensa ja saavutettavuutensa vuoksi niiden katsotaan haastavan voimakkaasti koulutuksen tasa-arvoa.
”Voimme suhtautua siihen tietyllä tavalla kielteisesti ja varmistaa, että yliopisto ei ole mukana tällaisessa toiminnassa. Toisaalta kaupallista toimintaa syntyy sinne, missä sille on tilausta.”
Keskitalo huomauttaa, että on myös hyvä tarkastella, miksi valmennuskursseille on edelleen tarvetta.
”Silloin kysymys on se, miksi tällaista tilausta syntyy ja katseet kääntyvät koulutusjärjestelmäämme.”
Hakupainealat näkyvät
Korkeakoulujen valmennuskursseja tarjoavan Eezy valmennuskeskuksen valmennusjohtaja Mia Göcer toteaa, että suurin kysyntä valmennuskursseille tulee hakupainealoilta. Tällaisia ovat esimerkiksi lääketiede, oikeustiede sekä psykologia. Myös ammattikorkeakoulun valintakokeisiin valmentavat kurssit ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan.
Göcerin mukaan valmennuskursseille riittää edelleen hyvin osallistujia, vaikka yhä useammalla alalla suurempi osa opiskelijoista valitaan valintakokeen sijasta ylioppilastodistuksen perusteella. Osa hakee kursseilta vertaistukea ja apua esimerkiksi ajankäytön hallintaan.
”Valintakoe on kuitenkin vähän erilainen koe kuin mihin on ylioppilaskirjoituksissa totuttu sen aikapaineen ja tehtävämäärän vuoksi. Myös koetekniikka voi olla hieman erilainen.”
Valintoja kehitettävä
Keskitalon mukaan valmennuskurssien hyödyntäminen valintakokeisiin valmistautuessa on edelleen hyvin yleistä korkeakouluun haettaessa.
”Sitä on tutkittu, että valmennuskurssin suorittamisella on yhteys korkeakouluvalintoihin.”
Keskitalo toteaa, että tämä on osittain toiminut yhtenä ajurina siinä, miksi opiskelijavalintoja on lähdetty kehittämään vähemmän valmistautumista vaativaan suuntaan ja todistusvalinta on otettu käyttöön.
Vuodesta 2018 alkaen korkeakoulujen valintakokeista on pyritty tekemään sellaisia, että ne eivät edellyttäisi pitkää valmentautumista ja vaatisi samanaikaista valmistautumista ylioppilaskokeiden kanssa.
Göcerin mukaan valintakokeiden valmistautumisajan lyhentämien on kaksiteräinen miekka, joka palvelee suoraa ylioppilaskirjoitusten jälkeen valintakokeiden kautta hakevia opiskelijoita.
”Mikä meillä on ollut selkeä seuraus on se, että aikapaine tuottaa tosi paljon enemmän painetta ja helpommin hakeudutaan hakemaan apua.”
